Tämän
alkusyksyn trendi tuntuu olevan väsyneenä mökille ajelu viikonloppuisin. Varmaan työviikon rasitusten lisäksi syksyn
ensimmäinen flunssa ei ole vielä kellään meistä kokonaan ohi.
Tällä viikolla meillä on luksus päästä perille jo
torstaina. Pienelle ostettiin matkalla muutama uusi puuha ja värityskirja ja
hamahelmia, jotta saisimme tehtyä etätöitä perjantain. Keli oli luvattu
kauniiksi ja torstai oli jo tosi lämmin. Väsyneinä, mutta aivan ylionnellisina
nautimme hitaasta mökki-illasta takkatulen loimussa ja menimme ajoissa
nukkumaan. Puolikuntoista nukuttaa tosi paljon. Mökin aitassa on ihan
pimeydessä ihana nukkua.
Perjantai valkeni kauniina, hiiviskelin mökkiin
tekemään takkatulet ja käynnistelin työkoneeni. Kauniin maiseman äärellä ja
etäyhteyksien hyvin toimiessa työpäivä meni hyvin ja tuntui ihan tuottavalta
näin etänäkin. Työt tehtyäni menin laiturille pienen kanssa nauttimaan
viimeisistä auringonsäteistä. Illalla ei sitten paljon muuta tehtykään kun
ruokaa ja saunottiin. Illan kruunasi kuutamouinti. Oli taas aivan ihanaa mennä
aikaisin nukkumaan. Varsinainen kaava meillä on tässä meidän mökkeilyssä.
Nukuin kun tukki, 11 tuntia tuli todella tarpeeseen. Aurinko
houkutti meitä ulos ja nautimme pitkän hitaan aamiaisen. Meno ei ollut
mitenkään kovin energistä ja siirryimme vaan jossain aamupäivän kohdassa
laiturille nuokkumaan. Pieni oli reipas, otti vaatteet pois ja mulasi paljon
rantavedessä leluineen. Aina välillä jääkalikkavarpaat kiipesivät syliin
lämmittelemään.
Laiturin viereisen kiven kupeessa kyyhötti pieni
lepakko unillaan. Kävimme monta kertaa tarkastamassa, että vieläkö se on
siellä. En ole ennen nähnyt lepakkoa niin läheltä. Se oli ylösalaisin ja sen
selkää peitti pehmoisen näköinen hieno tumman ruskea, kiiltävä karva. Pieni oli
siitä kanssa ihan täpinöissään.
Kehoni on tuntunut väsyneeltä ja vaatinut vaan
makailua. Sain kuitenkin itseni pienelle melontakierrokselle. Järvellä oli
tuulista, mutta melominen kuntokajakilla ei ollut raskasta. Maisemat olivat
kauniita ja pilvien mukana oli ihana liikkua.
Palasin lounaspöytään syömään lettuja ja sen jälkeen
jatkoin laiturilla torkkumista pitkälle iltapäivään. Illan suussa repäisimme
kasaamalla roskakuormaa ja siivoamalla varastoa. Suunnattoman tyytyväisinä
aikaansaannoksiimme, söimme ja saunoimme jälleen jo kolmatta iltaa. Tunsimme
valtaisaa kiitollisuutta tästä onnestamme.
Viimeinen yö meni jälleen pitkillä unilla ja sikeästi
kuorsaten. Heräsimme hienoon sumuaamuun.
Sen ihastelemiseen meni ensimmäinen
aamuhetki. Pikkulepakko oli taas torkkupaikallaan ja hämähäkit tehneet
seittejään koko pihan täyteen. Ne näkyivät kasteessa selkeinä.
Nautimme nyt sunnuntaista. Nauti sinäkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti