Tahmaa

Yhteiselo ei ole pienen kanssa tämän syksyn pimetessä ollut koko aikaa ruusuilla tanssimista. 

Päivänä eräänä olin jo valmiiksi väsynyt ja huonotuulinen. Pakottauduin spinningtunnille hakemaan tarpeellisia endorfiinejä, mutta ei kyllä sielläkään oikein kulkenut. Tulipa taas vahvistettua tahdonvoimaa silläkin harjoituksella.

Pieni kitisi kotiin tultua ja meillä ei ollut mistään asiasta yhteistä ymmärrystä. Emme tosiaankaan värähdelleet samalla taajuudella. Väänsimme kättä riisumisesta, välipalasta, vessaan menemisestä, pukemisesta, ulkoleikeistä, lounaasta ja sitten taas vessaan menemisestä ja päiväunille haalarin pukemisesta. Ärähdin muutamaan otteeseen legendaarisen: ”äiti ei nyt jaksa”, koska hermot todella soivat.

Individual Protection by Martin Gommel, on Flickr

Tätä jatkui kaksi tuntia. Palasin ”läsnäoloon”, tähän hetkeen ja kehooni (tai miksi sitä haluaa kutsuakin) varmaan sata kertaa, havainnoin ajatuksiani ja tunteitani niin tarkkaan, että tunsin itseni välillä ihan ulkopuoliseksi. Olen tyytyväinen etten rähjännyt koko aikaa. Ympäristökin kärsi, sanoin tänä aikana ilkeästi puolisolleni ja olin puhelimessa omalle äidilleni epäystävällinen. Mutta pystyin jollain tasolla luottamaan siihen, että tämäkin on ohimenevää ja mitään peruuttamatonta vahinkoa ei pääse ehkä syntymään.

Meillä on aika harvinaista, että pieni on näin kitisevä. Uskokaa huviksenne, mutta yleensä yhteispeli toimii tai ainakaan se ei näin pitkään yleensä pätki. Tavoitteenamme on myös välttää sitä, että pieni otetaan kiinni ja väkisin puetaan tai viedään aikuisen haluamaan paikkaan. Tänään tuntui, että tässä oli todella haastetta oikeastaan ensimmäisen kerran. Ehkä pitäisi uskoa, että se uhma on olemassa?

Pääpointtini tässä jutussa ehkä on se, että on tärkeää pysyä havainnoivana, eikä lähteä omien ajatusten ja tunteiden vietäväksi. Joka hetki voi aloittaa suhtautumisen tilanteeseen alusta. Peli ei ole menetetty!

Kosketuspinta

"Tietoinen läsnäolo voi varpaitamme kolhuilta suojaavien kenkien tavoin säästää meitä ja muita paljolta kärsimykseltä, kun sitä sovelletaan mihin tahansa mielessämme tai kehossamme ilmenevään asiaan tai kohtaamaamme tilanteeseen, olipa se sitten uhkaava tai houkutteleva."

 ~ Jon Kabat-Zinnin kirjasta Kehon ja mielen viisaus

My Vehicles by Joe Hastings, on Flickr

Zazen iskee jälleen

Pikkujoulun (juu, me vietettiin ne jo) jälkeisenä aamuna heräsin ihan liian aikaisin. Yritin tosissani kaivautua syvemmälle peiton alle - ihan turhaan. Luovutin taistelun iloisena mahdollisuudesta mennä kuluttamaan tyynyä ennen pienen heräämistä. Pistin suitsukkeen palamaan ja ryhdyin seinän tuijotukseen.

Sessio oli naurettavan helppo. Minusta aina tuntuu siltä, että jos istun aamulla, saan jostain syystä istuttua vähemmällä vaivalla. Aika kului nopeasti ja harjoittaminen oli miellyttävää. Ilmeisesti kolotukset ja krempatkaan eivät ole aamuisin niin häiritseviä. Sain vain istua. Se oli loistava aloitus päivälle! Näin meni nyt tällä kertaa.

Tämä kokemus on viime viikonlopulta. Olen istunut muutaman kerran kuluneellakin viikolla ja istuminen on mielessä kaiken aikaa. Tyyny kutsuu, mutta myös asenne pysyy kaikessa missä on ja mitä ikinä tekeekin. On vain tässä ja nyt.

Kajo Zendon Zazen johdannosta on nyt jo pari viikkoa. Siellä keskustellut ajatukset tuntuvat hyviltä. Yksinkertaisuus on parasta huumetta tällaiselle yksinkertaiselle ihmiselle. Olen iloinen, että kokosin kaiken rohkeuteni ja menin mukaan. En tosiaankaan tunne ketään sieltä, en ole kovin kokenut harjoittaja, enkä muutenkaan tiedä mitään, yhtään mistään.

Kajo Zendo on koko ajan yksinkertaistamassa toimintaansa. Jäljellä on vain zazen ja sen muuoto. Vain istutaan. Ei muuta. Se tuntuu itsellenikin tärkeältä. Miten voisi olla harjoitusta, jos ei olisi muotoa?

Uku selitti historiaa ja harjoittamisen taustoja ihan riittävästi, Rinzai ja Soto Zenin ero tuli hyvin selväksi. Kajo Zendon sivuilla on aiheesta selkeyttäviä artikkeleita. Voisin joskus kirjottaa Zenistä enemmänkin. Jokin viitekehys tarvitaan, mutta olen kyllä hyvin riisutun version kannalla. Istuminen on tärkeintä. Tarinat zen mestareista ja heidän opetuksistaan ovat tärkeitä, mutta jos ihan totta puhutaan niin en kyllä tajua heidän opetuksistaan paljon mitään.

Keld Head hawthorn by Mike.D.Green, on Flickr

Istuimme Zen johdannossa kolme kertaa vissiin vartin. Kokeilin rohkeammin pitää silmät ihan auki koko session ajan ja olla laskematta. Mikäs siinä. Ehkä ajatukset eivät juosseet paljon sen enempää kun laskiessakaan – prosessorini on niin hyvä, että se pystyy valitettavasti moniajoon. Päänsisäinen laulu raikaa, vaikka laskisinkin. Sen verran hyvä prosessori on. Kamppailun kohde oli ehkä eniten katse.

Sessio vahvisti pyrkimystäni istua tyynylläni ja puuduttaa persettäni jatkossakin, säännöllisesti ja jatkuvasti, ilman pyrkimystä yhtään mihinkään.

Tässä jotain ohjenuoria itselleni muistutukseksi.

1.   Istu joka päivä, vaikka kuinka lyhyesti. Istu.
2.   Päästä irti laskemisesta.
3.   Käytä sitä kelloa, älä huijaa itseäsi lopettamalla aiemmin.
4.   Siirry lähemmäs seinää.
5.   Pidä silmät auki.
6.   Vaan istu.

Kävisin mielelläni ryhmässä istumassa edes kerran kuukaudessa. Tässä on vaan tämä elämä elettävänä, niin että pelkään etten saa itseäni raahattua Kajo Zendolle kovin usein. Istua voi kotonakin, mutta on siinä ryhmässä istumisessa jotain voimaa...

Kiitos vielä Ukulle!

Katsaus harjoittamiseen

Palasin taakse ajassa ja kertasin blogiin kirjoittamiani asioita muodollisesta harjoittamisesta.

Tässä jotain itämään muistutukseksi sinullekin.

Kivellä on tungosta

Kehon ja mielen viisaus 11. Istu henkesi edestä

Kaikki harjoittamisen muodot ovat keinoja viipyä taitavasti nykyhetken maisemassa asioiden kanssa, tuntien ne sellaisena kuin ne ovat. Tavoitteena on olla lempeitä ja ystävällisiä itsellemme ja samalla istua kuin henkemme olisi kyseessä. Se on asennon ottamista omassa elämässämme.

Kehon ja mielen viisaus 6. Rakennusteline

Istuutua ja antaa itsensä pudota läsnäoloon on osuva ja voimakas tapa vahvistaa järkiintymistä, viisaantumista ja etsiä apua.

Meditaatiota sanotaan toisinaan rakennustelineeksi. Jos telineen purkaa pois, jää riittävästi harjoittamisesta eväitä elämään. 

Meditaatiosta

Singing bowl by Hiram_NL, on Flickr

Mietteitä vakavalle harjoittajalle

Keskity aina olemisen tilaan, älä koskaan olemisen tapaan. 

Älä yritä, ole aidosti.

Mieltäylentävää

Myöskään ikävystymisen tai uupumisen kokemisessa ei ole myöskään mitään vikaa. Kokemusten paisuttelemisessa ja sen uskomisessa että ne ovat jotenkin erityisiä on sen sijaan vikaa. Silloin kiinnyt kokemukseen, eikä harjoitus, eikä kehitys etene.

Ei ole muuta

Elämä on, sen koko todellisuus on tässä ja nyt. Sitä koskeva totuus ei ole staattista, vaan se kumpuaa hetkestä hetkeen ja aina juuri nyt.

                             ~ Yrjö Kallinen

Lenticular clouds by ...-Wink-..., on Flickr

Syysmuistoja

Meillä oli viikonloppuna kiva pieni geokätköilyretki. Ennen tallille menoa haimme Sipoonkorven lähiseudun kätköjä. Kyllä taas täytyy sanoa, että uskomattomiin paikkoihin ja hienoihin maisemiin sitä päätyykin!

Puut ovat melkein paljaita. Joissain paikoin lehtien värit ovat kuitenkin häikäisevät.

Häiritsimme lintujen rauhaa.

Toisen kätkön läheisessä purossa oli paljon vettä.

Yksi kätköistä oli hauskan hiidenkirnun vieressä. Pienikin ihmetteli, miten kivi on pysynyt siinä. Jääkauden kulun selvittäminen jätettiin kuitenkin myöhemmäksi.

Vaikkei satanut, olimme maaston kosteudesta ihan märkiä. Retken ja ratsastuksen jälkeen kaikilla oli raittiin ilman myrkytys eli hieman väsytti. Ruoka maistui jälleen kerran!

Yksinkertaisempaa elämää XII

Yksinkertaisempaa elämää kirjoitussarja on päässyt loppunsa. Tässä on vielä joitain koottuja ajatuksia aiheesta.

Kirjoitussarjassa on mietitty useasta eri näkökulmasta elämän yksinkertaistamisen vaikeutta. Ydinkysymys on: Mikä estää ihan oikeasti, käytännössä elämästä elämää jota haluaisit elää? Ole rehellinen itsellesi – löydä oma juttusi. Mieti millä on merkitystä? Ota siitä vastuuta ja elä omien arvojesi mukaisesti.

Asiaa voit lähestyä käsitellyn pakko, pitäisi ja haluaisi listan kautta. Sitten voi miettiä mitkä Pakot ja Pitäisi tehdä asiat ovat tärkeämpiä kuin se mitä haluaisit oikeasti olla/ tehdä? Onko elämässä jotain tiettyjä muita enemmän painavia pakkoja, esimerkiksi viikossasi? Kaikki pakot eivät ehkä ole yhtä pahan tuntuisia. Stressaako jokin niistä muita enemmän? Onko mahdollista, että siitä voisi tehdä leikkisämpää, palkitsevampaa – voisiko sitä kokeilla?

Toisaalta on syytä kaivautua vähän syvemmälle. Mikä on pelkoa, muita tunteita tai vaan syvään luutuneita tapoja tai käsityksiä? Meillä on kaikilla erilaisia kuvitelmia siitä, että ei voi, eikä edes osaa muuta kuin mitä nykyään tekee.

.:Tasapaino:.

Oma elämän palapeli on syytä saada tasapainoon. Kirjassa neuvotaan piirtämään kartta elämän eri osa-alueista. Mitä eri osa-alueita elämässäsi on? Jokaisella nyt on ainakin perhe, suku, harrastukset ja useimmilla työ ja ehkä joku yhdistys. Entä mitä teet arkena ja pyhänä? Mitä teet lomalla ja kesällä? Kuinka suunnittelet ajankäyttöäsi eri vuodenaikoina. Elämä kulkee sykleissä: vuodenajat, vuorokauden valoisan ajan pituus, sesonkiruuat, kalenterijuhlat, omat juhlat. Sitten karttaan voi piirtää kaikki ihmissuhteet.

Kun kartta on valmis, sitä voi jatko käsitellä. Voit merkitä + tai – eri osa-alueet – mikä tuo ja mikä vie energiaa? Sitten on tärkeä miettiä mitä voit muuttaa? Jotain kannattaa kokeilla ihan heti. Älä aikaile muutosten kanssa, tee heti pieniä kokeita arjessa

Hanging in the snow by .craig, on Flickr

.:Ajatukset:.

Ihmisten ja tapahtumien lisäksi meitä piinaavat ajatukset. Kun miettii mikä vie ja mikä tuo energiaa? Arkipäivän elämässä on huomioitava: ihmiset, työt, tekeminen, ruoka ja ajatukset. Kirjassa neuvotaan lukemaan energiaa pidemmällä aikavälillä kaikessa elämäsi kulussa. Mitkä vuorokaudenajat toimivat missäkin työssä, millainen ruoka ja millaiset ihmiset? Kuinka käsittelet näitä? Kokeile varovasti kuunnella omia tulkintojasi energiatasoista. Mitä jos luovut joistain energiavarkaista, saatko energiaa lisää?

Askeesi voi olla keino huomioida energiavarkaat. Sitä voi harjoitella olemalla hiljaa viisi minuuttia, tunnin, koko illan, viikonlopun, hiljaisuusretriitin. Tai Lopeta syöminen eli paastoa, tai lopeta tv:n katselu tai ikuinen tietokoneella kyyhjöttäminen.

.:Loppujen Lopuksi:.

Kirjassa on vielä kokoelma yksinkertaisia neuvoja elämään:

©      Katso aloittelijan silmin

©      Löydä lähiseutujen aarteet

©      Nauti kohtaamisista olemalla 100% läsnä

©      Liikuta kroppaasi sopivalla tavalla.

©      Koeistu puiston penkkejä

©      Suorista ja lepuuta jalkojasi, hengitä, katsele ja kuuntele kaikilla aisteilla.

©      Anna ajatusten lentää.

©      Luo käsilläsi, ihan mitä tahansa.

Levoton sielu

Lähde: HS.fi

Minkäs teet?

Yksinkertaisempaa elämää XI

Tämän päivän yksinkertaisemman elämän ajatuksissa on aika. Tapaamisiin menee aikaa. Osaatko sanoa ei? Meillä kaikilla elämä rönsyilee suuntiin, jotka eivät tee siitä yksinkertaisempaa. Tänään yksinkertaistetaan olemalla rönsyilemättä, katsomalla kriittisesti kalenterin merkintöjä ja miettimällä sitä onko aina oltava tavoitettavissa.

.:Mihin tarvitset aikaa?:.

Kirjassa esitetään miten meillä kuluu aika ihmissuhteisiin, vapaa-ajan harrastuksiin, terveyden hoitamiseen tai uralla etenemiseen. Jokaisen jaksaminen on rajallista. Näitä neuvotaan miettimään seuraavasti.

Mihin ihmissuhteissa esimerkiksi menee aikaa?

1.   Ketä tapaat? Sukulaisia ja ystäviä: kuinka usein näette, kuinka paljon aikaa käytät tapaamisiin? Onko lista sen mukainen mikä sinulle on tärkeää?

2.   Hyvä keino voisi olla laittaa kontaktit numerojärjestykseen tärkeyden mukaan. Näetkö joitain vain velvollisuudesta? Onko listalla ihmisiä jotka eivät kuulu elämänvaiheeseesi?

3.   Muuta, valitse ja poista, priorisoi sydämesi mukaisesti. Mille tapaamisille haluat antaa enemmän aikaa? Mistä voit luopua kokonaan? Mitä haluat priorisoida antamalla enemmän aikaa ja jaksamista?

4.   Aina täytyy syödä ja urheilu tai ulkoilu ei tee kenellekään hallaa. Mieti voitko tavata ihmisiä syömisen, urheilun tai ulkoilun merkeissä? Voitko tavata isomman ryhmän kanssa kerrallaan? Tai ehkä järjestää juhlat?

.:Kieltäytyminen on ihan ok:.

Mitä jos joskus sanoisit EI? Meitä estää kieltäytymästä usein omanarvontunto tai sitten vain kiltteys. Jokaisen on hyvä tiedostaa, että aika on rajallista, kaikkea ei ehdi tehdä ja jokaista ei ehdi tavata.

Kieltäytymistä on syytä harjoitella. Kirja neuvoo tarkkailemaan: Missä tilanteissa huomaat että olet suostumaisillasi johonkin aikaa vievään? Haluatko todellakin tehdä sen? Mitä tapahtuu jos kieltäydyt? Meneekö kaikki pilalle jos kieltäydyt, vai aukeaako kenties uusia mahdollisuuksia?

What time is love? by Myxi, on Flickr

.:Rönsyt:.

Ihan kuten mistä tahansa, myös omasta ajankäytöstään tulisi tiedostaa miksi tekee niin kuin tekee. Kirjassa kysytään tiedätkö miksi käytät aikaasi siihen mihin käytät? Mitä teet, jotta vain tekisit vaikutuksen ihmisiin? Mitä teet vain, jotta sinusta pidettäisiin? Mitä teet urasi eteen?

Hyvä harjoitus on tarkastella kalenteriaan kriittisesti. Mitä kalenterissasi on ensi viikolle? Ovatko ihan kaikki merkinnät tarkoituksenmukaista ja aiheellista ajankäyttöä?

Toisaalta rönsyilyä syntyy siitä, että on aina tavoitettavissa. Oletko aina valmiina, oletko aina saatavilla? Miksi? Mitä jos et olisikaan saatavilla.

Harjoittele.

1.   Laita puhelin kiinni, esimerkiksi tiettyyn aikaan vuorokaudesta tai tee profiileita jolloin vain haluamasi numerot soivat.

2.   Sovi perheessä tai parisuhteessasi ajat jolloin puhelimeen ei vastata.

3.   Voitko vähentää sähköpostin määrää? Hyvä keino on peruttaa kaikki turhat kiertokirjeet ja mainokset.

Mietittäväksesi päivän kysymykset:

1. Mihin tarvitset aikaa?
2. Mitä tapahtuu jos joskus kieltäydyt jostain?
3. Onko elämässäsi rönsyjä – jotain mikä vain vie energiaa?
4. Oletko aina saatavilla?

Lempparipäivä

On muuten hyvä olla suunnitelma, jos vaikka joskus olisi sitä omaa aikaa vähän enemmän. Mitä tekisin, jos minulla olisi koko päivä aikaa viettää ihan miten haluan?

Sanomattakin on selvää, että nukkuisin siihen asti, että herään ilman kelloa. Toivon kuitenkin, että herään ennen kello yhdeksää. Suorittaja minussa ei halua nukkua koko päivän ohi. Huomio muuten itselleni, ennen tällaista päivää kannattaisi todellakin mennä edellisen iltana aikaisin nukkumaan. Seuraavana päivänä on energiaa hyvän yön jäljiltä.

Aamulla köllin mielelläni sängyssä jonkin aikaa pienen ja puolison välissä ihan rauhassa, kun ei tarvitse rynnätä työmatkaan. Kaikki saavat herätä rauhassa. Noustuani menisin venyttelyiden jälkeen istumaan tyynylleni.

Valuttuani lopulta alakertaan tekisin aamiaissmoothien, johon tulee liotettua tattaria ja hirssiä ja tuoreita marjoja. Sellaisen nautin kyllä joka aamu joka tapauksessa. Smoothien kera lukisin kiireettä Hesaria iPadilla. Saattaisin jopa hetken pötköttää surffaamassa sohvalla. Aamupäivään kuuluisi vähintään ulkoilua pienen ja puolison kanssa metsässä, mutta mielellään myös jokin suhteellisen kova urheilusuoritus. Ratsastamassa metsässä olisi kanssa kiva käydä.

Day 30/365 : Do you need a sparkling dream? It lies on the riverside when the summer goes away... by ~jjjohn~, on Flickr

Seuraavaksi totta kai tarvitsisin herkkukasvisruokaa. Varmaan tekisin jotain raakaruokaa. Kiireetön suihku, vaatteiden valinta ja meikki olisivat tämän jälkeisen hetken luksusta. Saattaisin lähteä jopa kaupungille ihan itsekseni. Aina on joku lahja hankittavana tai muuta ostettavaa. Kauaa ei kyllä huvita siellä pyöriä, vaan jokin kiva shampanjabaari kutsuisi.

Päivän kruunaisi illallinen ja teatteri oman rakkaan tai hänen lastenvahtina ollessaan hyvän ystävän kera. Nukkumaan pääsisi tietysti ajoissa.

Huomaan, että yksinkertaistamisajatukset alkavat itää. Mikä minua estää viettämästä tällaista päivää? No ei niin yhtään mikään!

Millaisen lempparipäivän sinä viettäisit?

Kiitollisuus tarttuu

Pienen kanssa ulkoiltiin sunnuntaina. Hän kiittää kauniisti… kaikesta.

…Kiitos kiitos pyörälle – kun kuljetti meidät puistoon.

…Kiitos kiitos äidille – kun nostin pienen keinuun.

…Kiitos kiitos keinulle.

…Kiitos kiitos kottikärryille – kun saimme kuskattua saniaisten jämät kompostiin.

…Kiitos kiitos hommista – kun saatiin levitettyä vähän kuoriketta pensaiden juurille.

Leppoisa viikonloppu on takana, ruuanlaittoa, säilöntää, urheilua, ulkoilua, sohvalla makaamista ja pomppimista, lähiviikkojen suunnittelua ja pihahommia.

Olen kiitollinen kiitollisuuden tarttumisesta.

Yksinkertaisempaa elämää X

Palataan näistä yksinkertaisen elämän korkealentoisista pohdinnoista hieman konkreettisempiin; tavaraan ja rahaan. Mitä omistaminen sinulla tarkoittaa? Näiden pyhässä kolmiyhteydessä on mahdollisuus yksinkertaistamiseen. Väitän tänään, että turhasta eroon hankkiutuminen ja ostamisen lopettaminen auttavat huomattavasti yksinkertaistamaan elämää. Se ei kuitenkaan onnistu, jos et tiedosta rahan merkitystä itsellesi.

.:Omistamisesta:.

Meillä kaikilla on ihan liikaa tavaraa ja jopa omaisuutta. Kirjassa pohditaan mikä on riittävästi omaisuutta tai rahaa? Ei liian vähän, koska muuten tulee nälkä, kaipuu ja huoli. Mutta liikakin on liikaa ja siitä rajaa on paljon vaikeampi mitata. Kuinka menestynyt haluat olla ulkoisesti mitattuna?

Epätasapaino voisi olla oikea mitta. Se ilmenee väsymyksenä, stressinä, riittämättömyyden tunteena, univaikeuksina, liikapainona, fyysisinä kipuina, tyhjyyden tunteena… Silloin diagnoosi voi olla epätasapaino, et ole vielä löytänyt sitä mikä on sinulle tarpeeksi.

Jos tunnistat epätasapainon merkkejä, on jostain luovuttava. Sitä voi harjoitella kysymällä itseltään: Mitä tapahtuu jos luovun tästä? Tätä kun jatkaa, löytyy tasapaino liian paljon ja liian vähän välistä.

.:Turha on liikaa:.

Monessa eri minimalistiblogissa neuvotaan miten omistamastasi turhasta tavarasta voi hankkiutua eroon. Myyminen, vaihtaminen ja lahjoittaminen ovat suositeltavia keinoja, kunhan ensi tietää mikä on turhaa. Tässä Lev enklare kirjassa esitellytKaren Kinstonin turhien tavaroiden tunnistamiskeinot.

Kategoroi tavarat jotka aiheuttavat kaaosta neljään luokkaan:

1. Ne joita et rakasta etkä käytä
2. Ne jotka ovat huonossa kunnossa tai epäjärjestyksessä
3. Ne joita on liikaa liian pienessä tilassa
4. Ne jotka ovat jollain tapaa keskeneräisiä

Saat luokiteltua tavarasi, kun kysyt:

1. Tulenko iloiseksi katsoessani tai ajatellessani tätä esinettä?
2. Rakastanko todella tätä tavaraa?
3. Onko tavara todellakin käyttökelpoinen?

The Minimalism by Wolfman-K, on Flickr

.:Raha:.

Rahaa kirjassa neuvotaan miettimään oman suhteen kautta siihen. Mikä on suhteesi rahaan? Ja siihen että sitä ei ole? Onko kotonasi rahaa pidetty tärkeänä ja olet kasvanut siihen, että lainaa otetaan aina tarpeen mukaan? Onko elämässäsi tapahtunut jotain mikä on muuttanut rahan arvostusta tai käyttöä?

Kamala sanoa, mutta ehkä jokapäiväinen onnentunteesi on riippuvainen rahasta. Kuvitteletko rahan tuovan onnea?

Jokaisen olisi hyvä tiedostaa mihin rahan on riitettävä ja mihin sen riittävän? Ehkä olisi syytä seurata sitä mihin raha kuluu. Blogin pitäjä voi lämpimästi suositella Balancion palvelua. Sen yksinkertaisempaa ei voi seuranta olla.

.:Ostamisesta:.

Kirjassa on hyvä lista syistä lopettaa ostaminen:

• Kuluttaminen vieraannuttaa meitä luonnosta, kuluttamalla luonnonvaroja, saastuttamalla ja roskaamalla. Lisäksi kuluttaminen saa meidät viettämään aikaa sisällä
• Rahaa kuluu ostamiseen, sekä säilyttämiseen, käyttöönottamiseen, hoitamiseen, korjaamiseen ja vakuutuksiin.
• Se vie aikasi, hankinnan suunnittelu, selvittäminen, ostaminen, kokoaminen jne. kuten yllä
• Se vie energiaa, ostoskeskukset ovat täynnä ärsykkeitä ja liikaa vaihtoehtoja
• Se vie luovuuden, jos aina ostaa uutta, sen sijaan että korjaisi, vaihtaisi, korvaisi. Kaikki tämä on tyydyttävää ja mukavaa!
• Ostaminen muodostaa meidän identiteettiämme, haluatko että on esineitä ja asioita joita sinun on pakko saada?

Kokeile yksi päivä tai viikko. Tai kuukausi jolloin et osta kuin ruokaa. Tai ostat sitäkin vain niin että se on kotona ostoslistassa suunniteltu ostettavaksi.

Pohdittavaksesi

1. Miten voisit luopua ylimääräisistä tavaroista? Lahjoittamalla, myymällä tai vaihtamalla?
2. Miksi haluat omistaa jotain? Riittäisikö vähempikin.
3. Kuinka paljon jokapäiväinen onnentunteesi on riippuvainen rahasta?
4. Ethän osta muusta kuin oikeasta tarpeesta?

Uusi maailma

Sisäinen uudistumisemme ei edellytä uutta maailmaa ympärillemme. Se on eräässä mielessä sama maailma, ja kuitenkin todellisessa mielessä se on täydellisesti uusi maailma, sillä suhteemme siihen on uusi.

~Yrjö Kallinen

A twankly mess, Somewhere deep in the Sierras, Ca by ™ Pacheco, on Flickr

Ihan tavallisia asioita

”Ei ole laatuaikaa, on vain aikaa.

Yhdessäolon määrä ratkaisee. Lapset haluavat elää yhteistä elämää ja kokea kaikkea, mitä se sisältää. Tarjoa toistenkin lapsille aikaa ja tukea aina kun voit. Älä silti unohda omaa lastasi.

Ulkoilkaa ja tehkää sitä, mikä kiinnostaa teitä kaikkia”

”Ihminen ehdollistuu helposti – hyvään ja vähemmän hyvään.”

Sain kunnian kuunnella eilen Ihan tavallisia asioita hankkeen vetäjää Marko Kulmalaa. Täytyy myöntää, että olen ollut hieman pihalla, siitä mistä tässä nyt on oikein kysymys. Syyskuussa kampanjan julkistuksen jälkeen lehdissä olevia juttuja oli vaikea uskoa todeksi. Kuten sanottua, meillä kaikilla on omat todellisuutemme. Lainaan hankkeen nettisivuja:

” Mistä on kyse?

Ei ole vain yhtä syytä siihen, miksi elämän tapahtumat joskus karkaavat käsistä. Vain harvoin edes jälkikäteen tiedämme, miksi on käynyt niin kuin on käynyt.

Jotain tiedämme: apua ja tukea tarvitseva voi olla sinun lapsesi, lapsenlapsesi, sisaresi, veljesi, naapurisi tai ystäväsi. Me kaikki olemme osallisia.

Ihan tavallisten asioiden, arkikeinojen, avulla me aikuiset voimme yhdessä tehdä lasten ja nuorten arjesta turvallisempaa.

Kaikki ei sovi kaikille. Jokin ehdotus voi olla yhdelle tärkeä, toiselle itsestään selvä tai kolmannelle mahdoton toteuttaa käytännössä. Tässä esiteltävät arkikeinot ovat alku. Nyt täytyy ottaa edes pieni askel eteenpäin. Yksikin teko voi joskus olla ratkaiseva.

Mitä voimme tehdä yhdessä? Mihin sinä voit tarttua? Millaista tukea odotat naapureiltasi ja lähipiiriltäsi? Miten voit itse tukea?

Voimme yhdessä tehdä lasten ja nuorten arjesta hieman parempaa.

Ihan tavallisilla asioilla. Ihan heti.”

Tässä on siis kyse väliintulosta ennen kuin autopilotti vie ihmisen, eikä vaihtoehtoja enää muka ole. Marko kertoi, että tässä hankkeessa tavoitteena on tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevat, ei auttaa jo syrjäytyneitä, joiden hyväksi valtio, kaupungit ja kunnat jo tekevät työtä. Tämä on ainakin minulle jäänyt epäselväksi kaikessa tässä mediamyllytyksessä. Olen jo kauan sitten oppinut, ettei voi uskoa sitä mitä media kirjoittaa. Kannattaa tehdä aina omat johtopäätökset ilman ennakkoluuloja. Jokainen voi auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa kanssaihmistä, jos niin valitsee.

Marko korosti, että tarkoituksena on saada takaisin yhteisöllisyys. Meidän on elettävä osana perhettä, kylää, omaa organisaatiotamme ja koko maailmaa. Ei ole mahdollista ajatella omaa yksilönvapauttaan. Omat teot vaikuttavat toisiin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, olemme riippuvaisia toisistamme, koska olemme yhteydessä toisiimme. Voimme tehdä muutoksen yksi ihminen kerrallaan, yksinkertaisilla, ihan tavallisill asioilla.

Kaikki hankkeen keinot ovat kehotuksia: ”voit tai voimme” .

“Voimme ottaa asioita puheeksi, aluksi vaikka varovasti jutellen. Voimme opetella ja opettaa ottamaan apua vastaan ja osoittamaan kiitollisuutta.”

” Voimme tavaroiden sijaan antaa toinen toisillemme lahjaksi aikaa; lastenhoitoapua, siivousapua, talkoovoimaa, läksyjentekoapua, ruoanlaittoa. Halpaa, hyödyllistä ja kiitollista.”

” Voit paijata lasta vaikka joka päivä. Käsi ei siitä kulu.”

” Voimme kertoa tarinoita menneestä ja suvun vaiheista: kuinka ennen töppäiltiin, selvittiin ja onnistuttiin.”

” Voimme sulkea kännykkämme, kun leikimme lasten kanssa tai keskustelemme nuorelle.”

” Voimme vähentää tai kokonaan lopettaa yhteydenpidon sellaisiin ihmisiin, joiden seurassa alamme voida huonosti.”

” Voitte tutkia vaikka lintu-, kasvi- tai karttakirjaa ja ihmetellä yhdessä havaintoja.”

Näillä sanamuodoilla kehottaen, vastuu jää kuulijalle. Aiotko reagoida vai olla kuin et olisi kehotusta kuullutkaan? Valinta on sinun. Aina voi valita, tee se kuitenkin mielellään tietoisesti. Marko kärjisti, että syyllistämisessä ei ole mitään vikaa. Jokainen saa siitä oikean kokoisen piston sydämeensä. Jokainen voi valita miten siihen suhtautuu. Mikä on oma asenne. Mielestäni on mahtavaa, jos tämä hanke laittaa jokaisen selkä seinää vasten. Mitä voisit tehdä haasteellisessa elämäntilanteessa olevien eteen?

” Kuuntele, mitä toisella on kerrottavana. Tartu hetkeen, kun hän valittaa väsymystä ja uupumusta. Toimi tukihenkilönä arjen pulmakohdissa. Pienetkin teot auttavat.”

Hanke on vasta lähdössä vauhtiin. Pieniä asioita kerätään lisää, jatkossa myös nuorilta nuorille ja nuorilta aikuisille. Vapaaehtoisia etsitään puhumaan säännöllisen unen ja ruokailujen merkityksestä vanhempainiltoihin. Pörssiyhtiöitäkin on kiinnostunut auttamisesta osana yhteiskuntavastuutaan, paikallisesti omana ”lähiapunaan”. Marko lupasi, että tämä ei jää tähän!

Kiitos kun luit tämän. Lue lisää ja kerro viestiä eteenpäin!

Tavallisia asioita

Tavallisia asioita Facebookissa

Mitä sinä voisit tehdä tänään lähimmäisesi hyväksi?

Oletko tänään rikas?

Rikkaimpia hetkiä elämässäsi ovat ne, kun riittää pelkkä olemassaolo. ~tuntematon nature's painting by paul bica, on Flickr

Yksinkertaisempaa elämää IX

Tämän päivän yksinkertaisempaa elämää kirjoituksen tarkoituksena on pohtia yksinkertaisempaa elämää, ei sen helpompien kysymysten kuin sankarien ja elämän tarkoituksen avulla. Mietin sitä keitä sankarini ovat ja miten he ilmentävät arvojani. Onko opittavaa yksinkertaistamisessa?

.:Sankarini:.

Ensimmäiseksi sankarikseni nimeän Kyra Kyrklundin. Hän on menestyneimpiä kouluratsastajiamme, herkkä ja hyvää hevosmiestaitoa kunnioittava ratsastuksen suurmestari. Muistan 7-vuotiaana leikanneen hesarista hänen kuvansa ensimmäisen kerran. Se oli aarteeni leikkimökin seinällä pitkään.

Toiseksi sankarikseni nimeän Dalai Laman. Hän on kaikki rajat ylittävä myötätunnon lähettiläs. Millainen maailma olisi ilman häntä?

Kolmantena minun on nimettävä isoäitini Anni Ihanelma. Hänen sisukkuutensa, sopeutuvaisuutensa ja puhdas omana itsenään elämä elämänsä on mielessäni usein omassa arjessani.

Sanoisin, että kaikki kolme sankariani ovat olleet elämässäni jo pitkään. Blogissa elävät muut Supersankarit ovat uudempia tuttavuuksia.

Little Flower. by jeffjose, on Flickr

.:Elämän tarkoitus: Yksinkertaisuus ja terveellisyys:.

Väittäisin elämäni perusideoiden löytyvän Valkoisen Lumpeen viidestä tietoisenläsnäolon harjoitusohjeesta. Elämän kunnioittaminen kaikessa, todellisen onnellisuuden asenne, rakastava puhe ja syvä kuunteleminen, sekä oikea ravitsemus ja eheytyminen sisältä päin ovat noiden harjoitusohjeiden ydintä.

Näistä johdetut 14 tietoisen läsnäolon harjoitusohjeet, sisältävät kohdan, joka tässä yhteydessä kuuluu tulla esitellyksi: Yksinkertainen, terveellinen elämä

Tietoisina siitä, että todellisen onnellisuuden perustana ovat rauha, lujuus, vapaus ja myötätunto eikä varallisuus tai kuuluisuus, olemme päättäneet olla tavoittelematta elämässämme kuuluisuutta, taloudellista voittoa, varallisuutta tai mielihyvää.

Olemme päättäneet olla keräämättä rikkauksia itsellemme samaan aikaan, kun miljoonat näkevät nälkää ja olemme päättäneet jakaa aikamme, energiamme ja materiaaliset resurssimme tarvitsevien kanssa. Harjoitamme olemalla tietoisia kuluttamisessamme ja olemalla käyttämättä alkoholia, huumeita tai muita tuotteita, joista tulee myrkkyjä omaan tai kollektiiviseen kehoomme tai tietoisuuteemme.

~Valkoinen Lumme

Myös tämän kirjoitussarjan ensimmäisissä osissa oli aika paljon juttua siitä miten elän näiden ohjeiden avulla. Arvostan yksinkertaisuutta, eli unta, ravintoa ja riittävää fyysistä rääkkiä. Nämä arvot ohjaavat valintoja joka hetkessä. Ja aina voi valita oikein.

Veikkaisin omien sankareideni elävän tai eläneen pääosin juuri näin.

Tässä päivän kysymykset sinullekin. Harjoitellaan:

1. Keitä ovat sankarisi? Nimeä kolme!

2. Elämäsi tarkoitus

a)   Elämäsi perusidea; mikä on tärkeintä? Mitä arvoja edustat?

b)   Miten sovellat arvojasi? Miten käyttäydyt? Miten priorisoit asioita, ja omia resurssejasi, niin että elämä heijastaa arvojasi.

3. Ovatko sankarisi kuten sinä? Elävätkö he kohdan 2. mukaisesti?