Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: Aivoissamme on juuri nyt ruuhkaa

26.1.2015

Aivoissamme on juuri nyt ruuhkaa



Aivoissamme on juuri nyt ruuhkaa

Työelämässä pitää nykyisin tehdä monta asiaa yhtaikaa. Yllättäen se ei teekään meistä tehokkaampia, vaan tyhmempiä.



Multitaskauksen vaarat ovat jälleen päässet vähän ainakin minulta unohtumaan. Töitä oli koko syksyn huomattavasti enemmän kuin ehdin päivän aikana tehdä. Sitten sitä alkaa sohia joka suuntaan ja kuvittelee olevansa tehokas. Ei. Tärkeintä olisi ottaa yksi asia kerrallaan työn alle. Keskittyä siihen ja sitten siirtyä seuraavaan. Ihan kuin olisi liukuhihnan äärellä ja asioita tulisi tasaista tahtia eteen. Yhden tehtävän kerrallaan tekeminen on paljon palkitsevampaa ja sitä paitsi tehokkaampaa.

Tietoisuustaidot ovat keskittymisen ytimessä. Mitä muuta keskittyminen on, kuin olemista tässä ja nyt? Kaikki huomio on käsillä olevassa tehtävässä ja sen tekemisessä.
Hesarin artikkelissa siteerataan The Guardiania:
Vaik­ka luu­lem­me saa­vam­me pal­jon ai­kaan, ny­ky­ryt­mi te­kee­kin meis­tä te­hot­to­mam­pia. P­sy­ko­lo­gian pro­fes­so­rin Glenn Wilsonin tut­ki­mus osoit­ti, et­tä mul­ti­tas­king eli usei­den asioi­den sa­man­ai­kai­nen te­ke­mi­nen tai nii­den vä­lil­lä hyp­pe­ly voi las­kea älyk­kyy­so­sa­mää­rää. Sii­tä on enem­män hait­taa kuin pil­ven­polt­te­lus­ta".

Ruuhka ei tee aivoillemme hyvää. Hesarin artikkeli jatkuu:
Vaik­ka kuin­ka ha­luai­sim­me mo­nia­jaa ai­vo­jam­me, ne ei­vät toi­mi kuin tie­to­ko­neet. Sel­viäm­me kah­des­ta sa­ma­nai­kai­ses­ta, tark­kaa­vai­suut­ta vaa­ti­vas­ta teh­tä­väs­tä, mut­ta kol­mas on jo lii­kaa. Tä­mä käy il­mi rans­ka­lai­sen tut­ki­mus­ins­ti­tuu­tin In­ser­min tut­ki­muk­ses­ta. Kun teh­tä­viä li­sät­tiin, osal­lis­tu­jat jo­ko unoh­ti­vat, mi­tä pi­ti teh­dä, tai te­ki­vät tu­hot­to­mas­ti vir­hei­tä.
Toi­sin kuin tie­to­ko­neet, jot­ka pro­ses­soi­vat tie­toa sa­ma­nai­kai­ses­ti, me vain siir­te­lem­me huo­mio­ta asias­ta toi­seen. Se mak­saa. Jo­ka ker­ta kun hyp­pääm­me toi­mes­ta toi­seen, työ­muis­tia ja kes­kit­ty­mis­tä sää­te­le­vä etu­ot­sa­loh­kon kuo­ri ja ty­vi­tu­mak­keet polt­ta­vat hap­pea ja so­ke­ria, joi­ta tar­vit­tai­siin aja­tus­ten uu­del­leen kes­kit­tä­mi­seen. Hi­das­tum­me. Yh­dys­val­ta­lai­nen neu­ro­tie­tei­li­jä ja psy­ko­lo­gi David Meyeron las­ke­nut, et­tä mul­ti­tas­king las­kee tuot­ta­vuut­tam­me jo­pa 40 pro­sent­tia.
Em­me myös­kään omak­su uut­ta tie­toa yh­tä hy­vin, sil­lä se va­ras­toi­tuu vää­rään osaan ai­vois­ta. Tä­mä käy il­mi Stan­for­din yli­opis­ton neu­ro­tie­tei­li­jän Russell Poldrackin tut­ki­muk­ses­ta. Op­pi­mi­ses­ta tu­lee pin­ta­puo­lis­ta, huo­miom­me vain yk­si­tyis­koh­tia. Mo­ni­aja­jil­la on myös on­gel­mia suo­dat­taa epä­olen­nais­ta tie­toa ja jär­jes­tää aja­tuk­sia.
Pit­kään luul­tiin, et­tä vai­ku­tuk­set ovat ly­hyt­kes­toi­sia, mut­ta Stan­for­dis­sa teh­ty ver­tai­lu­tut­ki­mus ker­too muu­ta. Sii­nä yli­opis­to-opis­ke­li­joil­le an­net­tiin työ­muis­tin käyt­töä ja huo­mion siir­te­lyä vaa­ti­via teh­tä­viä. Kä­vi il­mi, et­tä ru­ti­noi­tu­nei­den mo­ni­aja­jien lä­hi­muis­ti oli hei­kom­pi kuin muil­la. Li­säk­si he oli­vat kai­kis­sa teh­tä­vis­sä, myös mul­ti­tas­kin­gia vaa­ti­vis­sa, huo­nom­pia.
Tä­tä se­lit­tää stres­si. Kun ajam­me mo­nil­la rat­tail­la, kor­ti­so­lin tuo­tan­to ai­vois­sa li­sään­tyy. Aja­tuk­set al­ka­vat har­hail­la. Jos jat­kam­me tä­tä pit­kään, ah­dis­tum­me. Hur­jin­ta on, et­tä en­nen pit­kää myös ai­vo­jem­me ra­ken­ne muut­tuu.

Meditation by Hartwig HKD, on Flickr

EllenLanger sanoo: ”Melkein mistään ei voi olla täysin varma. Sen huomaaminen auttaa meitä ymmärtämään, että on elettävä yhteydessä omaan itseen ja liikkeeseen ja huomioitava kaikki ympärillä oleva. Vain silloin olemme läsnä.” Hän neuvoo opettelemaan kiinnittämään ympäristön ja ihmisten uusiin piirteisiin aktiivisesti huomiota edes hetkittäin. Se on helppo harjoitus multitaskausta vastaan.


Otan tämän alkavan viikon harjoitukseksi. Mitä sinä olet mieltä?



Aiheesta olen kirjoittanut paljonkin. Lue lisää:

Miksi läsnäolo parantaa suoritusta?

Miten mindfulness muuttaa?

Haluumisesta keskittymiseen

Tietoisen oppimisen voima, osa II.






2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olipa hyvä postaus, ja hyödyllinen artikkeli! Olen itsekin huomannut, että multitaskaaminen aiheuttaa aivosumua, ahdistumista ja turhia jännityksiä kehossa. Olen myös tuntuvasti huomannut sen, että se huonontaa keskittymiskykyäni. Ei pysty enää konkreettisesti keskittymään pitkiä aikoja yhteen asiaan vaan tulee heti levoton olo. On totta, että siinä katkeaa yhteys itseen ja kehoon kokonaan.

Tuo on mielenkiintoista mitä sanottiin siitä, että multitaskaaminen muuttaa aivojen rakennetta. Ei kai yllättävää kuitenkaan, sillä niinhän tekee tietoinen läsnäolo ja meditaatiokin.

Tämä kohta artikkelista osui tosi nappiin: "On pe­lot­ta­va aja­tus, et­tä ai­vo­ja ale­taan käyt­tää vain pin­ta­puo­li­ses­ti. Klik­kail­laan no­pei­ta haus­ko­ja pal­kin­to­ja ei­kä haas­te­ta ai­vo­jam­me enää suu­rem­pien ko­ko­nai­suuk­sien hal­lin­taan. Ei di­gi­na­tii­veis­ta su­per­ih­mi­siä tu­le." Nopeita hauskoja palkintoja, sehän on syy miksi some on niin koukuttavaa. "Sa­ma ai­vo­jen osa, jo­ka sää­te­lee kes­kit­ty­mis­tä, har­hau­tuu hel­pos­ti ja jo­pa pal­kit­see mei­tä uu­sien är­syk­kei­den et­si­mi­ses­tä mie­li­hy­vä­hor­mo­nil­la." Olen tuskastellut viime aikoina tätä asiaa, että facebookiin klikkailee aivan kuin huomaamatta ja koneesta on vaikea päästä irti ja eroon tekemään jotain hyödyllistä, kun siitä saatu mielihyvä huijaa haluamaan lisää. Jos kuitenkin tarkkailee mielihyvän hakua eikä identifioidu siihen, voi tahdonvoiman avulla ottaa elämänsä kontrollin takaisin somelta :D

Annina kirjoitti...

Kiitos ajatuksistasi! Juoksevat kovin samoja ratoja kuin omanikin. Paljon on poisopittavaa...