Hain pienen tarhasta. Ulkona oli kaunista, eikä kovin
kylmä. Valoisaa aikaa oli jäljellä monta tuntia. En vastustellut kun pieni
halusi jäädä ulkoilemaan. Vähän aikaa olimme omalla pihalla ja saatiin
heitettyä suurin osa portille kasatuista lumista muualle. Muuta pihatyötä ei
nyt ollut, vaan päätimme lähteä kävelylle.
Pieni käveli päättäväisesti suoraan lähimetsän
turvallisille poluille. Sinne on aina kiva mennä. Autoja ei ole lähistöllä ja pieni
voi turvallisesti juosta edellä. Polut olivat tallautuneet koviksi ja niillä
oli helppo liikkua.
Lumen pinta on kovaa, se taitaa tiivistyä sulaessaan.
Puista on tippunut paljon roskaa lumen mukana. Pieni ihmetteli erilaisia
kerrostumia puiden alla. Ei mene montaa viikkoa kun ensimmäiset mättäät alkavat
olla paljaana. Pajunkissoja on jo paikoitellen.
Metsäretken jälkeen pieni kiipeili isolla lumikasalla
ja laski pyllymäkeä. Nälkä vasta ajoi meidät sisälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti