Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: Juttelua lapsen kanssa

6.10.2015

Juttelua lapsen kanssa




Poljimme maanantaiaamuna tavalliseen tapaan töihin. Juttelemme matkalla melkein aina raittiista ilmasta ja siitä miten paljon nopeampia olemme pyörällä kuin autoilijat. Aika usein puhumme myös kohtaamistamme söpöistä koirista. Vaihtuva maisema näin syksyllä kirvoittaa monta kysymystä pienen mielessä. Taivas on aina välillä erityisen hieno. Tänä kertomuksen aamuna näimme kaksi risteävää suihkukoneen vanaa ja kuun niiden välissä. Se oli molempien mielestä hieno!



Lapsille ei YLE:n uutisen mukaan puhuta tarpeeksi ja siksi he eivät opi puhumaan. Vuorovaikutus on välttämätöntä puheen kehittymiselle. Siihen ei ruutujen takaa elettävässä elämässä ole mahdollisuutta. Oma pieni on välillä myös ihan hiilenä kun käytän autossa aikaa puheluihin, eikä hänen kanssaan keskusteluun. Hän haluaa osansa huomiostani ja jutella kaikesta kokemastaan.



Äiti. Äiti. Äiti. Sata kertaa päivässä pienellä on jotain asiaa. Jos en heti reagoi, ääni nousee ja muuttuu vaativammaksi. Tunnistan artikkelista kohdan, jossa some nousee keskustelua tärkeämmäksi. Oma helmasyntini on kuunnella podcasteja samalla kun teen kotitöitä. Tiedostan, että silläkin ajalla voisi kuunnella lasta ja keskustella lapsen kanssa. Mutta milloin minä sitten tuon Mindfulness Summitin kuuntelisin?

Summitin Joseph Goldsteinin podcastista (muistaakseni) poimin hyvän harjoituksen tähän puhumiseen. Kommunikaatio, se miten ilmaisee itseään ja miten on vuorovaikutuksessa, on mitä parhain harjoitus. Sen hallinta mitä päästää suustaan on erittäin kasvattavaa. Itse asiassa Goldstein taisi sanoa kommunikaation olevan paras mahdollinen harjoitus. Sitä meistä jokainen harjoittaa joka päivä ja lapselliset meistä voivat tehdä sitä entistä enemmän omien lasten kanssa. Kokeile vaikka!


Ei kommentteja: