Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: 02/2014

24.2.2014

Tuskafestivaali




Menneen viikonlopin tuskaa on lisännyt jälleen flunssa. Tässä ajatuksia tuskasta Henkka Hyppösen Nautitaan raakana kirjasta. Tuska liittyy viimeksi käsiteltyyn mielihyvän ansaan. Mistä on kyse?


Pain is only weakness leaving the body.
~ USA:n Merijalkaväen tunnuslause

Olen itsekin ollut joskus tätä mieltä. Miksi se ehkä on väärin?

Living la Vida Loca - Explored #338 by vana_gwen, on Flickr

Ihminen pyrkii välttämään kipua, vaikka aina ei pitäisi.

’Sä et voi tietää, mitä on nautinto, ennen ku tiedät, mitä on tuska.” Andy McCoy puhuu aina asiaa.

Me pyrimme tuskasta kohti nautintoa, vaikka joskus meidän pitäisi rakentaa parempi suhde erilaisiin kipuihin ja epämiellyttäviin tunnetiloihin.

Negatiiviset tunnetilat ja tuntemukset viestittävät meille siitä, että jokin ei ole kunnossa. Jotain pitää muuttaa niin, että myös olotila paranee.

Perusstrategiana se, että torjutaan kärsimys ja eletään ilot, on mahdoton ja typerä. (Väkinäinen hymykin aiheuttaa sairauksia.) Sen sijaan fokuksen tuominen tähän hetkeen tuntemuksineen on mentaalisesti paras ja kestävin strategia.

Huippu-urheilijoilla ja heidän valmentajillaan on omat keinonsa päästä eroon välttelystä. Tavallisesti urheilijaa opetetaan treeneissä menemään rohkeasti kipurajalle, eli urheilia kokeilee harjoitusolosuhteissa, mitä kipeä polvi tai selkä kestää. Hän oppii luottamaan, ettei kipu tule ja pilaa suoritusta. Sitten tehdään kilpailunomaisia suorituksia, niin että kilpailutilanteessakin voi luottaa siihen, ettei kipu yllätä. 


Kipujen, tuskien ja mielipahan kanssa pitää tehdä töitä. Niiden kohtaaminen on ehdottoman tärkeää. Mutta koska se on niin vaikeaa, voimme käyttää apuna erilaisia ”teippauksia”, simulaatioita ja mentaalitekniikoita.

Kirjassa kerrotaan niistä lisää.


Onko tuska kaverisi vai vihollisesi?


20.2.2014

Metsässä kosteudessa



Pienen kanssa olimme ratsastamassa metsässä lauman vanhimmalla ja viisaimmalla. Se opettaa meitä ottamaan rauhallisesti ja olemaan tarkkaavaisia.




Metsä valui vettä. Taivas oli harmaus itse. Me lähdimme silti seikkailuun. 


Pieni toivoi näkevänsä metsän eläimiä. Ja pettyi. Kälätämme koko ajan ja siksi eläimet menee pois. En syytä niitä... 

Seurasimme peurojen polkuja. Intiaani minussa nautti selvittäessään pari puuttuvaa reittiä. Nuoskalumessa oli helppo suunnistaa. 


Tallin työhevosen aisan kilke auttoi myös suunna pitämisessä. 

Välillä oli ihan hiljaista. Sammalmättäät olivat paikoitellen paljaana, mutta jäkälän väri oli kaikista hienoin.


Välillä pieni juoksi edellä, välillä ratsasti.


Totesimme yhdessä, että meillä oli ihanaa kaikesta kosteudesta ja harmaudesta huolimatta! Tai ehkä juuri siksi!



Oletko huomannut miten happirikasta ilma on näinä päivinä?



16.2.2014

Nautitaan raakana: Mielihyvän ansa




Henkka Hyppösen Nautitaan raakana kirjasta tänään toinen postaus. Viimeksi käsiteltiin ennustamisen ansaa, ja tänään on vuorossa mielihyvän ansa. Kirjan luku alkaa lempielokuvani Kunnian miehiä sitaatilla.

Daniel Kaffee: ”I want the truth!”
Eversti Jessup: ”You can’t handle the truth!”
~ Kunnian miehiä- elokuva



Ihminen on eloonjäämiskone. Jopa jokaisella kehomme solulla on pyrkimys pysyä elossa ja luoda elämälle otolliset olosuhteet. Jostain vielä perinpohjaisesti selvittämättömästä syystä olemme tulleet tietoisiksi itsestämme ja tästä solutason pyrkimyksestä. Konkreettisesti tämä tieto välittyy meille miellyttävien ja epämiellyttävien tunteiden ja tuntemusten kautta.

Tunteet tai tuntemukset eivät aina välitä meille täsmällistä tietoa siitä, mitä tarvitsemme, mutta saamme vihjeitä.

Yksinkertaisimmillaan leikki on sitä, että saamme tiedon siitä, että on nälkä. Ja koska järjestelmä ohjaa meitä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla – tuskalla ja nautinnolla – nälästä seuraa tuska ja syömisestä nautinto. Sama pätee muihinkin puutostiloihin: janoon, kylmään, kuumaan – myös haluamiseen. Kun haluamme jotain palavasti, kärsimme aivan kuin kyse olisi henkiinjäämisestä.

Arvostuksesta ja huomiosta seuraa yleensä nautinto, mutta kärsimme, jos uskomme että asema laumassa on uhattuna. Tottelemme mielihyvän ja mielipahan tunteita.


Chanticleer - An American Pleasure Garden near Philadelphia by UGArdener, on Flickr


.:Epävarmuuden sietohoitoa:.

Ihminen ei kestä kovin hyvin epävarmuutta eikä epävarmuuteen liittyvää pelkoa väärästä valinnasta. Siksi on turvallisempaa toimia kuten ennen tai lykätä päätöksentekoa.

Kamppailu käydään eri muodoissaan päivän aikana lukemattomia kertoja. Arvioimme riskejä ja valitsemme reitin, joka varmimmalla tavalla palauttaa meidät elämän säilymisen kannalta ihanteelliseen olotilaan. Välttelemme mielipahaa ja sen riskiä samalla kun tavoittelemme mahdollisimman pikaista mielihyvää.

Yritämme kaikin tavoin välttää tilannetta, jossa joudumme lauman epäsuosioon. Sosiaalisessa tilanteessa epäonnistumisen pelko on siis tavallaan kuolemanpelkoa, äärimmäistä mielipahaa.


.:Ylivirittymisestä voi seurata tunnekaappaus:.

Tunnekaappaus on puolustautumiskeino, silloin mantelitumake voi ottaa vallan tunteista ja toiminnasta. Tunnekaappauksen todennäköisyys on sitä suurempi, mitä korkeammassa viritystilassa mantelitumake on.
Kun tunteita ohjaavat aivojen alueet aktivoituvat, negatiiviset ajatukset ja tuntemukset lisääntyvät.

Jos olemme valmiiksi hälytystilassa tärkeässä työpalaverissa, liikenneruuhkassa, kaupan jonossa, lapsia aamulla pukiessa, tärkeässä suorituksessa tai toisten edessä esiintyessä, mantelitumake ottaa helposti työnjohtajan tehtävän, ja tulos on usein surkea.


.:Vastalääke: meditaatio:.


On kuitenkin olemassa keino, jolla voi vahvistaa etuotsalohkoaan (eli tietoisuuskeskusta) ja vähentää puolustusreaktioiden määrää ja mantelitumakkeen liipaisinherkkyyttä. Daniel ja Tara Colemanin keino on meditaatio. Se toimii, koska se muuttaa mantelitumakkeen ja etuotsalohkon alueen toimintaa. Äärireaktioiden tarve vähenee ja kyky hillitä niitä kasvaa. Meditaation lisäksi, itsensä tiedostamaton mieli pitää toimittaa tiukkoihin tilanteisiin vaikka siedätyshoidon ja monipuolisten tunnestrategioiden avulla. 


14.2.2014

Yksinkertaisesti tarkkaavainen



Huomaamme, että tietoisuutta on jo pelkkä oivallus siitä, ettemme enää ole keskittyneinä hengitykseen, ja näin olemme jo palanneet takaisin tähän hetkeen. 

Mikä tärkeintä, meidän ei tarvitse karkottaa, työntää pois tai edes muistaa, mikä mielemme valtasi hetki sitten. 

Yksinkertaisesti sallimme hengityksen ottaa takaisin paikkansa huomiomme ensisijaisena kohteena, koska se ei koskaan ole ollutkaan poissa, ja on aivan yhtä tavoitettavissa kuin kaikkina muinakin hetkinä.

~ Jon Kabat Zinn, Kotiinpaluu 


Red Fox Poses  [Explored] by Douglas Brown, on Flickr




Nimimerkillä: Arvaa mikä biisi soi repeatilla päässä istuessani "meditoimassa"?

What does the fox say?!



13.2.2014

Helpompi ja mielenkiintoisempi elämä



Minulla on ajatus, että jotain oivallusta on tapahtunut. Koneellani on ikivanha tiedosto, johon aina kerään juttuja milloin mistäkin. Luen niiden parhaimmistoa aika usein. Juuri tämä muistiinpanojeni kohta on nyt mennyt ilmeisesti vihdoin jakeluun.



Jotta elämä olisi hiukan helpompaa ja mielenkiintoisempaa, anna itsellesi lupa:

- olla oma itsesi
- ilmaista tunteesi
- ottaa aikaa itsellesi
- muuttua
- harrastaa omia harrastuksia
- väsyä
- pyytää apua
- sanoa ei
- olla jämäkkä
- haavoittua
- olla terveesti itsekäs
- haaveilla
- elää omaa elämääsi

~Elämäntaidon ja selviytymisen kirja, WSOY 1997



Bokeh Domo by B.Romain, on Flickr


Ohje on mielestäni erinomainen. Sitä pystyy noudattamaan, kun on rehellinen itselleen ja kuuntelee tarkkaavaisena omia tunteita ja tekoja. Jos jonkin elämässä mättää, miten siihen suhtautuu? Tiedostaako ja muuttaako tapaa toimia vai jatkaako autopilotilla. 

Mikä on minulle helppoa ja mielenkiintoista elämää?



Mitä sinä olet oppinut tällä viikolla? 

8.2.2014

Tie, totuus ja elämä



The Long Road to New Zealand by Stuck in Customs, on Flickr


En pysyttele Tiellä, enkä myöskään poikkea siltä. 

En palvo Buddhaa, mutta en myöskään ylenkatso häntä. 

En istu tuntikausia mietiskelemässä sen enempää kuin joutenkaan. 

En syö vain yhtä ateriaa päivässä, enkä himoitse useampaakaan. 

En kaipaa mitään, ja juuri sitä kutsun Tieksi.

Vasubandhu, intialainen munkki 



5.2.2014

Nautitaan raakana: Ennustamisen ansa



Henkka Hyppösen Nautitaan raakana kirja ansaitsee muutaman postauksen. Kirjassa on paljon blogin aihepiiristä asiaa, se opettaa nauttimaan elämästä sellaisenaan, mitään lisäämättä, mitään poistamatta.


Kirjassa käsitellään kolmea ansaa, jotka estävät meitä nauttimasta elämästä raakana. Ne ovat:
    1.   Ennustamisen ansa.
    2.   Mielihyvän ansa.
    3.   Ajatusten ansa.

Ensimmäinen ansa estää meitä kokemasta ympäröivän todellisuuden sellaisena kuin se on. 

Toisen vuoksi tulkitsemme tunteitamme virheellisesti ja tavoittelemme vääriä asioita. 

Kolmas tekee meistä ajatustemme vankeja. Ajatusten ansaa on blogissa käsitelty kaikkein eniten, siksi kirja ei siihen tarjonnut uusia oivalluksia, mutta kaksi ensin mainittua ovat kirjoittamisen arvoisia. Otetaan tänään niistä ensimmäinen.


.:Ennustamisen ansa:.

Kirjassa on ennustamisen ansaan mielenkiintoisia fyysisiä selityksiä.
Aivot yrittävät saada mahdollisimman suuren hyödyn mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Niillä on tähän nerokas keino: arkistomateriaalin käyttäminen. Aivot tekevät temppunsa täyttämällä tietoisuuden erilaisilla menneistä kokemuksista peräisin olevilla likiarvoilla.

Aivojen taito ennustaa, mitä silmien pitäisi nähdä, on häkellyttävä. Melanooma-hoitojen vuoksi osan vasemman silmänsä näkökyvystä menettänyt neurologi Oliver Sacks havaitsi, että hänen näkönsä on käsittämättömän normaali, vaikka silmästä puuttuu valtava määrä näköhermoja.

Sacks ajattelee nykyään aivojen näkökeskusta (Visual Cortex) eräänlaisena keskiarvokoneistona. Se pystyy ottamaan n näytteitä siitä, mitä sille on esitetty, ja rakentamaan niistä tilastollisesti täysin mahdollisen esityksen. Silmät eivät siis näe, aivot näkevät.

Redwoodin teoreettisen neurotieteen keskuksen perustaja Jeff Hawkins puolestaan väittää, että ihmisen aivot ovat erikoistaneet monistamaan jatkumoja ja kuvioita. Jokaista jatkumoa, kuviota, tilannetta, kokemusta tai aistihavaintoa ei tarvitse tulkita erikseen, vaan aivot voivat noutaa näkemällemme tai kokemallemme vastaparin muististamme. Valtaosan ajasta ennustukset ovat riittävän tarkkoja ja energiaa säästyy. Mutta samaan aikaan meiltä menee paljon ohi.

Happy Birthday America! (Explored!) by VinothChandar, on Flickr


Niinpä Henkka neuvoo kirjassa: Älä ikinä luota muistoihisi ilman vahvaa samansuuntaista todistusaineistoa. Narauta tarinoiva mielesi. Älä usko kaikkia tarinoita, joita olet kehitellyt tai antanut itsellesi kertoa. Kysy, mihin tämä perustuu ja toimiiko tämä tarina. 


4.2.2014

Nykyhetkelle.



Jos haluat olla antelias tulevaisuutta kohtaan, anna kaikki nykyhetkelle.  

Albert Camus


Happy Thanks Giving from the Caribbean Sea by jurvetson, on Flickr


Tänäkään talvena en ole näissä maisemissa.

Unelmoin valkoisesta hiekkarannasta ja merestä.

Asuminen rannalla on haavetta vain.


Olen nyt tässä, näissä kinoksissa, märissä rukkasissa.

Olen joka suuntaan harottavan sähköisen tukkani kanssa.

Olen työssä ja kotona. 

Näin on nyt.


Haaveet ei haittaa.

Ne menee ohi.