Blogihistorian
pisin postaustauko, kai. En ole ehtinyt yhtään kirjoittaa. Päässä kyllä pyörii
aina välillä bloggausajatuksia. Voisin luetella pitkät listat töitä, nuhaa,
yskää, puutarhatöitä, urheilusuorituksia ja mökkiremontteja syyksi. Mutta se on
vaan kaikki elämää ihan tavallista. Nyt on ollut näin.
Kameran muistikortille
tallentui yksi ainut kuva viikonlopun mökkitunnelmista. Siinäkin laituri on
romahtaneessa tilassa ja kaipaa korjaajaa. Silti siinä voi nauttia elämästä.
Kai olet jo oppinut, että sitä täydellistä elämästä nauttimishetkeä ei koskaan
tule? Nyt en saa edes sitä kuvaa ladattua blogiin. Ei mene putkeen tämäkään.
Kesä ei ole
Mäntyharjun mökillä vielä niin vihreä kuin Helsingissä. Tuuli riepotteli meitä
ja puita koko viikonlopun. Pääasiassa aika meni pieniin mökkiaskareisiin ja
paikallaan ei oltu hetkeäkään, paitsi nukkuessa. Tässä hidastamisessa ja
elämästä nauttimisessa on vielä tekemistä.
Pienen kanssa on
käyty keskusteluja lähiviikkojen ja kesäloman tapahtumista. Mieli laukkaa jo
hänelläkin ja odottaa kovasti Linnanmäkeä ja juhannusta. Olemme yrittäneet
puhua, että tässä ja nyt on hyvä olla. Nyt vaan nautitaan. Viikonlopun parhaat
hetket olivat saunan jälkeen terassilla pieni sylissä hengittämässä raitista
ilmaa. Silloin pienikin sanoi, että nyt on ihanaa.
Miten viikonloppusi
meni?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti