”Voiko
perhosen siipien heilahdus Brasiliassa aiheuttaa tornadon Texasissa?"
Perhosvaikutus
eli perhosefekti (engl. "butterfly effect") on kaaosteoriassa
käytetty vertaus siitä, että perhosen siivenisku maapallon toisella puolella
voisi saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa.
Laajemmin
ja tarkemmin se käsitetään epälineaarisessa järjestelmässä olevaksi
ominaisuudeksi, jossa pienet muutokset alkutilassa tai välivaiheissa
aikaansaavat suuria muutoksia tapahtumassa. Perhosefektissä kaaoottisuus syntyy
kun muutoksen koko ei ole verrannollinen sen määrään vaan erot kasvavat
"korkoa korolle", jolloin pienikin muutos tai häiriö voi aikaansaada
suuria vaikutuksia.
Kiehtova perhosvaikutus liittyy tietoiseen läsnäoloon mielestäni "kaikki vaikuttaa kaikkeen" ja "kaikki on yhtä" ajatusten kautta. Lähestytään aihetta kuitenkin perhosten bongaamisen kautta.
Ketosinisiipi |
Mökin metsäretkellä oli paljon perhosia muutama
viikko sitten. Viime viikonloppuna olimme kävelyllä lapsuuteni pelloilla ja
metsäautoteillä. Näimme ainakin kymmenen eri lajin perhosia. Pieni oli ihan
pähkinöinä innosta.
Sitruunaperhonen |
Perhoset ovat tehneet paluun. Onko ilma puhtaampaa vai
havainnointini kehittyneempää? Voiko olla, että olen ollut vain vuosia pää niin
täynnä itseäni ja ajatuksiani etten ole ollut mahdollista edes nähdä edessä
lentäviä perhosia?
Kaaliperhonen |
Mikä perhosissa kiehtoo? Ne ovat kauniita, herkkiä ja
niitä on hauska seurata.
Metsäpapurikko |
Perhosten tunnistaminen ei kyllä ole ihan helppoa.
Melkein samannäköisiä on vaikka kuinka monta. Tällä retkellä ei ollut kameraa
mukana, vaan perhoset koettiin tässä ja nyt. Tarkastin 70-luvun
hyönteisoppaasta useita lajeja, mutta koska perhoset kiehtovat päätin etsiä
netistä paremman tunnistussivuston. Tämä oli löytämistäni paras:
Viime
retkellä ei nähty mitään suruvaippaa vaan ilmeisesti suht harvinainen Ruijan
nokiperhonen.
Minulla ei ollut aavistustakaan kuinka paljon perhoslajeja
on! Toisaalta taas monet ovat kovin lähellä toisiaan ja siksi niiden
erottaminen on haastavaa. Retkellä näimme kaikkia tämän jutun kuvissa
esiintyviä perhosia, emmekä edes olleet kovin kauaa metsäautotiellä perhosten valtakunnassa.
Neitoperhonen |
Ympäristömininisteriö
pitää huolta perhoslajien säilymisestä seuraamalla lajien esiintymistä ja
tekemällä suojelua.
Maatalouden
rakennemuutokset ovat vähentäneet monille päiväperhosille välttämättömien
niittyjen, ketojen ja piennarten määriä. Tämän seurauksena monet perhoslajit
ovat käyneet vähälukuisiksi.
Suomen
perhostutkijoiden seura toteaa sivuillaan
seuraavaa:
Viimeisen
vuosikymmenen aikana Suomen perhosten lajimäärä on kasvanut peräti yli 150
lajilla eli selvästi yli 5 %. Tämä selittyy ensisijaisesti ilmaston
lämpenemisestä, jonka seurauksena kasvukausi pidentynyt ja kasvukauden
lämpökauden lämpösumma kohonnut.
Perhoset
ovat ehkä herkimmin ja voimakkaimmin ilmastonmuutokseen reagoiva eliöryhmä ja
siksi erinomainen indikaattoriryhmä seurattaessa ilmastonmuutoksesta aiheutuvia
vaikutuksia..
Ensimmäisen kerran näin Ketohopeatäplän., luulisin. |
Minulla on ajatus, että perhosten bongaus voisi olla tapa harjoittaa havainnointiaan. Puhumattakaan siitä, että ympäristön muutosista voi saada tietoa katsomalla perhosia tarkkaan. Pidetään mielessä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen Nyt on paras aika lähteä etsimään kauneimpia pörrääjiä. Lähde bongaamaan perhosia!
Perhosefekti,
meil on vaan tämä hetki
En
aio tuhlaa aikaani juoksemal muiden käskyst
Elän
täs nyt
Hyvä
vetää lisää hyvää puoleensa
Niin
mä jaan sitä, et mä saan sitä
~ Perhosefekti - Timi Lexikon
1 kommentti:
Kiitos kirjoituksestasi. Tärkeä asia ilmastonmuutoksen indikoimisesta. Sain hyvän idean omaan toimintaan... Hyvää joulunaikaa!
Lähetä kommentti