Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: Arkiluksusta

2.12.2014

Arkiluksusta




Minulla on tänään ollut täydellinen päivä. Se oli täyttä yksinkertaista arkea, mutta silti niin hyvää, ihan pelkkää lettuja ja mansikkasosetta. Tänään minulla on ajatus, että olen saanut muovattua arjen sellaiseksi kuin mitä haluan sen olevan. Ei paljon mitään, mutta kuitenkin, tai ehkä juuri siksi, toimivaa.



Yläkerrasta kuuluu vielä hiljaista iltasadusta juttelua. Lisään takkaan hetkeksi rätisemään puita. Se luo tunnelmaa, mutta koska oletan yöstä tulevan kylmän, lämpö on myös tarpeen. Kaadan kuuman pakuriteen kuppiin ja palaan koneelle.

Seisoni tätä kirjoittaessa työpisteen ääressä, reisilihaksiani kolottaa ja ne ovat ihan kuumat. Taitaa olla niin, että päivän pyöräilytreeni on mennyt perille juuri sinne minne pitääkin. Olen kiitollinen siitä, että olen terve ja, että pääsen harrastamaan liikuntaa. Se on mielelleni ja keholleni tärkeää.

Mukavaa tänään oli myös herätä ajoissa. Nukkumiskampanjani tuottaa tulosta. En olisi ikinä uskonut herääväni ennen kellon soittoa, virkeänä. Noin kahdeksan tunnin yöunet näköjään riittävät hyvin. Kyllä se Siperia ja väsymys näköjään opettavat. Sitten kun tästä tuntemuksesta saa kiinni, niin siitä ei halua luopua. Kierre on positiivinen, vai mitä?



Aamun alkajaisiksi tänään puolisoni vei lapsen tarhaan ja ehdin töissä valmistella hieman paremmin päivän palavereja. Muuten päivä toimistolla tuli vastaan ihan normaalilla määrällä vastoinkäymisiä, mutta ei mitään sen kummempaa.

Yksi lisää arkeani kannattava asia on ollut tänään työpäivän pituus. Pieni on vähän kipeä ja ennätin ajoissa töihin ja myös sieltä pois, jolloin nuhainen lapsi pääsi kotiin ajoissa. Työaikani on suhteellisen vapaa, kunhan vain olen tarvittaessa tavoitettaessa.

Ehdimme käymään kotona ennen treenejä. Siivoilin ja valmistelin seuraavan päivän eväitä. Pienen kanssa tarinoimme kerrankin ilman digitaalisia laitteita syödessä. Olen kiitollinen, että meillä on mahdollista laittaa ruokia etukäteen ja sitten viikon aikana lämmittää niitä vähitellen.

Treenien jälkeen päivän kruunasi koko perheen yhteinen sauna, jossa hiki pestiin pois. Lauteilla viihdyttiin pienen heittämissä löylyissä pitkään ja hartaasti kynttilänvalossa. Jotta kaikki olisi aivan täydellistä, söimme iltapalaksi kuvan mukaisia kookosbanaanilettuja takan ääressä matolla piknikillä. Niiden päällä oli mustikoita ja mansikkasosetta.


Täydellistä!

Tänään päivä tuntui kiireettömältä ja monesta kohtaa ihan luksukselta!

Nyt oli näin, huomenna taas jotain muuta.



Oletko miettinyt asiaa? Mitä kohtia omassa arjessasi voisit muokata tietoisesti enemmän toivomiksesi? Mitä tietoisia valintoja tarvitaan, jotta tasapaino löytyy joka päivä?


Ei kommentteja: