 |
| Kuva: adlibris |
Seuraava kirja josta oppimani asiat ajattelin jakaa kanssa on Mindfulness i hjärnan, jonka kirjoittaja on Åsa Nilsonne. Hän on kirjoittanut myös referoimani kirjan Kuka ohjaa elämääsi. Mindfulness i hjärnan on siis ruotsin kielinen eli kaikki korjaukset ja kommentit ovat tervetulleita! Lukiopsykologian lukeminen ei suoraan ehkä riitä tämän tasoisen tekstin ymmärtämiseen suomeksikaan. Mutta yrittänyttä ei laiteta! Käänsin kirjan nimen Mindfulness ja aivot. Näitä kirjasta lähtöisin olevia kirjoituksia tulee arviolta 5-6 lähiviikkojen aikana.
Kirja on mielenkiintoinen kuvaus siitä miten aivot toimivat ja miten tietoisen läsnäolon harjoittelu näkyy aivoissa ja miten se muuttaa niitä. Tiede on nyt päässyt niin pitkälle, että aivojen toimintaa aletaan ymmärtää. Kirjassa on katsaus neuropsykologiseen tutkimukseen joka antaa uutta tietoa tietoisuustaidoista, ja kyvystämme ohjata elämäämme tarkkaavaisuutemme suuntaamisen avulla. Takakansi lupaa, että aivoja voi harjoittaa kuten mitä tahansa lihasta. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen on yksi tapa harjoittaa aivoja ja kirja tähtää todistamaan tämän harjoittelun vaikutukset tieteellisesti. Voisi sanoa, että jos joku ei vielä usko niin kirja antaa tieteellisesti perustellut syyt harjoittaa tietoisuustaitoja.
Kirjoittaja on yksi heistä jotka ovat tuoneet ”mindfulnessin” Ruotsiin. Hän kuvaa kirjassa miten tieto nykyaikaisesta neuropsykologiasta voidaan yhdistää vanhaan tietoisuustaitotraditioon. Nilsonnella on pitkä kokemus tietoisuustaitojen käyttämisestä omassa terapiatyössään.
.:Johdanto:.
Nykyaikainen aivotutkimus pystyy seuraamaan ja selvittämään miten aivomme tulkitsevat ympäristöämme, ja kuinka ympäristö jatkuvasti vaikuttaa niihin. Kirjoittaja oli tottunut omassa psykologin työssään huomioimaan ihmisten käytöstä ja siinä ilmeneviä malleja tietämättä mistä ne useimmiten johtuivat. Sitten kun hän tutustui tietoisuustaitoihin, hän huomasi, että näitä ”uskon asioita” ilmeni tässä traditiossa yhä enemmän. Tietoisuustaidot opitaan havainnoimalla itseä, kun taas kaikki psykologian ja neurotieteiden tutkimus perustuu toisten havainnointiin. Tässä on ristiriita ja tutkimusta muilla kuin muita havainnoimalla ei pidetä välttämättä tutkimuksena lainkaan. Lisäksi tietoista läsnäoloa usein pidetään uskontona tai humpuukina. ”Mindfulness” on sitä paitsi esitieteellinen käsite, jolle ei ole yhtä, pätevää ja yksiselitteistä määritelmää. Tästä on seurauksena että kurssien ja kirjojen kirjo on varsin laaja, joita myydään tämän käsitteen alla. Kirja ei kuitenkaan ole kuvaus tietoisuustaitojen harjoittamisesta, vaan se selittää ja yhdistää tietoisuustaitoja käyttäviä psykoterapian työtapoja moderniin neuropsykologiaan.
 |
| cute penguin couple - explored by Adam Foster | Codefor, on Flickr |
Kirjan tavoitteena on selittää miten modernilla neuropsykologialla voidaan kuvata mitä aivoissa tapahtuu. Kirjassa käytetään dialektisessa käyttäytymisterapiassa (DBT) syntynyttä yksinkertaista mallia mindfulnessista:
Havainnoi
Kuvaile
Ole tuomitsematta
Tietoisuustaitoja ei ole alun perin tarkoitettu käsittelemään psykologisia ongelmia vaan avuksi jokapäiväiseen elämään. Sanat kuten ilo, onni ja myötätunto esiintyvät taajaan buddhalaisessa kirjallisuudessa. Tätä taustaa vasten kirja on haasteellisen tehtävän edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti