Meillä oli ilo
päästä metsäkämpälle yhdeksi yöksi Nuuksioon. Illan suussa satoi jo vähän
lunta, mutta emme odottaneet maan olevan valkoinen kun heräsimme
lauantaiaamuna.
Kaunis tykkylumi oli peittänyt märät puut ja maan kevyeen lumipeittoon.
Lasten riemulla ei ollut rajaa! Puiden oksat
notkuivat paikoitellen lumesta.
Varvut olivat kauniimpia kuin koskaan.
Valon
väri oli muuttunut maisemassa. Kävimme sitä ihaillen pienellä metsäretkellä, jonka kruunasi kämpille palatessa auringon pilkistys. Se oli niin matalalta, mutta oli kuitenkin aurinko.
Olen kiitollinen:
©
Kauniista maiseman
muutoksesta
©
Siitä, että pimenevää
syksyä on enää kuukausi jäljellä
©
Kynttilöiden
polttamisesta, koska niiden valo on niin kaunis
©
Hienon kämpän
lainaamismahdollisuudesta
©
Omasta perheestä ja
vanhoista, hyvistä ystävistä
©
Levosta ja flunssan
taittumisesta
©
Tasapainon tunnusta tässä
ja nyt
Mikä omassa
viikonlopussasi oli läsnä olevin hetki?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti