Muutama
ajatus todellisuudesta, kehon ja mielen erillisyydestä ja ajatuksista on tämän
lauantai-illan ratoksi vuorossa. Ne ovat peräisin Brad Warnerin kolmannen kirjasta,
Zeniä karmalla ja suklaakastikkeella. Päivän teema on ollut oleilu mökillä
ja lepo. Mutta nyt siis muutama viisauden sana.
Buddhalaisittain ajateltuna ihminen kuolee
6 400 099 180 kertaa päivässä! Vaikka jokainen hetki on
erillinen kokonaisuus, luomme harhakuvan jatkuvuudesta ja pysyvästä itsestä,
joka kulkee näiden hetkien läpi. Mutta buddhalaiset
hylkäävät kokonaan ajatuksen tällaisen itsen todellisuudesta. Jokainen näistä
6 400 099 180 hetkestä on nyt, vaikka ne ilmestyvät ja häviävät
nopeammin kuin ehdimme koskaan niitä havaita. Sinä olet todellisen ajan
ilmentymä, nyt- hetken ilmentymä.
 |
| Let's Fly! by Hamed Saber, on Flickr |
Buddhalaiset sanovat, että mieli ja ruumis ovat sama
asia. Kuullessaan tämän useimmat ajattelevat, että se on materialistinen
näkemys, jonka mukaan tietoisuus sijaitsee aivoissa. Mutta tuokin idea on vain
yksi ihmisaivojen luoma oletus. Idea, jonka mukaan aivot jollain tavalla
tuottavat mielen, on vain jatkoa vanhemmalle uskolle inhimillisen sielun
olemassaolosta. Se pitää kiinni näkemyksestä, että tietoisuus on jonkinlainen
pysyvä kokonaisuus, joka kuuluu jokaiselle yksilölle. Olemme vain siirtäneet
tämän kuvitteellisen olion nimeltä itse sydämestä päähän.
Buddha hylkäsi molemmat näistä käsityksistä kokonaan.
Mitkään ajatuksemme – eivät mitkään, huolimatta siitä, kuinka hyviä ne ovat tai
ovatko ne ylempien tahojen tai jopa tieteellisen tutkimuksen tukemia – mitkään ajatuksemme eivät ehdottomasti voi
koskaan, eivätkä milloinkaan, olla todellisuus. Todellisuus on täysin sen
tuolla puolen, mitä minä, Jeesus tai dalai-lama tai kukaan muu mestari tai
suuri jumala tai suuri kirja voi koskaan edes lähestyä kuvaamaan.
Lue edelliset osat:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti