Polkaisen pyöräni kotipihasta liikkeelle. Kotikatu
kiiltää yön sateen jäljiltä, huolestun hetkeksi, eihän vielä ole liukasta? En
pysy näillä renkailla mitenkään jäällä pystyssä. Ihailen keltaisia puita
kurvatessani isommalle tielle, se on nyt maisemaan hallitseva väri vielä hetken.
Pieni koulupoika katsoo huolellisesti opetetun
mukaisesti vasemmalle ja oikealle ennen kuin ylittää edessäni tien. Hän pomppii
iloisesti koulua kohti kovin aikaisessa. Muita ei ole vielä liikkeellä. Muutama
auto saastuttaa pakokaasuillaan hengitysilmaani ja poljen niiltä karkuun
risteyksessä. Siinä palaa aina suojatielle vihreä valo. Tunnen iloa
pyöräilystä. Olen etuoikeutettu ja kiitollinen kun saan pyöräillä työmatkani.
Useina päivinä matkaa kertyy reilu 10 kilometriä, kodin, päiväkodin ja
jumppasalin väliä muutamaan kertaan polkiessa. Se on ihan sopiva matka.
Sukellan aamumetsääni.
Siellä kaikki puut ovat aivan kirkkaan keltaisia ja tuoksu on raikas.
Vaahteran, koivun ja leppien lehtiä on huonokuntoinen pyörätie täynnä. Hieman
taas pelko nostaa päätään, olen muutaman kerran liukunut lehtipedillä
hallitsemattomasti pyörällä. Ajan vähän varovaisemmin ja tulen pian radan
varteen.
Ilma on raikas, laitoin lopulta riittävästi gore texin
alle vaatekerroksia ja ensimmäistä kertaa tällä viikolla ei palella. Poljen hyvillä
mielillä eteenpäin. Pitäjänmäen aseman kello on aina jäljessä ja saa minut
ohittamaan varmuuden vuoksi muutaman pyöräilijän. Oikeasti ei ole kiire, mutta
aamun pyöräilynautintoihin kuuluu tukkoisten reisilihasten avaamista ja se
vaatii muutaman kipakamman polkaisun.
Radan toisella puolella ABB tehtaalla ollaan jo työn
touhussa. Tuttu metallin leikkausjätteen kilinä kierrätyslavalle kantautuu
sieltä korviini. Juna ohittaa kovaa vauhtia ja sen ilmavirta pistää taas polkemaan
tarmokkaammin. Tehtaan ruokalasta tulee puuron tuoksu, paitsi että, mietin,
että taitaa olla jo puurot syöty aamuvuorolaisilla ja lounas jo on tekeillä.
Aamu on jo pitkällä.
Poljen viimeiset sadat metrit ja olen reippaana työpaikan
portailla valmiina päivän koitoksiin.
Millainen aamu sinulla oli?
Mitä havaitsit?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti