Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: 12/2011

31.12.2011

Parhaat lääkärit myös tulevana vuonna



Kiitos opettavasta ja fantastisesta ensimmäisestä kokonaisesta blogivuodesta kuuluu kaikille teille lukijoille! Kiitos paljon!

Teidän määränne on koko ajan kasvanut ja aina välillä joku kommentoikin. Yhteys tekee kirjoittamisesta merkityksellistä, vaikka omaksi opikseni koko ajan kirjoitan. Ja oppia on toden totta tuntunut tulleen! Blogille asettamani tavoite pitää sen avulla tietoinen läsnäolo mielessä toimii. Siksi aion jatkaa myös ensi vuonna! Blogi tulee jatkumaan kirjasarjoilla ja pienillä huomioilla arkipäivästä.

Blogin syntymäpäivänä saatujen kommenttien perusteella teillä ei ole suuria muutostoiveita kirjoitusten suhteen. Muutin RSS-feediin koko tekstin ja olen julkaissut muutaman ”tieteellisemmän”tutkimuksen esittelyn. Tietoisen läsnäolon hyödyistä ihmissuhteissa olen kirjoittanut Alaks Olee blogin puolella. Lähinnä mielenterveysaihetta on kirjan Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää käsittely. Katsotaan jos jatkossa siitä löytäisin jotain lisää tarinaa. Inspiroitumisesta kirjoitin Andyn pyynnöstä. Ilokseni voin siis todeta kaikkiin huutoihin vastatun!


Reflections of Earth (3) (Explored) by Express Monorail, on Flickr


Kaikki blogin aihepiiriin liittyvät kysymyksen, toiveet ja kommentit ovat aina tervetulleita. Onnellista ja tietoista uutta vuotta kaikille näin lainatuin sanoin;


The best six doctors anywhere
And no one can deny it
Are sunshine, water, rest, and air
Exercise and diet.
These six will gladly you attend
If only you are willing
Your mind they'll ease
Your will they'll mend
And charge you not a shilling.
                   - Wayne Fields




Ps. Odotan edelleen nimimerkin xvaara yhteydenottoa, jotta saisit synttäriarvontakirjasi.




30.12.2011

Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 2. Äidin vuoro




Jokapäiväiset ilonaiheet : vanhemmuus ja tietoinen läsnäolo kirjan sarjassa pääsee ääneen sen kirjoittanut äiti. Hän tunnustaa, ettei ole koskaan harjoittanut muodollisesti. Pääsemme myös valottamaan vanhemmuuden epämuodollista harjoitusta haasteena.



.:Esipuhe – Myla:.

Tietoisen vanhemmuuden sisäinen työ on auttanut kirjoittajaa näkemään lapsensa kirkkaammin, sellaisina kuin he ovat, ilman hänen omia pelkojaan, odotuksiaan ja tarpeitaan. Lisäksi se auttaa näkemään itsen ja antaa tavan työstää vaikeita hetkiä ja automaattisia reaktioita, jotka heräävät helposti.

Kirjoittaja ei ole koskaan harjoittanut meditaatiota muodollisesta, vaan ottanut itselleen hetkiä olla hiljaa, silloin kun se on ollut mahdollista. Lapset ovat antaneet monia käytännön harjoittamisen hetkiä.

Tietoinen läsnäolo on hänen mukaansa huomion kiinnittämistä, mikä kysyy energiaa ja keskittymistä. On vain muistettava pysähtyä, hengittää ja katsoa tarkkaan. Herkkyys ja vaistot auttavat näkemään asioita lapsen näkökulmasta. Kirjoittaja sanoo, että tämä sisäinen työ on tehokasta ja auttaa olemaan lempeä, eikä julma, ymmärtämään, eikä tuomitsemaan, hyväksymään, eikä hylkäämään. Näin lapset tulevat ravituiksi ja vahvistuvat, olivat he minkä ikäisiä hyvänsä.

Riverside Park stroll - June 2008 - 036 by Ed Yourdon, on Flickr


.:Vanhemmuuden haaste:.

Vaativa vanhemmuuden tehtävä vaikuttaa suuresti seuraavan sukupolven sydämeen, sieluun ja tietoisuuteen, heidän kokemukseensa merkityksestä ja yhteydestä, sekä elämäntaitojen määrään ja syvempiin tuntemuksiin itsestä ja paikastaan maailmassa.

Mikään vanhemmuusopas ei käsittele vanhemmuuden kokemusta mielessämme. Miten voi työskennellä vanhemmuuden haasteiden kanssa omassa mielessään? Miten kehittää syvempää herkkyyttä ja arvostusta lasten omaa sisäistä kokemusta kohtaan? Jokainen on vastuussa omasta elämästään ja voi valita suhtautumis- ja reagointitapansa kaikkeen tapahtuvaan. Se on tärkeä ymmärtää oman itsensä ja lastensa kannalta.

Voimme tietoisen läsnäolon avulla oppia näkemään syvemmin, keitä lapsemme ovat ja mitä he tarvitsevat, ja etsimään parhaat tavat heidät hoitamisekseen ja tukeaksemme heidän kasvuaan ja kehittymistään. Meidän on pysyttävä tiukasti nykyhetkessä, jotta aistimme mikä on tarpeen. Se, jos mikä on ankara hengellinen harjoitus.



Lue myös ensimmäinen osa: 
Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 1. Esittely


PS. Muistakaa helmikuun alun työpaja!


29.12.2011

Rauhaa ja eloa



Meinannut vähän blogitaukoa pukata. Se ei tule kysymykseenkään! Tämä kuvakollaasi antoi odotuttaa itseään teknisten haasteiden takia. Palataan joulun tunnelmiin näillä kuvilla.

 

Viikkoa ennen joulua piipahdimme Porvooseen markkinoille etsimään joulun taikaa. Porvoossa sitä toden totta oli!

 

Pakollinen jokikuva



Kauniita taloja ja koristeita.


Ravintola Timbaalin jouluseimi.

Pientä ilahduttanut jouluikkuna.

Jouluaatoksi päästiin äidin notkuvaan pöytään.

Joulutulppaaneja.

Kuusi ei kaatunut kertaakaan.

Ruuan jälkeen kaikkien tila oli tämä.

Joulupäivänä kotiin palatessa hyasinttien tuoksu oli huumaava!



Pihalla narsissit ja rikkaruohot pukkaavat jo ylös.



Lähimetsässä paistoi aurinko ja oli tosi vihreää!



Rauhaisaa eloa kaikkien välipäiviin!



28.12.2011

Jokapäiväiset ilonaiheet, osa 1. Esittely



Jokapäiväiset ilonaiheet : vanhemmuus ja tietoinen läsnäolo on seuraava kirja jota käsitellään blogissa. Sen ovat kirjoittaneen Myla & Jon Kabat-Zinn. Kirjasta on ollut suurta hyötyä miettiessäni omaa tapaani olla lapseni kanssa. Ahmin kirjan lähes yhdeltä istumalta. Sen englanninkielinen nimi: Everyday blessings kuvaa hyvin tätä olemisen tapaa. Siksi on mukavaa päästä jakamaan kirjan ajatuksia kanssanne. Ne ovat pakollista luettavaa myös pienestä lapsestamme tällä hetkellä pääasiassa huolehtivalle koti-vanhemmalle.




Kirjaa myydään mm. seuraavalla kuvauksella:

Jon ja Myla Kabat-Zinnin yhdessä kirjoittama Jokapäiväiset ilonaiheet lähestyy vanhemmuutta tietoisen läsnäolon näkökulmasta. Tietoinen läsnäolon avulla voimme saavuttaa syvemmän ymmärryksen itsestämme ja maailmasta sekä lisätä jokapäiväisen elämämme mielekkyyttä ja palkitsevuutta. 

Kirjan avulla vanhemmat voivat rikastaa omaa ja lastensa elämää läsnäolevan vanhemmuuden keinoin, hidastaa kiireistä elämää ja tukea lapsen mielen kehitystä.

Myla Kabat-Zinn on työskennellyt mm. kätilönä, synnytysneuvojana sekä ympäristöaktivistina. Professori Jon Kabat-Zinn on Massachusettsin yliopistollisen sairaalan stressinhallintaklinikan perustaja.



"Heti kun hyväksymme ajatuksen, että jopa läheisimpien ihmisten välillä kasvaa loputtomia välimatkoja, voivat ihmiset kasvattaa ihmeellisen elämän rinta rinnan, jos he pystyvät rakastamaan tätä heidät erottavaa matkaa, joka suo heidän nähdä toisensa kokonaisena taivasta vasten."

               ~  Rainer Maria Rilke, Kirjeitä



.:Esipuhe – Jon:.

Jotkin lapsen elämän hetket, esiaskeleet tai ensimmäinen sana jäävät mieleen ja luovat yhteyttä lapsen ja vanhemman välille. Onko näitä hetkiä kuitenkin enemmän? On. Niitä on tarjolla joka hetki ja ne ovat yleisiä. Ne vain usein menevät ohi huomaamatta ja arvostamatta, ellei niitä havainnoi ja yritä saada kiinni niistä tietoisesti.

Lapsen elämä on matka yhdessä meidän kanssamme. Sen laatuun ja merkityksellisyyteen vaikuttaa, kuinka näemme ja säilytämme kokemuksemme koko kirjon mielessä ja sydämessä. Se vaatii omistautumista ja läsnäoloa, hienovaraista sinnikkyyttä, mutta tuntuu hellävaraiselta ja avoimelta. Usein matka opettaa tarkkaavaisuutta ja herättää. Joskus opetukset saapuvat karmaisevilla tavoilla. Jon sanoo, että vanhemmuuden haaste on elää jokainen hetki mahdollisimman täydesti ja pysyä kurssissa, lapsia raviten ja itsekin kasvaen.

Vanhemmuus on elämän mittainen työ, jota ei voi tehdä täydellisesti aina onnistuen. Tärkeintä on olla aito, kunnioittaa itseään ja lapsiaan parhaan mukaan ja vähintään pyrkiä olemaa tekemättä vahinkoa.

Tietoinen vanhemmuus on kovaa työtä. Se tarkoittaa itsemme sisäistä tuntemista ja työskentelyä rajalla, jossa sisäinen elämämme kohtaa lapsen elämän. Meditaation on tarkoitus auttaa pitämään mieli tasapainossa ja kirkkaana suurten haasteiden edessä ja pysymään kurssissa kaikissa myllerryksissä. Meditaation auttaa pysymään tarkkaavaisena sille, mikä on todella tärkeää ja päättämään elää tuon tarkkaavaisuuden mukaan.

Meditaatio ei takaa kilttiä, hellää ja läsnä olevaa vanhempaa. Se ei tarkoita, että tietäisi aina mitä tehdä, eikä koskaan olisi hämmentynyt tai hämillään. Pieni määrä tietoisuutta antaa kuitenkin nähdä asioita, joita ei muuten näkisi ja tehdä tekoja, joita ei muuten tekisi.


Lue aiemmin käsiteltyjä Jonin ajatuksia vanhemmudesta:
Vauvalle pitää olla kokonaan läsnä?

27.12.2011

Tauti nimeltä Sisäinen Rauha

"Tätä vaarallista tautia tulee varoa. Sen nimi on Sisäinen Rauha, ja ellemme ole varovaisia, se voi saada laajat mittasuhteet. Sen merkit ja oireet ovat seuraavia:

1. Halu antaa asioiden tapahtua itsestään yrittämättä ohjata niitä väkisin.
2. Hymynväreet ilmestyvät usein suupielille.
3. Yhteyden kokeminen muihin ihmisiin ja luontoon.
4. Usein toistuvat kiitollisuuden kokemukset.
5. Pyrkimys ajatella ja toimia spontaanisti mieluummin kuin vanhojen kokemusten ja pelkojen ajamana.


 

this light is not my own by Kalense Kid, on Flickr

6. Päivänselvä kyky nauttia joka hetkestä.
7. Turha huolehtiminen häviää.
8. Ristiriitoihin osallistuminen lakkaa kiinnostamasta.
9. Muiden motiivien arvaileminen lakkaa kiinnostamasta.
10. Muiden tuomitseminen lakkaa kiinnostamasta.
11. Itsensä tuomitseminen lakkaa kiinnostamasta.
12. Syntyy kyky rakastaa odottamatta vastarakkautta.




Jos sinulla on useimmat näistä oireista, saattaa olla jo liian myöhäistä. Jos tunnet jonkun jolla on näitä oireita, olet hänen vaikutuspiiriissään omalla riskilläsi, sillä se voi olla tarttuvassa vaiheessa.

Mutta ehkä sitä vastaan on rokote?"



~Saskia Davis, 1983


22.12.2011

Miten vietät joulua?




Oletko tehnyt tietoisia valintoja sen suhteen missä olet, keitä tapaat ja mitä lahjoja annat? Kenen vaatimuksesta jouluna kaiken "pitää olla täydellistä"? Ketä varten esität muuta kuin olet?



Tiedätkö itse mitä joululta haluat? Tiedätkö miten läheisesi haluavat joulua viettää? Siisti koti ja kauniit koristeet eivät olet välttämättömyys. Ehkä aika yhdessä vaikka lattialla yhdessä kasassa riittää. Onneksi nyt on pimeää ja kauniita kynttilöitä voi polttaa kaiken aikaa ja kaikki pölyt eivät niiden valossa näy. Tee palvelus läheisillesi ja kysy mitä he haluavat tehdä ja mitkä asiat ovat jouluun rauhoittumisessa tärkeitä. 

Entä uskallatko kieltäytyä sukulaistapaamisista tai tuijottaa koko aaton takkatulta kalsareissa jos huvittaa? Se stressaa, jos joutuu hankkimaan tuliaisia ja juoksemaan ympäriinsä vierailuilla vuoden viimeisinä päivinä. Siis siinä tapauksessa, että tapaamiset eivät ole mieluisia. Tunnelmakaan ei ole aito, jos sydämestäsi haluaisit olla jossain muualla.

Tee tietoisia päätöksiä siitä mihin venyt. Jos et voi välttyä joiltain kohtaamisilta, ole ainakin niissä läsnä. Ei koskaan niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Aina voi tehdä kaikista tilanteista tietoisen läsnäolon käytännön harjoituksen.

Oletko varma, että joku loukkaantuu, jos jätät tapaamisen väliin? Jos osaa sanoa ei, perustellen mitä itse haluat, vastapuoli varmaan ymmärtää. Me kaikki elämme eri todellisuuksissa ja kaikki ei voi aina miellyttää. Sen murehtiminen mitä toiset meistä ajattelevat on turhaa. Oman itsen arvostelu on sitä egon puhetta pahimmillaan.

christmas tree branch by lapideo, on Flickr
Niin ja ne tuliaiset ja lahjat, joita tapaamme viedä mukanamme tapaamisiin. Tärkein asia lahjojen antamisessa ei ole ilo antaa tai saada. Tärkeintä on antaa oikeita,tarpeellisia ja reiluja lahjoja. Lahjomisen tulee siis olla tiedostavaa, saajan ja ympäristön huomioivaa. Lahjojen antajalla on vastuu, siitä ettei lahja kuormita saajan jätekasaa tai velvoita antamaan sitä eteenpäin.

Vietä sellainen joulu, jonka itse haluat. Pysähdy, kuuntele, maista, haista ja ole läsnä.

Tietoisempaa joulua kaikille!


21.12.2011

Tietoisuustaidot elämäntapana: 9. Loppujen lopuksi


Kirjan Mindfulness : medveten närvaro som levnadsstrategi blogikirjoitusten viimeisessä osassa tehdään hieman yhteenvetoa siitä, mitä kaikkea tietoisuustaidot elämäntapana voivat tarkoittaa. Ja sanotaan muutama sana lopuksi.

Tietoinen läsnäolo elämäntapana  voi näkyä mm. seuraavilla elämän alueilla.


©      Stressin kanssa elämisen apuna tietoinen läsnäolo tuo tavan huomioida stressin merkit ja oireet. Hyväksyvän itsestään huolehtimisen avulla voi poistaa haitalliset vaikutukset elämästään ajoissa.
©      Pysähtymisen, tekemättömyydessä lepäämisen ja ajatusmallien huomioon ottamisen harjoittelussa tietoisesta läsnäolosta on apua.
©      Itsetuntemuksen lisäämiseen auttaa tietoisen läsnäolon harjoittaminen koska opimme havainnoimaan kokemaamme ja siitä syntyviä ajatuksia, tulkintoja, tunteita ja tapoihin kangistuneita, automaattisia reaktioita ja toimintaa. Opimme siis tuntemaan oman itsemme, mikä ravitsee meitä, antaa iloa ja elämänhalua.
©      Harjoittaminen auttaa löytämään rentouden ja valppauden olotilan, jossa kaikki aistit ovat läsnä. Se vähentää jännitystä arjessa koska oppii päästämään irti hälinästä ja ärsykevirrasta.
©      Tietoisen läsnäolon harjoittaminen auttaa hallitsemaan tarkkaavaisuutta keskittymisen avulla. Ja palauttamaan keskittymisen kohteeseen jos se häviää.
©      Tietoisen läsnäolon harjoittaminen lisää elämänlaatua, koska se lisää kykyä hyväksyä ja etsiä elämän hyviä puolia.
©      Ihmissuhteissa kyky kuunnella lisääntyy. Samoin ihmisissä tapahtuvat muutokset tulevat huomatuiksi tietoisuustaitojen avulla, kun ennakkoluulot eivät hallitse kohtaamisia. Samoin opimme huomaamaan oman käytöksen vaikutukset toisessa.
©      Vanhempana opimme luotsaamaan pienen kehitystä asettamalla rajoja ja antamalla tukea turhautumisen hetkinä. Tietoinen läsnäolo antaa mahdollisuuden tiedostaa, mitä lapsi milloinkin tarvitsee, ja nähdä, että hetken helpotus voi tuoda ongelmia tulevaisuudessa.
©      Tietoisen läsnäolon harjoittamisen yksinäisyydessä opimme tuntemaan itsemme.
©      Töissä on mahdollisuus tuoda tietoisen läsnäolon käytännön harjoituksia kaikkien tietoon ja pysyä tietoisena, olla hetkessä ja palautua.
©      Urheilussa tietoinen läsnäolo saattaa näyttäytyä flow-kokemuksena.
©      Luonnossa ollessaan tajuaa, että mitään ei voi tehdä, voi vain olla ja antaa kauneuden puhutella.
©      Otamme vastaan koko elämän luonnollisen kulun kaikkineen, terveyden, sairauden, väsymyksen, energian, onnen ja surun. Keskitymme muuttamaan vain sen mitä on tarpeellista.
©      Emme ole saatavilla 24/7, jotta riitämme itsellemme. Onnen sijaan voisimme tavoitella rauhaa ja tyyneyttä.


Ocean View by Phil Gibbs, on Flickr

.:Loppujen lopuksi:.

Kun elää hyvää ja tietoista elämää, käyttäen koko potentiaaliaan, voi kehon ja mielen yhteispeli olla parhaimmillaan ”oppiva organisaatio”. Kommunikoimme itsemme ja ympäristömme kanssa rehellisesti ja rakastavasti. Avoimuus ja mielenkiinto auttavat löytämään ongelmakohtia ja muuttamaan niitä.


Lue myös edelliset osat:

20.12.2011

Ihmisenä Olemisen taito




Ihmisenä Olemisen taito dokumentti lähetettiin FST5 kanavalla 5.9.11. Aineellisesti kaikki on yhä paremmin, mutta yhä useampi voi aiempaa huonommin. Miksi? Onko vika ihmisissä vai yhteiskunnassa? Onko meneillään jotain sellaista, mikä ei ole vielä selvästi havaittavissa? – Tämä kirjoitus liippaa tietoista läsnäoloa tietoisten valintojen tekemisen taidolla.


Dokumentissa mietittiin, onko järjestelmä ihmistä varten vai ihminen järjestelmää varten? Suurin osa kehityksestä on nykyään luontoa laimin lyövää. Jos jokin toimii paremmin ja tehokkaammin, se otetaan käyttöön, huolimatta sivuvaikutuksista. Ihminen ja luonto ovat sivuosassa. Ihmiset eivät välitä siitä, koska täällä ollaan vain vähän aikaa. Se, että omasta elämästä tai elintavoista ei välitetä, on vielä suurempi ongelma. Selvimmin se näkyy työn orjuuttamana elämänä. Kuka osaa ajatella, että kuolleena ei tarvitse rahaa. Kumman valitset: rahat vai henki?
Kuka haluaa tehdä 8-16 töitä? Kuka haluaa tehdä yhtään mitään oikeastaan. Suurimman osan tekemisistään moni haluaisi jättää tekemättä, mutta jollain itsensä ja perheensä on elätettävä.

Ajatteletko koskaan: Mitä haluat tehdä tänään? Veikkaan, että et, koska pitää mennä kauppaan, laittaa ruokaa, siivota ja hoitaa 100 muuta asiaa. Koskaan ei ole aikaa tehdä sitä mitä haluaa ja on aina kiire. Uupumus on osa yhteiskuntaa. Ihmiset eivät jaksa, ovat väsyneitä ja usein allapäin. Elämässä tapahtuu liikaa.

Cold Reception by jaxxon, on Flickr

Meillä on yhteiskunnan säännöt ja työpaikan säännöt, mutta vain omaan elämään voi vaikuttaa. Jokaisella on oman elämänsä kompassi. Silti systeemi ei tarjoa realistisia mahdollisuuksia päättää itse elämästään. Tuntuu usein, että vaikutusmahdollisuuksia ei ole tai aloitteita ei pysty tekemään. Tässä kylmässä maailmassa on paljon ristiriitoja, mikään ei suojaa ihmistä. Kuinka paljon voi tehdä päätöksiä oman hyvän olonsa perässä?

Säännöt vievät yksilöltä oman etiikan ja päätöksen mahdollisuuden. Meidät on kasvatettu niihin. Miksi teen niin kuin teen? Sääntöjä tarvitaan kriiseissä, mutta ne ovat tiedostamattomia muulloin. Niitä ei tarvitse ajatella kunhan elää vain eteenpäin autopilotilla.

Jossain elämän kriisissä sitten selviää, että jotain meni pieleen, vaikka ammatinvalinta. Kuka halusi, että sinusta tulee vaikka opettaja? Kuka oikeasti ohjaa elämääsi? Elämän muutos tulee pakottavaksi tarpeeksi. Tarvitseeko oikeasti välittää siitä mitä toiset ajattelevat? Tanssii vaikka 7 päivää viikossa, jos huvittaa. Kuka sanoo mitä pitää tehdä?

Dokumentissa oli muodikkaasti oravanpyörästä hypänneiden ruotsalaisten haastatteluita. He toistelivat, kuinka kun jättäytyy pois kiireestä, on yhtä äkkiä valtavasti aikaa. Aikaa ajatella kuolemaa ja muita kummallisia ajatuksia, ja tavoitteena on usein vain saada yhteys omaan rakkaaseensa takaisin.

Yhteiskunta kasvaa ihmisten toiveiden mukaan. Sukupolvi sukupolvelta se muuttuu. Dokumentissa todetaan, että tarvitaan vastavoimia, ihmistä ei voida enää riistää enempää. Industrialismi on kuollut, tarvitaan ihmisten välistä solidaarisuutta. Yhteiskunnan säännöt eivät käytännössä ole mustavalkoisia. Osaatko olla ihminen ihmiselle?


19.12.2011

Tietoisuustaidot elämäntapana: 8. Irti haluamisista


Kirjan Mindfulness : medveten närvaro som levnadsstrategi käsitteleminen lähestyy loppuaan. Ennen yhteenvetoa palataan vielä miettimään oma toimintaa ja tiedostamaan ajattelumalleja. Haluaisitko sinäkin irti haluamisista?




Elämänfilosofiaa ei ilmaista parhaiten sanoilla. Se ilmaistaan tehdyillä valinnoilla.
              -  Eleonor Roosevelt

Mietittävää:
·        Millä ruokit tietoisuuttasi?
·        Miltä tuntuu kun luet iltalehtien otsikoita? Miten voit luettuasi juorulehtiä  tai muotilehtiä? Inspiroituneelta vai masentuneelta?
·       Tiedätkö mistä voit hyvin? Millaisissa tilanteissa viihdyt? Millaisten ihmisten kanssa? Mistä keskustellen? Milloin voit vähemmän hyvin?


Jo intiaanit tiesivät, että kaiken juoksemisen jälkeen sielua täytyy vähän aikaa odottaa jotta se pääsee perille. Tietoinen läsnäolo opettaa hidastamaan, pysähtymään, vähentämään ja päästämään irti.

 
It's breathtaking! by Michelle Brea, on Flickr
Tietoisuustaito antaa meille mahdollisuuden suhtautua pakkoihin ja täytymisiin vapaammin ja havainnoimaan ovatko ne seurausta jostain automaattisesta ajattelumallista. Lisäksi se opettaa meitä havainnoimaan kehoa ja sen tarpeita.

Haluamme koko ajan lisää. Elintason nousun myötä myös odotuksen ”hyvää elämää ja elämän yksinkertaisuutta” kohtaan ovat nousseet. Odotamme erilaisten kokemusten ja uutuustuotteiden tuovan meille tyydytystä. Ja sen määrän odotetaan koko ajan lisääntyvän. Tästä seuraa pettymyksiä kun todellisuus ei vastaa odotuksia. Ja siitä seuraa lisää kärsimättömyyttä ja odotusta, mikä estää meitä elämästä nykyhetkessä. Rahalla voi ostaa tilapäistä tyydytystä, mutta todellinen tyytyväisyys ja rauha tulevat sisältä.


Mieleeni tuli vanha mietelmä, joka sopii näihin ajatuksiin:

RAHALLA
         voi ostaa talon, muttei kodikkuutta;
         voi ostaa sängyn, muttei unta;
         voi ostaa kellon, muttei aikaa;
         voi ostaa kirjan, muttei taitoa;
         voi ostaa aseman, muttei kunnioitusta;
         voi maksaa lääkärin, muttei terveyttä;
         voi ostaa sielun, muttei elämää;
         voi ostaa seksiä, muttei rakkautta.

Kiinalaista viisautta?


Jokaisen tulee olla oman elämänsä muutosagentti. Läsnäolo ei voi olla mukana kamppailussa jotain tai jotakuta vastaan. Se vain on hetkessä.



Lue edelliset osat:

18.12.2011

Hidastaa



Rakastan kynttilöitä. Nyt pimeimpänä aikana niitä palaa koko ajan sisällä ja ulkona. Vaikka sitten kuinka pilaavat sisäilman, niin niiden mieltä kohottava vaikutus on ainakin paikallaan.

Kuva: Anttila
Sain lahjaksi enkelikellon puolisoltani. Sen tahti oli kuitenkin liian kiivas. Mietin miten sen saisi hidastamaan ja poistin lopulta toisen kellon. Enkelikello kilisee hitaasti tuoden vähän valoa pimeyteen.




Ps. Tästä pimeydestä selvittiin. Talvipäivänseisaus eli vuoden pimein päivä on keskiviikko.


17.12.2011

Tietoisuustaidot elämäntapana: 7. Haasteista



Tässä kirjan Mindfulness : medveten närvaro som levnadsstrategi käsittelemistä tietoisen läsnäolon harjoittamisen haasteista tai esteistä muutama sana. Kun aikaa ei ole, niin harjoittamisesta tulee vain ikävä lisäpakko elämään. Tai pitäisikö muuttaa hieman asennetta? Aiemmin aihetta on käsitelty blogissa kirjoituksessa nimeltä: Selkärankaa, kiitos!

Ajanpuute on oikeastaan ajatus siitä, että tietoisuustaitojen harjoittaminen on lisäsuorite elämään. Ajatus pakosta, joka jäytää omaatuntoa. Onko totta, että ei ole aikaa ottaa yhtä tietoista hengenvetoa puhelimen soidessa? Jokaisella on päivässä askareita, joiden aikana harjoittaminen vaatii vain keskittymistä ja jakamatonta huomioita, ei aikaa. Tarvitaan siis uusi, tietoinen suhtautumistapa.

Suorittaminen on paradoksaalista. Tarvitaan omakohtainen näkemys ja kuri harjoittaa, mutta harjoittaessa niistäkin tulisi päästää irti. Kehitystä ja kasvua ei voi pakottaa. Se tulee, jos tulee. Tarvitaan avointa mieltä ja luottamusta omaan kykyyn kasvaa omassa sisäisessä viisaudessa. Vastausten etsiminen muualta on huonoa itseluottamusta. Harjoittaminen kannattaa tehdä varmana siitä, että se vaikuttaa elämään. Sen tekeminen mekaanisesti, vasemmalla kädellä, ohi mennen ei kannata. Ota mukaan koko keho, sielu ja sydän!

 
Hawaii Kauai I - The myth is there by janthepea, on Flickr

Vaelteleva, apinan mieli ei ole este. Se tulee huomioida ja päästää menemään ja kääntää huomio hetkeen. Jos mieli vaeltaa, sen kanssa on harjoitettava.

Oikean mielentilan (jännittynyt vs. rento) löytäminen on haasteellista. Rento, mutta valveilla oleva mieli pysyy helpommin aktiivisena ja osallistuvana tapahtuvassa. Rennoksi itsensä pakottaminen lisää jännitystä ja nukahtaminen on merkki siitä, että mieli ei ole tottunut olemaan valveilla levossa.


 
Lue  sarjan edelliset osat:
Tietoisuustaidot elämäntapana: Johdanto
Tietoisuustaidot elämäntapana: 1. Uteliaisuus


16.12.2011

Mikä on merkitys?



Olen valveilla
Makaan paikallani
Sillä ei ole mitään merkitystä
Mikä on merkitys?

Kuuntelen rakkaideni hengitystä
Hengitys kuluu molemmilta puolilta
Olen pakahtua onnesta
Monena yönä
Sillä ei ole merkitystä.

Olen unen vartija
Oma uni ei ole niin tärkeää
En ole yksin
Sillä ei ole merkitystä
Ei mitään merkitystä.


Love by Twistiti, on Flickr


”Täydellisessä rakkaudessa ei ole pelkoa.
Siinä, missä on rakkautta, ei ole mitään vaatimuksia, odotuksia tai riippuvuutta.

En vaadi teitä tekemään minua onnelliseksi, onnellisuuteni ei ole teistä kiinni...
Todellisuudessa en nauti teistä, vaan jostakin, joka on sekä teitä että minua suurempi.

Se on jotakin, jonka olen löytänyt: eräänlainen sinfoniaorkesteri, joka soittaa teidän läsnä ollessanne yhtä kappaletta, mutta kun lähdette, se ei lakkaa soittamasta.
Kun tapaan toisen ihmisen, se soittaa toista kappaletta, joka on myös hyvin viihdyttävää.
Ja kun olen yksin, se soittaa yhä. Orkesterilla on laaja ohjelmisto eikä se lakkaa koskaan soittamasta."

-      deMello: Havahtuminen


15.12.2011

Tietoisuustaidot elämäntapana: 6. Lisää käytäntöjä



Tässä kirjan Mindfulness : medveten närvaro som levnadsstrategi tietoisen läsnäolon muodollisen harjoittamisen käytäntöjä vähän lisää. Mitä en hyvä tehdä ennen, aika ja jälkeen harjoittamisen?



.:Ennen:.

Ennen muodollista harjoittamista saattaa olla paikallaan rauhoittua. Jotta voisi olla, on lopetettava tavanomainen tekeminen. Mieti mikä on tilanne. Mitä tänään tulee saada tehtyä? Pitäisikö vähän liikkua tai venytellä ennen kuin istuutuu? Tarvitseeko ympäristöä muokata, esim. valoja, ääntä, tuoksuja? Olisiko hyvä ensin tyhjentää mieltä kirjoittamalla ylös muistettavia asioita?

bucket and haze at venice beach by Anthony Citrano, on Flickr
.:Aikana:.

Harjoittamisen aikana on hyvä huomioida, että pysyy tietoisena valveilla. Jos aika kuluu nopeasti, syynä voi olla torkkuminen. Liika jännittyminen voi tehdä sen, että aika kuluu hitaasti.

Harjoittaminen on olemista aistien täysin viemänä – kokemisen havainnointia – siitä tietoisuustaidoissa pohjimmillaan on kyse. Aistien täysin – rehellisesti, ilman tapojensa orjuutta, ennakkokäsityksiä ja autopilottia harjoittaessa parhaimmillaan aistii kaikilla aisteilla. Kehon tuntoaisteja unohtamatta. Ne ovat kosketus, liike, paine, kipu ja särky, sekä kineettiset aistimukset: kehon osien asennot ja liike.


.:Jälkeen:.

Harjoittamisen jälkeen voi olla hyvä kuunnella kehoa ja antaa sille mitä se tarvitsee. Venytyksiä, seisomista, vettä? Seuraavaan tekemiseen ryntääminen, ei ole tarkoituksenmukaista. Jos koet hiljaisuutta tai selkeyttä, anna sen heijastua loppupäivääsi.



 
Lue myös edelliset osat:
Tietoisuustaidot elämäntapana: Johdanto
Tietoisuustaidot elämäntapana: 1. Uteliaisuus
Tietoisuustaidot elämäntapana: 2. Asenne ja aikomus
Tietoisuustaidot elämäntapana: 3. Arvo ja rentous
Tietoisuustaidot elämäntapana: 4. Meistä tulee hyviä siinä mitä harjoittelemme
Tietoisuustaidot elämäntapana: 5. Käytäntöjä

 


13.12.2011

Mindfulnessin harjoittaminen muuttaa päätöksen tekemisen tapaa



Tutkimuksella on todistettu mindfulnessin, tietoisen läsnäolon harjoittamisen muuttavan päätöksen teon prosessia. Jos ystäväsi voittaa lotossa ja tarjoaa sinulle osuutta voitosta, hyväksytkö rahan? Yleisimmin kaikki vastaavat kyllä, mutta aina päätöksen teko ei ole täysin rationaalista. Joskus lahjoituksesta kieltäydytään, koska se ei ole mielestämme reilu.


Tämä pätee, jos tarjouksen saaja ei ole buddhalaisen meditaation harjoittaja. Tutkimuksen mukaan he käyttävät aivojen eri alueita päätöksen tekoon kohdatessaan epäreiluja valintatilanteita (Peliteorian: Ultimatum game). Heidän on mahdollista tehdä päätös rationaalisesti eikä tunteellisesti. Mindfulnessin harjoittajilla aivot toimivat hieman eri tavalla ja tekevät parempia valintoja tietyissä tilanteissa. Tutkimuksessa he ottivat tarjotun rahasumman vastaan, vaikka se ei ollutkaan reilu tai tarjouksen olisi voinut muuten ottaa loukkauksena itseä kohtaan.
Kuva: www.frontiersin.org
The main effect [Controls > Meditators] display elevated activity in bilateral DLPFC, whereas in the opposite contrast [Meditators > Controls] the left postcentral gyrus (PCG) and left posterior superior temporal cortex (pSTC) are displayed.

Löydös on kliinisesti ja sosiaalisesti tärkeä. Harjoittaminen mahdollistaa tietoisten päätösten tekemisen. Avainkysymys tutkimuksessa oli, voivatko he pitää tunteisiin perustuvat reaktionsa erossa todellisesta käytöksestään?

Tutkimuksessa verrattiin 26 meditoijaa 40 kontrollihenkilöön aivojen magneettikuvausten avulla tilanteessa, jossa tarjottiin rahaa. Tutkimushypoteesi oli, että negatiivisten tunteiden onnistunut hallinta johtaisi epäreilujen tarjousten hyväksymiseen. Tutkimus vahvisti tämän lisäksi myös sen, että kokeneilla meditoijilla oli aktiviteettia aivojen eri alueilla kuin mitä odotettiin.

Aivojen alue (anterior insula), jolla normaalisti esiintyy aktiviteettia, on yhdistetty sosiaalisten normien rikkomiseen, pettymyksen ja inhon tunteisiin. Meditaation harjoittajilla ei havaittu lainkaan aktiviteettia tällä alueella ja heidän oletettiin hallitsevan negatiiviset tunteensa, mikä taas näkyi toisessa aivojen alueessa (posterior insula). Tämä alue keskittää huomion kehon tuntemuksiin ja pitää mielen tässä hetkessä, sen sijaan, että mieli askartelisi mitä-jos-ajatusten parissa.

Näin ollen tutkimuksen lopputuloksena todetaan mindfulness meditaation muuttavan ihmisen tapaa tehdä päätöksiä. Kokenut harjoittaja pystyy tekemään päätöksiä tietoisesti, antamatta tunteiden vaikuttaa niihin.