Vatsan jatkuva sisään vetäminen syystä tai toisesta tekee meidät jännittyneeksi ja estää normaalin hengityksen.
Hengittäminen on yksinkertaista, teemme sitä koko ajan pysyäksemme hengissä. Hengityksen tiedostaminen ja tarkkaileminen on myös tietoisen läsnäolon perusta. Mutta hengitys tuppaa heti muuttumaan kun siihen kiinnittää huomiota. Oletko huomannut? Tästä minun ei nyt kuitenkaan pitänyt kirjoittaa. Tärkeä havainto on ollut se miten usein sitä jännittää mahaansa milloin mistäkin syystä. Meidän länsimaiseen kauneus- ja hyvinvointi-ihanteeseen kuuluu kapea vyötärö. Tai ainakin on oltava ryhdikäs ja siihen liittyy ”vatsa sisään ja rinta ulos” hokema. Puhumattakaan sitten niistä jumppatunneilla toistetuista: ”Nyt vatsalihakset tiukaksi” tai ”Nyt syvät vatsalihakset tukemaan”. Ja tämä vaikuttaa itse asiassa siihen ensin mainittuun hengitykseen, koska näillä ohjeilla helposti hengitetään vain keuhkojen yläosalla. Hyvä urheilusuoritus tai tehokas treeni vaatii rentoutta ja se ei onnistu ilman normaalia hengitystä. Ja, niin helposti käskystä tulee korjattua liikaa, mistä puhuttiin Aleksander tekniikassakin.
Corset Piercing at Sigil, Fat City San Francisco by mr. nightshade, on Flickr |
Hengityksen keskusta ja koko psykofyysisen olemuksemme keskusta on mahassa. Kun tarkkailee istuessaan hengitystään voi löytää hengityksen keskustan, ns. voimapaikan. Hengitys on silloin tietoista ja siitä pystyy havainnoimaan miten vatsa laajenee, kylkiluut laajenevat ja samalla hartiat nousevat. Voi havaita, että pää ei olekaan ainoa ja kaiken keskusta kehossamme. Jos jännittää jatkuvasti vatsaansa häiritsee mielestäni hengitystään ja yleistä hyvinvointiaan. Hengityksen tulisi saada kulkea siten kuin se haluaa, se tasapainottaa kehoa, mm. ph-arvoja ja sitä kautta voi vaikuttaa jopa dementian ja osteoporoosin tapaisiin sairauksiin. Tästä puhuttiin Tietoisuustaidot kurssilla.
Uskallan väittää, että jos tietoisesti kiinnität huomiota siihen, että ET jännitä vatsalihaksiasi, tunnet olosi rennommaksi. Se johtuu pitkälti hengityksen palaamisesta kehosi tarvitsemaan luonnolliseen, vapaaseen rytmiin. Kun joskus aloin kiinnittää tähän huomiota kiireisinä työpäivinä, tuntui aivan kuin stressi olisi heti hellittänyt. Vaikka tämä ei heti toimisikaan, saat siitä tietoisen läsnäolon harjoituksen, jossa keskityt edes hetkeksi aistimaan miltä kehossa tuntuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti