Mindfulnessia ja vähän muutakin mediassa

Kirjoitin aiemmin kuulleeni radiosta kuinka NRJ:n toimittaja Tuija ja aamupoika Anssi ovat käyneet kokeilemassa mindfulnessia. Tuosta linkistä voi käydä katsomassa videon, koska blogger ei tue kuin YouTube videoiden liittämistä blogiin.

Tuijaa ja Anssia opastaa Sami Mäntyaho, joka (lyhyen googlaamisen perusteella) on psykosomatiikkaan erikoistunut fysioterapeutti, taijin euroopanmestari ja Helsinki Zen Centerin sangha-johtaja. Hän pitää Mindfulness ja Zen perehdytyksiä lähinnä työyhteisöille vanhassa liikuntamekassani Tapanilan Erällä.

Sami kertoo toimittajille Mindfulnessin olevan mielen tuomista tähän hetkeen, kehoon ja itseen. Siihen liittyvät niin ajatukset kuin fyysinen hyvinvointikin. Toimittajat tunnistavat hyvin sen kuinka vähän moni, he itse mukaan lukien, tiedostavat omasta elämästään. Sami sanoo, että Mindfulness on vain yksi puoli mielestä ja korostaa rentoutumista vastapainona kiireelle. Videossa on pariharjoitus, jossa on hieman koomisia piirteitä, kiitos toimittajien. Lisäksi siinä tehdään viha- ja karjuntaharjoitusta joiden pointtia ei selitetä. Ainakin pariharjoitusta on soitettu radiossa jo useita kertoja ja se saa varmaan jonkin verran huomiota erottisviritteisellä komiikallaan.



Mökkilaituri, rauhan tyyssija



Videossa ei ole koko juttua, radiossa oli vähän pidempi juttu. Sitä saatetaan jossain vaiheessa soittaa uusintana, en netistä sitä kuitenkaan löytänyt. Mielenkiintoisia asioita mitä pidemmästä jutusta jäi mieleen oli ainakin Samin vertaus mökkilaiturista. Siellä meillä kaikilla on rauha. Ainakin yksi samassa taloudessa kanssani asuva on tehnyt itselleen näytön säästäjäksi mökkilaiturisimulaattorin, joka näyttää videona veden liplatusta laituriin ja ympäröivää maisemaa. Rauha on luonnollinen tila, joka on kaikissa meissä. Se on sisäinen tila, joka vain usein peittyy kaiken kiireen ja säädön alle. Toimittajat ovat tyytyväisiä kun saavat synninpäästön. Ei kiire ja häsellys ole niin pahasta kunhan välillä muistaa palata itseensä ja tietoiseen läsnäoloon, rentoutua ja päästää irti.



Ohjaajan mukaan mindfulnessista saatavat hyödyt arjessa ovat rentoutuminen, rauha ja itsetuntemus. Harjoittelun avulla on mahdollista saada kontakti itseen, jolloin tunnistaa paremmin tunnetilat, kuten jännityksen tai vaikka fysiologiset tarpeet kuten janon ja nälän. Moni unohtaa itsensä ja mindfulnessin avulla voi tutkia itseään ja tarpeitaan.

Sami teettää toimittajilla lyhyen istumisharjoituksen, jossa mieli käännetään sisään päin ja tunnustellaan millainen ihminen tässä on? Mitä ajatuksia heillä on? Mitä ääniä ympäristöstä kuuluu? Miltä tuoli tuntuu jolla istutaan? Kun harjoitus päättyy hän pyytää toimittajia kirjoittamaan kolme mieleen tullutta adjektiivia. Tuijan adjektiivit ovat sekava, innostunut ja tunnusteleva. Anssi kirjoittaa rauhallinen, sekava ja pysähtynyt. Molemmat tunnistivat jo lyhyessä harjoituksessa ajatusten ajattelemisen vaikeuden ja sen miten ajattelu häiriintyy kun alkaa ajatella ajattelua. Ohjaaja lupaa, että kun vähän harjoittelee sisään katsomista, oppii kuvaamaan ulkoisia tuntemuksiaan ja tunnistamaan tunnetilojaan.

* * *

Nämä videot ovat nyt selkeästi suosittu tapa viestiä. Helppoa, kätevää ja kaikki viestinnän keinot yhdistävää. Olen jo ihan koukussa seuraamaan Viidakkomiehen ja Pessin kaksintaistelua – kilpailevat huippukuntoon treenatessaan toisiaan vastaan.

Löysin myös tosi hyvän ja mukavatunnelmaisen videon jossa NRJ:n toimittajia Mindfulnessiin perehdyttänyt Sami Mäntyaho puhuu Zenistä. Ole hyvä!

Arkikiitollisuutta

Tässä kokoelma kiitollisuutta viime viikon varrelta:

ù  Olen kiitollinen kliseisestä ”omasta ajasta”, jolloin on ”vapaata” lapsen hoidosta ja pääsen jumppaan.

ù  Tänään olen kiitollinen taas valosta ja maiseman kauneudesta.

ù  Kiitollinen kauniista auringosta, aamun takkatulista ja kävelystä.

ù  Tänään olisi muitakin kiitollisuuden aiheita, mutta kuoleman vierailun takia, ei taas voi olla kiitollinen muusta kuin että on terve.

Kevään ensimmäiset tulppaanit

Tarkkaavaisuuden harhailua auringon noustessa

Radio soittaa kunnon tingeltangelia. Se on taustahälyä taas tähänkin aamuun. Lapioin puuroa lapsen suuhun. Koska AD/HD on alati vaivanani huomio kiinnittyy musiikin jälkeen kauniiseen auringonnousuun. Huomasitko sen tänään?

Taivas on värjännyt itsensä punaisen, liilan, pinkin, purppuran ja vaaleanpunaisen eri sävyin. Puut kehystävät maisemaa kauniisti ja en pysty vastustamaan kiusausta. Haen kameran ja kuvaan taivasta.

Bloggaajaäiti laiminlyö lapsen ruokailun ja saa joitain omalla mittapuullaan kelvollisia kuvia.

Palaan lapselle läsnä olevaksi. Tarkkaavaisuuteni ei kuitenkaan, taaskaan, pysy kohteessa. Radio vie sen seuraavaksi. NRJ:n toimittaja Tuija ja aamupoika Anssi ovat käyneet kokeilemassa mindfulnessia. Se täytyy kuulla!

Lapsi parka. Aamutoimet jatkuvat automaattiohjauksessa äidin tarkkaavaisuuden harhaillessa.

Päivittelyä

Olen saanut aikaiseksi päivittää About ja Perusteet osioiden linkit blogin yläpalkissa. Niistä selviää lisää, niin, minusta ja tietoisen läsnäolon perusteista.

Lisäsin myös kirjallisuutta sivun yläpalkkiin, jossa on aihepiiriin enemmän tai vähemmän liittyvää kirjallisuutta. Sieltä selviää myös joitain tulevaisuuden referointeja.

Viimeinen päiviteltävä asia on kirjoituskurssi, joka alkoi tänään. Siellä syntyneitä tekstejä ilmaantuu blogiin koko kevään ajan. Ensimmäinen on aamun auringon noususta kertova juttu, jonka laitan seuraavaksi. Toivon, että saatte nauttia vähän korkeampilaatuisesta materiaalista tämän kurssin myötä!

Saa kommentoida!

Elämän aakkoset

Olen aina tykännyt lukea jostain naistenlehdistä näitä ”Elämän aakkosia”. Nyt sen vasta tajusin: mulla on blogi, voin tehdä itsekin tällaisen listan elämän tärkeistä asioista, muistutukseksi. Myös Himalajan naurun aakkosten lukeminen antoi virikkeen tälle kirjoitukselle! Osa piti ottaa englanniksi ja ruotsiksi, kun ei taipunut suomeksi.

Arvo – Lisäarvo. Sen tuottaminen ja sen etsiminen kaikesta on oppimisen perusta.

Palmera en una playa de Moorea
 by jsmoral, on Flickr

Beach – Mitä valkoisempi hiekka sitä parempi. Suomesta joutuu lähtemään kauas päästäkseen valkoiselle rannalle ja se on siksi harvinaista herkkua. Asuisin mielellään valkoisella hiekkarannalla. Olen riippuvainen päivän valosta ja auringon valosta silloin kun sitä näkyy. Rannalla makaaminen lataa valovarastoja pitkän talven varalle!

Condition – Kunto. Hyvä fyysinen kunto auttaa menemään läpi harmaan kiven. Tahdon ja voiman kaveri.

D-vitamiini – Pitää terveenä. Käytän itse ja suosittelen! Fiiliksen mukaan kannattaa ottaa, keskustelu oikeista määristä velloo sen verran tiukkana mediassa ja annostelu vaihtelee koko ajan.

Elinvoima – Näyttää terveeltä, jaksaa mitä vaan, olla hyvässä kunnossa, sitä minulle on elinvoima.

Fysiikka – Pidettävä kunnossa. Hyvä kehonhallinta, elastisuus, kestävyys, palautumiskyky.

Gore-tex – Auttaa ulkoilemaan säässä kun säässä kunhan laittaa gore-texia päästä varpaisiin päälle. Ei ole niin huonoa säätä etteikö ulkoilu onnistuisi oikein pukeutuneena.

Hiljaisuus ja Hengitys – Puhdasta raitista ulkoilmaa joka päivä syvään keuhkojen täydeltä ja mieluiten hiljaisuuden vallitessa. Siksi metsä on myös tärkeä, siellä tämä onnistuu parhaiten.

IT – työ, ammatti ja monien asioiden mahdollistaja. Tietotekniikka auttaa oppimaan, internetissä kaikki on saatavilla kaiken aikaa ja yhteydenpito toisiin on helppoa aina tarvittaessa.

Joutilaisuus – hitaus ja sen opettelu, että välillä voi olla tekemättä mitään. Tässä riittää työsarkaa vielä pitkäksi aikaa.

Kasvu ja Kiintymys – lapsi kasvaa, mutta ennen kaikkea minä kasvan. Kiintymys on välillämme ja auttaa tunnistamaan tarpeet oikein ja vastaamaan niihin.

Liike – Ilman liikettä ei ole kasvua. Liike puhdistaa, uudistaa ja auttaa kuuntelemaan kehoa.

End of Day in the Enchanted Forest by Gilderic, on Flickr

Metsä – Ihan mikä tahansa vaan metsä kelpaa kunhan sinne pääsee kerran viikossa rauhoittumaan ja nauttimaan kauneudesta ja hiljaisuudesta.

Nutrition – Oikea ravinto on puhdasta, vähän käsiteltyä kasvisruokaa, joka tuo elinvoimaa.

Oppiminen – ”You are either growing or dying.”

Ponit – ihanan pörröiset islanninhevoset, joilta oppii aina jotain kuuntelemisesta, ymmärtämisestä ja kehon hallinnasta.

Questioning – kyseenalaistaminen, oppimisen tuki. Voisi olla myös Quality, laatua lisäämällä huomaamatta huonompilaatuinen mikä tahansa karsiuu pois.

Ryhti – Keskilinjan säilyttäminen neutraalina ja optimaalisena. Tarkoittaa minulle myös pyrkimystä totuuteen, oikeudenmukaisuutta ja rehellisyyttä. Raakasuklaa <3

Suunta Suunnitelma – ”Dreams are for those without proper plans”. Aina pitää olla tavoitteita ja suunnitelma niiden saavuttamiseksi. Sitten kun vielä saisi jostain viisautta joustaa ja muuttaa suunnitelmaa aina tarvittaessa.

Terveys Tahto Tietoisuus – T-llä alkaa kolme elämän tärkeintä asiaa. Jos ei ole terve, ei millään ole merkitystä. Tahto vie läpi harmaan kiven, kunnon ja voiman kaveri. Ja tietoisena olen päättänyt elää.

Uni – Terveyden tukipilari. Ja siitä aina vaan tinkii.

Voima – Tahdon kaveri, sisäinen voima. Fyysinen voima kasvaa harjoittelemalla.

X – merkitään suukkoa, niin että tämä saa olla rakkaus. Tavoitteena on vähintään timanttihäät.

Yksinkertaisuus – Mitä sitä tekemään asioista monimutkaisia. Ei ainakaan, jos on itsekin yksinkertainen.

Z – Zen edustaa tällä hetkellä keskittymisen voimaa. Muuten en vielä tiedä siitä paljoakaan.

Å – Åratal, vuosikausia, jatkuvuus. Mitä aloitan, niin sen myös vien loppuun.

Ääriasennot – kehon venyttäminen ja käyttäminen optimaalisella tavalla joka päivä.

Ökö – toisella pohjoismaisella kielellä eko, eli ekologisuus. Tarkoittaa kierrätystä, käytettyjen tavaroiden ostoa ja myyntiä, kulutuksen ja kulkemisen minimointia, kasvissyöntiä ja luomuviljelyä.

Syksyn 2010 satoa.

Mindfulness ja aivot, osa 3: Tarkkaavaisuuden voima

Mindfulness ja aivot, osa 3: Tarkkaavaisuuden voima

Tämä on kolmas osa referaattia kirjasta Mindfulness i hjärnan. Aiemmin julkaistut osat voit lukea näistä linkeistä:

Mindfulness ja aivot, osa 1: Johdanto

Mindfulness ja aivot, osa 2: Muuttuvat aivomme

Maailma on täynnä ärsykkeitä jotka muuttuvat kaiken aikaa. Aistielimet antavat informaatiota valikoidusti silloin kun sitä tarvitaan. Nisäkkäinä pystymme lisäksi suuntaamaan tarkkaavaisuuttamme valikoivasti. Aivojen täytyy koko ajan olla tietoisia siitä mitä informaatiota juuri siinä hetkessä tarvitaan ja ohjata sitten tietoisuus siihen.

Tietoisen läsnäolon harjoittelu alkaa aina tarkkaavaisuudesta. Mindfulness on tapa pitää tarkkaavaisuus kuluvassa hetkessä ja ottaa itse vastuu siitä, että kiinnittää huomiota juuri siihen mikä on hetkessä tärkeintä. Kaikki ongelmamme syntyvät tässä hetkessä ja tässä hetkessä ne myös täytyy ratkaista. Kulutamme paljon energiaa sen katumiseen mitä tuli tehtyä tai sen suunnitteluun miten aiot välttyä samalta virheeltä tulevaisuudessa.

Kirjassa käytetään esimerkkinä Erikaa joka on työtön ja menee tapaamaan työvoimatoimiston neuvojaa. Tapaaminen päättyy siihen että hän syöksyy ulos huoneesta. Häntä piinaavat menneet tapaamiset joiden takia hän ei pysty havainnoimaan tätä tapaamista, tässä hetkessä. Uusi neuvoja ei ole sama kuin vanha. Mikä auttaa henkilöä jonka ACC, tarkkaavaisuuden ja tunteiden ohjaamisen keskus, priorisoi väärin? Mindfulness, tietysti.

Kirja määrittelee Mindfulnessin Thich Nhat Hahnin sanoilla: Mindfulness on tila jossa tarkkaavaisuutemme ja tietoisuutemme ovat siinä tilanteessa jossa sinä hetkenä olemme. Kuulostaa helpommalta kuin mitä se tosiasiassa on. Jotta voimme saada tarkkaavaisuutemme siihen mitä tässä hetkessä tapahtuu, meidän ei vain täydy suunnata sitä tähän hetkeen vaan pystyä myös pitämään tarkkaavaisuutemme siinä. Kirjoittajalta usein kysytään sitä, että tarkoittaako tämä menneiden unohtamista ja tulevaisuudesta piittaamattomuutta? Vastaus on ei. Niitäkin tarvitaan, mutta niiden ei saa antaa ottaa ylivaltaa hetkessä. Aivot luovat todellisuutemme kun päätämme mihin keskitämme tarkkaavaisuutemme. 

Meditation by dolorix, on Flickr



Tarkkaavaisuudessa on kaksi erilaista lähestymistapaa todellisuuteen: ärsykkeiden ohjaama ja kontrolloitu tarkkaavaisuus. Näitä kutsutaan usein myös bottom-up vs. top-down, automaattinen vs. tahdonalainen tai vapaasti ajelehtiva vs. suunnattu tarkkaavaisuus. Ympäristö ohjaa todellisuuden havainnointiamme silloin kun ärsykkeet ovat tarkkaavaisuuden ohjaustapa. Aina uuden tai yllättävän asian tapahtuessa – sinne menee tarkkaavaisuutemme. Vaikuttaa siltä että ympäröivät tapahtumat ovat tärkeimpiä tässä hetkessä. Sitä vastoin taas kontrolloitu tarkkaavaisuus on suunnattua jo ennen kuin tulee uusi ärsyke ja se pysyy suunnattuna huolimatta esimerkiksi äkillisestä tilanteesta tai uuden, tapaamamme henkilön vaatetuksen väreistä. Kirurgi, joka tutkii potilasta juuri ennen leikkausta tietää täsmälleen mihin kiinnittää huomiota, jotta leikkaus sujuisi suunnitellusta.

Munkit, jotka ovat kehittäneet tietoisen läsnäolon harjoitukset, eivät tienneet mitään aivojen toiminnasta, mutta tiesivät, että on olemassa hallittava ja hallitsematon tietoisuus. Monet harjoituksista vahvistaa kykyä kontrolloidun tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen. Toiset harjoitukset taas keskittyvät parantamaan ärsykkeiden ohjaamaa ”avointa” havainnointia. Koska tietoisen läsnäolon harjoitukset suuntautuvat molempien tarkkaavaisuuden puolien kehittämiseen, opimme itse hallitsemaan ja ottamaan vastuun mitä tarkkaavaisuutemme osaa käytämme eri tilanteissa.

Kommentti: Karkeasti yleistäen voi sanoa käytännön harjoitusten harjoittavan ärsykkeiden ohjaamaa ja muodollisten harjoitusten kontrolloitua tarkkaavaisuutta.

Meditation by HckySo, on Flickr

Mihin kiinnitämme maailmassa ja itsessämme huomiomme vaikuttaa siihen miten tunnemme itsemme ja miten käyttäydymme ja sitä kautta vaikuttaa persoonallisuuteemme. Mistä tapa ohjata tarkkavaisuuttamme ja huomioida johtuu? Siitä mistä lähes kaikki biologiassa: perintötekijöistä ja ympäristöstä. Jos havainnoimme iloisia asioita enimmäkseen, alamme löytää niitä, koska aivojen tätä tukevat verkot vahvistavat ja nopeuttavat tämän tyyppisen tiedon käsittelyä. Samoin tietoisen läsnäolon harjoittelu tekee meistä vähemmän alttiita kaikille houkutuksille joita kohtaamme, koska osaamme ohjata tarkkaavaisuuttamme. Myös hyvinvointimme vaikuttaa tapaamme havainnoida, etenkin jotkin psyykkiset häiriöt muuttavat paljon tätä. Lisäksi odotuksemme ohjaavat paljonkin tarkkaavaisuutta, usein jopa niin paljon että havaitsemme sitä mitä haluamme havaita.

Työmuisti on olennaisessa roolissa tarkkaavaisuuden ohjaamisessa. Sen avulla vain tarpeelliset asiat ovat muistissamme kullakin hetkellä. Uusimman tutkimuksen mukaan työmuisti ja ohjattu tarkkaavaisuus sijaitsevat aivoissa samassa paikassa ja voidaan tulkita että ne toimivat yhdessä. Se mihin ohjaamme tarkkaavaisuutemme vaikuttaa siihen mitä ajattelemme, tunnemme ja muistamme ja sitä kautta se vaikuttaa hyvinvointiimme ja toimiimme. Kun toistuvasti ohjaamme tarkkaavaisuuttamme ja havainnointiamme samanlaisiin asioihin, tulee tästä automaattista aivojen muovautuessa tukemaan tällaista toimintaa. Tietoisuustaitoharjoituksilla tarkkavaisuutta voi harjoittaa ja saavuttaa taitojen avulla positiivisia tunteita, myötätuntoa ja hyvinvointia.

Kuolema kuittaa univelat

.: Lapset on suloisia silloin kun ne nukkuu:.



Alvó szempillák - Sleeping
Eyelashes by mpisti, on Flickr



Eilen kirjoitin että olen syvästi kiitollinen siitä, että harjoittelen tietoisuustaitoja. En pystynyt juuri muuhun, takana oli taas yö jonka keskellä valvoin kolme tuntia lapsen kanssa. Pieni oli ihan hereillä ilman mitään syytä ja nukuttamisen yrittäminen oli turhaa. Mitä siinä tekee? Istuu pinnasängyn äärellä. On läsnä. Pitää kättä lapsen päällä. Seurustella ja leikkiä ei voi koska on yö. Laskee hengityksiä. Yrittää pitää asennon mahdollisimman hyvänä, eikä jännittää selkää ja niskaa. Ja mikä tärkeintä: Hyväksyy tilanteen. Ei ole mitään tärkeämpää sillä hetkellä. Tai no siis olisi: nukkuminen, mutta koska se ei ole mahdollista, on vain tämä hetki. Huomisen jaksamisesta ei kannata murehtia ja vatvoa menneen päivärytmin tai päiväohjelman virheissä. En oikeasti tiedä miten vanhemmat selviytyvät vuosikausia valvomisesta. Lyhyen netissä surffaamisen tuloksena meillä on vielä asiat hyvin. Olen siitä kiitollinen. Kolme tuntia valvomista keskellä yötä koettelee, mutta kaikki mikä ei tapa, vahvistaa ja opettaa. Itse aion selviytyä tietoisuustaitojen avulla. Siksi olen kiitollinen, että olen tällä tiellä.



.: Hereillä pitäminen on kidutusta:.

Extraordinary Rendition
by Dunechaser, on Flickr

Minulla on ajatus, että pelkään tulevia öitä, koska tämä näyttää olevan toistuva kuvio. Mutta se on vain ajatus. Yhdysvallat on raportoidusti syyllistynyt hereillä pitämiseen kidutuskeinona. Mutta ei kuitenkaan vuosikausia. Joka tapauksessa niin paljon kirjoitetaan siitä mitä jatkuva univaje aiheuttaa. Itse koettuna voin väittää sen jopa muuttavan persoonallisuutta, eikä hyvään suuntaan. Mutta muuttuahan tässä haluankin, tosin mieluummin positiivisempaan suuntaan. Minulla on ajatus, että tietoisuustaidot auttavat pysymään oikealla suunnalla. Avain on hyväksyminen. Mutta myös tietoinen valinta ja keskilinjaaminen auttavat tässä prosessissa pysymään terveenä sekä henkisesti että fyysisesti. Ja haluan ajatella, että sitten kun kolmatta tuntia pystyy keskellä yötä palaamaan hengityksen tarkkailuun, se on myös lisännyt tahdon voimaa. Tämäkin kirjoitus vahvistaa tahtoani tässä asiassa. Ja kuolema nyt kuittaa joka tapauksessa univelat.

.:Vinkkejä valvojille:.
Valvoessa yritän pitää mielessä myös mielessä Kuka ohjaa elämääsi kirjan kohdan nukkumisesta:

Valtaosa eläimistä nukkuu huolettomammin kuin ihmiset, mihin ilmeisesti on syynä ihmisen kyky muistaa menneitä tapahtumia ja huolestua tulevaisuudesta. Öisin ajatuksilla on tilaa temmeltää, koska niiden ei tarvitse käsitellä näköhavaintojen tulvaa eikä käsitellä tapahtumia. Tietoisen läsnäolon kannalta oleellista on mihin kiinnitämme huomiota. Ja muistaa Mitä on tehtävä nyt, juuri tällä hetkellä? Jos ja kun ei ole mitään, mitä voit ja sinun täytyy tehdä, on tehtävänä nukkua.

Näitä keinoja voi kokeilla:

• Sisäisen näyttämön tyhjentäminen: seuraa hengitystäsi, tyhjennä näyttämö ja sammuta projektori ja valonheitin. Keskitys hengitykseesi, laske sisään hengitykset, tunne kuinka ilma virtaa kehoon ja sieltä ulos. Aloita aina uudestaan tyhjentämisellä jos tarvitsee. Muista ettei itseään tarvitse tuomita.
• Vetäydy omaan turvalliseen paikkaasi. Luo turvallinen ympäristö, muista kaikki pienetkin yksityiskohdat. Aloita kuvittelemalla miten siirryt sinne, sitten miten asetut sinne, sitten rentoudut ja nukahdat.
• Uppoudu yksitoikkoisiin ajatuksiin, laske vaikka vähennyslaskuja, jotka ovat sinulle riittävän vaikeita, eivät siis liian helppoja jolloin voisit ajatella jotain muuta.
• Kehon rentouttaminen käymällä vuorotellen läpi eri ruumiinosat. Näin pystyt rentouttamaan kehosi kun aivosi ymmärtävät ettei ole mitään syytä pitää kehoa hereillä. (Oman kokemuksen mukaan jopa vain kasvojen rentouttaminen riittää!

Jos uni ei kuitenkaan tule, hyväksy tilanne. Lepää niin hyvin kuin pystyt.

Loppuun vielä kuva joka on affirmointia: näin sujuvat tulevat yöt.



Mon-ange by Etolane, on Flickr



Mindfulness ja aivot, osa 2: Muuttuvat aivomme

Tämä on toinen osa referaattia kirjasta Mindfulness i hjärnan. Ensimmäinen osa löytyy täältä. Tässä toisessa osassa on paljon määritelmiä, jotka olen merkinnyt vihreällä fontilla löytämisen helpottamiseksi, koska niitä käytetään referaatin muissa, tulevissa osissa.

Aivot ovat kuin mikä tahansa työnjohtaja, joka ohjaa eniten resursseja niihin projekteihin jotka ovat vaikeimpia ja monimutkaisimpia. Tutkimuksissa on havaittu monia erilaisia tapoja joilla aivot sopeuttavat toimintaansa.

.:Aivot ovat muokkautuvat:.

Aivosolujen plastisuudella tarkoitetaan niiden mahdollisuutta muokkautua, muuttua, muuttaa muotoaan ja tehtäviään. Kaikki mitä teemme vaikuttaa ja muuttaa aivojamme joka sekunti. Eniten tätä muuttumista tapahtuu ollessamme nuoria, jolloin kaikki perustavaa laatua olevat soluverkostot muotoutuvat. Lapsi oppii kävelemään, tulkitsemaan aistimuksiaan, puumaan ja ajattelemaan. Yksivuotiaan aivoissa syntyy miljoona uutta synapsia, aivosolujen yhtymäkohtaa sekunnissa. Nämä muuttumiskykyiset synapsit mahdollistavat aivojemme muokkautumisen tarpeen mukaan. Synapseissa on reseptoreita, jotka ottavat vastaan kemiallisia signaaleita, joiden avulla solut viestivät. Näiden viestien vahvistuminen ja heikentyminen ohjaavat solujen sähköistä aktiviteettia hyvin hienovaraisesti. Ja näin vahvat alueet vahvistuvat aivoissa ja vähemmän käytetyt tai aktiiviset heikentyvät. Tämä on lohdullinen uutinen.



Aivolohkot, Kuva: Wikipedia Commons



Aivojen uudelleenrakentamista tapahtuu siis koko ajan. Kuulostaa dramaattiselta. Esimerkiksi aivosolut jotka tekevät yhteistyötä uuden liikkeen opettelemiseksi, kehittävät tiiviit yhteydet toisiinsa. Nämä vahvistuneet synapsit voidaan näin ollen aktivoida nopeammin ja niiden viesti menee seuraaviin synapseihin sutjakkaasti. Pian meillä onkin uusi aivosoluverkosto, joka pystyy toistamaan liikkeen tai minkä tahansa muun harjoitellun ”ajatusmallin” automaattisesti aina tarvittaessa. Tämä tulee pitää mielessä, kun kirja etenee selvittämään tietoisuustaitojen harjoittamisen vaikutuksia aivoihin.

Erityisen lohdullinen tieto, ainakin minulle on se, että aivosoluja syntyy koko ajan lisää. Ennen oltiin siinä käsityksessä että ne eivät uusiudu. Parhaimmassa tapauksessa uudet aivosolut tulevat jopa käyttöön. Aivot tarvitsevat joka tapauksessa ympäristön johon ne on tarkoitettu, lapsi ei esimerkiksi opi puhumaan jo hänelle ei puhuta. Aivojen plastisuus voi siis olla avain hyvään elämään, mutta se voi myös aiheuttaa ongelmia jollain elämänalueille. Toki nämä ovat korjattavissa ja taidot täydennettävissä.

.:Tarkkaavaisuuden harjaannuttaminen paksuntaa aivokuorta:.

Tietoisuustaitoja harjoitellessa opitaan ohjaamaan tarkkaavaisuutta. Opettelemme

·         tuntemaan myötätuntoa itseä ja muita kohtaan

·         ohjaamaan tunteitamme jotta ne voimistuvat ja saamme elämään väriä ja merkityksellisyyttä

·         olemaan voimistamatta ei-haluttuja tunteita jotta emme tunne tuskaa ja kärsi ongelmista

Jo 50-luvulla pystyttiin todistamaan että paljon meditoineilla henkilöillä aivojen aktiviteetti oli erilaista kuin kontrollihenkilöillä jotka eivät meditoineet. Myöhemmin on pystytty todistamaan, että meditointi paksuntaa aivokuorta etenkin aivojen etulohkojen etuosissa sekä lisää tilavuutta niissä aivojen osissa jotka ohjaavat tunteita ja toimintaa. Näin ollen ja myös myöhempien tutkimusten valossa myös tietoisuustaitojen harjoittelu, kuten mikä tahansa muukin aktiviteetti, jota teemme säännöllisesti, muokkaa aivojamme.

.:Geenit aktivoituvat toistuvista aistimuksista ja toiminasta:.

DNA, Kuva: Wikipedia Commons

Geenien rooli on aktivoitua siellä missä niitä tarvitaan. DNAssa oleva aminohappo sytosiini yhdistyy metyyliin ja tämä yhdiste ”sulkee” ja ”avaa” geenejä siellä missä tarvitaan, luoden proteiineja, joita tarvitaan reseptoreiden tai synapsien rakentamiseen. Tätä ei tapahdu vain sikiön kehittyessä äidin kohdussa, vaan kaiken aikaa. Jopa aistihavaintomme ja toimintamme voivat aiheuttaa tämän reaktion. Todella ällistyttävää!

PFC, prefrontaalilohko on otsalohkon osa joka on aivojen kapellimestari. Siellä ohjataan suurta osaa aivojen työstä, tavoitteemme, tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja muistot sijaitsevat täällä. Se tekee mahdolliseksi itsehavainnoinnin ja itsemme ohjaamisen. PFC antaa meille mahdollisuuden vahvistaa ja heikentää tunteita, se antaa mahdollisuuden sille että aivomme toimisivat halutessamme automaattiohjauksella.

ACC, anterior cingilate cortex, ohjaa tarkkaavaisuuttamme ja tunteitamme. Siellä on empatiakyky ja kyky itsereflektointiin.

Vasen aivopuolisko tuottaa pääosan ajatusvirrastamme ja oikea huolehtii kokonaisuuksista ja asiayhteyksistä. Vasen puolisko on aktiivinen tuottamaan positiivisia tunteita ja tekee meistä enemmän ulossuuntautuneita. Oikea taas on enemmän yhteydessä negatiivisiin tunteisiin ja syrjään vetäytyneisyyteen.

Aivot ovat siis aivan yhtä muuttumiskelpoisia kuin muutkin kehomme osat ja käyttö vaikuttaa muutoksen laatuun. Kaikki toistuva kokemus ja jatkuva harjoitus muokkaavat aivoja. Tästä puhutaan, kun sanotaan, että tietoisuustaidot ovat taito, joka on opittava kokemuksellisesti ja jota pitää säännöllisesti harjoittaa.

Kritiikkiä?

Kannattaa lukea kriittistä tietoisuuspohdintaa Jussi Riekin blogista "Valaistumisoppia primitiivisellä otteella". Keskusteluakin on tekstin perään ilmaantunut...

Tekaistua turvallisuutta

Lyhyt päivitys lähipäivien kiitollisuuksiin. Kertovat paljon elämäni avainasioista:

Ñ  Olen kiitollinen kaikista arjen harjoitusmahdollisuuksista.

Ñ  En voi lakata olemasta kiitollinen hyvistä yöunista.

Ñ  Kiitos siitä, että olen saanut edes jotain tehtyä tänään.

Ñ  Olen tänään kiitollinen siitä, että elämä rullaa ja rutiinit sujuu.

Ñ  Kiitos, että on loppiainen ja puoliso on kotona ja voimme puuhata perheenä yhdessä kaikenlaista.

Manufactured security by kk+, on Flickr