Meidän isäinpäiväviikonloppu vietettiin mökillä
viimeistä kertaa tänä vuonna. Päivä on jo niin lyhyt ja yöt kylmiä. Rakas
mökkimme ei ole talviolosuhteisiin tarkoitettu. Nyt on luovutettava mökkeilystä
noin puoleksi vuodeksi.
Takassa täytyi
polttaa koko ajan tulta, mutta se ei haittaa, luo vaan tunnelmaa kilpaa kynttilöiden
kanssa.
Viikonloppu meni
muuten palautumisen merkeissä. Olemme nukkuneet kuin tukit ja pitkään. Meillä
ei ole kiire mihinkään. Päivä on niin lyhyt, että löysäillessä ehti tulla
pimeäkin ennen kuin ehdimme kovin paljon haravoida. Kävimme lyhyillä kävelyillä,
jotka päättyivät ihan pimeyteen. Pieni juoksi taskulampun kanssa edellä
pelottomana.
Saunoimme pitkään
molempina iltoina. Järvi oli varmaan korkeintaan kuusiasteinen, mutta silti
sinne oli pulahdettava. Jalat kangistuivat ja veri alkoi kiertää. Saunassa sai istua kauan, jotta suli
kunnolla. Oloa on vaikea kuvailla, mutta kihelmöivän hyvä se oli.
Maisema on marraskuun
harmaa, tihkusateinen ja sumuinen. Se houkuttelee pysymään sisällä, polttamaan
kynttilöitä ja käpertymään kylki kylkeen sohvalle kirjojen kanssa. Totta
puhuen, sitä pystyy tekemään kotonakin, vähän lämpimimmissä oloissa. Laitoimme
siksi mökin talviteloille loppujen lopuksi hyvillä mielin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti