Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: Stressistä ja lapsen hakemisesta hoidosta

3.2.2015

Stressistä ja lapsen hakemisesta hoidosta



Olen ymmärtänyt, että työasiat tulisi jättää jälkeensä töihin ennen kuin menee hakemaan lasta hoidosta. Tekemättömät työt stressaavat ja painavat kuitenkin usein siinä tilanteessa mielessä. Vanhemman läsnäolo olisi lapselle parasta. Töistä lähteminen ja hoitopaikalle siirtymä on siis mitä parhain käytännön harjoitus. Mutta kun, sitä paskamyrskyä aina välillä pukkaa. Mitä silloin voisi tehdä?



Olkoon lapsen haku miten tärkeä, blogin pitäjä ei ole aina siinä hetkessä kovin hyvin onnistunut olemaan. Töistä siirtymä ei aina riitä pistämään poikki työkelaa. Sen lisäksi ainakin omaan työhöni kuuluvat ongelmatilanteet saattavat välillä jatkua useita päiviä. Työn päivystävästä luonteesta johtuen, pieni aina kuulee välillä työhön liittyviä keskusteluja. Yritän parhaani mukaan hänellekin kertoa mistä on kyse. Sanan- ja äänenpainot vaan voisi valita hieman paremmin. Pieni on nimittäin oppinut tulkitsemaan puhinaani ja kysyykin usein, onko taas töissä paskamyrsky. Ei niin kaunis sanavalinta, mutta kuvaa usein miten tilannetta. 

Stressaantuneen vanhemman huono tuuli tarttuu lapseen. Moni lapsi huomaa pienetkin mieliharmit ja ihmettelee vanhemman käytöstä, joku saattaa jopa huolestua. 

Minulla on ajatus, että tunteiden tukahduttamisesta harvoin mitään hyvää seuraa. Siksi usein pyrin olemaan oma itseni ja päästämään höyryjä ulos myös pienen läsnä ollessa. Keskustelemme tilanteesta ja usein itsekin rauhoitun siinä jutellessamme. 

Olen oppinut, että työasioiden kehä on vaan saatava poikki, koska stressi on jatkuvaa. Siinä pieni on ollut hyvä opettaja. En halua hukata yhteisiä hetkiämme menneen murehtimiseen tai tulevaisuuden suremiseen. Olemme jokaisessa tilanteessa sellaisena kuin olemme ja otamme sen sellaisena kuin se on.

Untitled by Nicolas Alejandro, on Flickr


Miten sitten voisi stressata vähemmän? Miten pyrin olemaan lapselle läsnä hoidosta hakiessa? Tässä muutama hyväksi havaittu tapa.

  1. Aloita aamu ja työt niistä tehtävistä, jotka ovat päivän tärkeimpiä
  2. Tiedosta ajan kuluminen päivän aikana. Stressi ei tule työtehtävistä, se tulee siitä, että on niin paljon tekemätöntä työtä. Keskity töistä tärkeimpiin.
  3. Tee työ loppuun, anna itsellesi siitä hyvää palautetta. 
  4. Kirjoita aina ennen lähtöä lista seuraavan päivän töistä, mukaan lukien se tärkein tehtävä, josta aloitat seuraavana päivänä.
  5. Ja sitten vasta lähde töistä.
  6. Ota rutiiniksi keskittyä siihen siirtymään töistä lapsen hoitopaikalle. Mieti siirtymän aikana miten ihanaa on nähdä oma pieni pian. Muutama syvä hengitys ja ympäristön tarkkaileminen auttavat ainakin itselläni. Liikennevalot ja muut ankkurit voivat luoda sinulle oman rutiinin.
  7. Ole iloinen ja ystävällinen lasta hoitaville ihmisille lasta noutaessa. Tee selväksi miten paljon arvostat heitä. Muista olla kiitollinen Suomen hyvästä suhteellisen edullisesta päivähoidosta.
  8. Kohtaa lapsi sellaisena kuin hän on. Kuuntele ja keskity lapsen höpöttämiseen kotimatkalla. Ota väsymys, kiukku ja suunnaton pulppuava ilo vastaan osana jokapäiväistä elämää.
  9. Jos omat työasiat kuitenkin pyörivät mielessä, sano se lapselle ja pyydä anteeksi, että et ole läsnä.
Kaikista ohjeista huolimatta, muista, että teet vain parhaasi joka päivä. Jos ja kun puhelin vielä soi, hoida asia mahdollisimman pian, jotta se ei häiritse tätä tärkeää vapaalle siirtymisen vaihetta.

Olen huomannut, että lapsen täytyy saada huomiota ja purkaa päivän tapahtuman oman vanhemman kanssa. Se mahdollistaa kaikille omat puuhat kotona, kun läsnäoloa on hieman tankattu. Riittävä läsnäolo on kaikille elinehto.



Mieti millaista haluaisit arkesi olevan? Miten haluat kohdata lapsesi? Mitä pitäisi muuttaa, jotta hoidosta hakeminen olisi edes välillä hyvä ja iloinen kohtaaminen?



Tässä uusi artikkeli aiheesta:


Muutama vanhempi:




Ei kommentteja: