Mindfulness ja aivot, osa 2: Muuttuvat aivomme

Tämä on toinen osa referaattia kirjasta Mindfulness i hjärnan. Ensimmäinen osa löytyy täältä. Tässä toisessa osassa on paljon määritelmiä, jotka olen merkinnyt vihreällä fontilla löytämisen helpottamiseksi, koska niitä käytetään referaatin muissa, tulevissa osissa.

Aivot ovat kuin mikä tahansa työnjohtaja, joka ohjaa eniten resursseja niihin projekteihin jotka ovat vaikeimpia ja monimutkaisimpia. Tutkimuksissa on havaittu monia erilaisia tapoja joilla aivot sopeuttavat toimintaansa.

.:Aivot ovat muokkautuvat:.

Aivosolujen plastisuudella tarkoitetaan niiden mahdollisuutta muokkautua, muuttua, muuttaa muotoaan ja tehtäviään. Kaikki mitä teemme vaikuttaa ja muuttaa aivojamme joka sekunti. Eniten tätä muuttumista tapahtuu ollessamme nuoria, jolloin kaikki perustavaa laatua olevat soluverkostot muotoutuvat. Lapsi oppii kävelemään, tulkitsemaan aistimuksiaan, puumaan ja ajattelemaan. Yksivuotiaan aivoissa syntyy miljoona uutta synapsia, aivosolujen yhtymäkohtaa sekunnissa. Nämä muuttumiskykyiset synapsit mahdollistavat aivojemme muokkautumisen tarpeen mukaan. Synapseissa on reseptoreita, jotka ottavat vastaan kemiallisia signaaleita, joiden avulla solut viestivät. Näiden viestien vahvistuminen ja heikentyminen ohjaavat solujen sähköistä aktiviteettia hyvin hienovaraisesti. Ja näin vahvat alueet vahvistuvat aivoissa ja vähemmän käytetyt tai aktiiviset heikentyvät. Tämä on lohdullinen uutinen.



Aivolohkot, Kuva: Wikipedia Commons



Aivojen uudelleenrakentamista tapahtuu siis koko ajan. Kuulostaa dramaattiselta. Esimerkiksi aivosolut jotka tekevät yhteistyötä uuden liikkeen opettelemiseksi, kehittävät tiiviit yhteydet toisiinsa. Nämä vahvistuneet synapsit voidaan näin ollen aktivoida nopeammin ja niiden viesti menee seuraaviin synapseihin sutjakkaasti. Pian meillä onkin uusi aivosoluverkosto, joka pystyy toistamaan liikkeen tai minkä tahansa muun harjoitellun ”ajatusmallin” automaattisesti aina tarvittaessa. Tämä tulee pitää mielessä, kun kirja etenee selvittämään tietoisuustaitojen harjoittamisen vaikutuksia aivoihin.

Erityisen lohdullinen tieto, ainakin minulle on se, että aivosoluja syntyy koko ajan lisää. Ennen oltiin siinä käsityksessä että ne eivät uusiudu. Parhaimmassa tapauksessa uudet aivosolut tulevat jopa käyttöön. Aivot tarvitsevat joka tapauksessa ympäristön johon ne on tarkoitettu, lapsi ei esimerkiksi opi puhumaan jo hänelle ei puhuta. Aivojen plastisuus voi siis olla avain hyvään elämään, mutta se voi myös aiheuttaa ongelmia jollain elämänalueille. Toki nämä ovat korjattavissa ja taidot täydennettävissä.

.:Tarkkaavaisuuden harjaannuttaminen paksuntaa aivokuorta:.

Tietoisuustaitoja harjoitellessa opitaan ohjaamaan tarkkaavaisuutta. Opettelemme

·         tuntemaan myötätuntoa itseä ja muita kohtaan

·         ohjaamaan tunteitamme jotta ne voimistuvat ja saamme elämään väriä ja merkityksellisyyttä

·         olemaan voimistamatta ei-haluttuja tunteita jotta emme tunne tuskaa ja kärsi ongelmista

Jo 50-luvulla pystyttiin todistamaan että paljon meditoineilla henkilöillä aivojen aktiviteetti oli erilaista kuin kontrollihenkilöillä jotka eivät meditoineet. Myöhemmin on pystytty todistamaan, että meditointi paksuntaa aivokuorta etenkin aivojen etulohkojen etuosissa sekä lisää tilavuutta niissä aivojen osissa jotka ohjaavat tunteita ja toimintaa. Näin ollen ja myös myöhempien tutkimusten valossa myös tietoisuustaitojen harjoittelu, kuten mikä tahansa muukin aktiviteetti, jota teemme säännöllisesti, muokkaa aivojamme.

.:Geenit aktivoituvat toistuvista aistimuksista ja toiminasta:.

DNA, Kuva: Wikipedia Commons

Geenien rooli on aktivoitua siellä missä niitä tarvitaan. DNAssa oleva aminohappo sytosiini yhdistyy metyyliin ja tämä yhdiste ”sulkee” ja ”avaa” geenejä siellä missä tarvitaan, luoden proteiineja, joita tarvitaan reseptoreiden tai synapsien rakentamiseen. Tätä ei tapahdu vain sikiön kehittyessä äidin kohdussa, vaan kaiken aikaa. Jopa aistihavaintomme ja toimintamme voivat aiheuttaa tämän reaktion. Todella ällistyttävää!

PFC, prefrontaalilohko on otsalohkon osa joka on aivojen kapellimestari. Siellä ohjataan suurta osaa aivojen työstä, tavoitteemme, tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja muistot sijaitsevat täällä. Se tekee mahdolliseksi itsehavainnoinnin ja itsemme ohjaamisen. PFC antaa meille mahdollisuuden vahvistaa ja heikentää tunteita, se antaa mahdollisuuden sille että aivomme toimisivat halutessamme automaattiohjauksella.

ACC, anterior cingilate cortex, ohjaa tarkkaavaisuuttamme ja tunteitamme. Siellä on empatiakyky ja kyky itsereflektointiin.

Vasen aivopuolisko tuottaa pääosan ajatusvirrastamme ja oikea huolehtii kokonaisuuksista ja asiayhteyksistä. Vasen puolisko on aktiivinen tuottamaan positiivisia tunteita ja tekee meistä enemmän ulossuuntautuneita. Oikea taas on enemmän yhteydessä negatiivisiin tunteisiin ja syrjään vetäytyneisyyteen.

Aivot ovat siis aivan yhtä muuttumiskelpoisia kuin muutkin kehomme osat ja käyttö vaikuttaa muutoksen laatuun. Kaikki toistuva kokemus ja jatkuva harjoitus muokkaavat aivoja. Tästä puhutaan, kun sanotaan, että tietoisuustaidot ovat taito, joka on opittava kokemuksellisesti ja jota pitää säännöllisesti harjoittaa.