Nautitaan raakana: Mielihyvän ansa

Henkka Hyppösen Nautitaan raakana kirjasta tänään toinen postaus. Viimeksi käsiteltiin ennustamisen ansaa, ja tänään on vuorossa mielihyvän ansa. Kirjan luku alkaa lempielokuvani Kunnian miehiä sitaatilla.

Daniel Kaffee: ”I want the truth!”

Eversti Jessup: ”You can’t handle the truth!”

~ Kunnian miehiä- elokuva

Ihminen on eloonjäämiskone. Jopa jokaisella kehomme solulla on pyrkimys pysyä elossa ja luoda elämälle otolliset olosuhteet. Jostain vielä perinpohjaisesti selvittämättömästä syystä olemme tulleet tietoisiksi itsestämme ja tästä solutason pyrkimyksestä. Konkreettisesti tämä tieto välittyy meille miellyttävien ja epämiellyttävien tunteiden ja tuntemusten kautta.

Tunteet tai tuntemukset eivät aina välitä meille täsmällistä tietoa siitä, mitä tarvitsemme, mutta saamme vihjeitä.

Yksinkertaisimmillaan leikki on sitä, että saamme tiedon siitä, että on nälkä. Ja koska järjestelmä ohjaa meitä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla – tuskalla ja nautinnolla – nälästä seuraa tuska ja syömisestä nautinto. Sama pätee muihinkin puutostiloihin: janoon, kylmään, kuumaan – myös haluamiseen. Kun haluamme jotain palavasti, kärsimme aivan kuin kyse olisi henkiinjäämisestä.

Arvostuksesta ja huomiosta seuraa yleensä nautinto, mutta kärsimme, jos uskomme että asema laumassa on uhattuna. Tottelemme mielihyvän ja mielipahan tunteita.

Chanticleer - An American Pleasure Garden near Philadelphia by UGArdener, on Flickr

.:Epävarmuuden sietohoitoa:.

Ihminen ei kestä kovin hyvin epävarmuutta eikä epävarmuuteen liittyvää pelkoa väärästä valinnasta. Siksi on turvallisempaa toimia kuten ennen tai lykätä päätöksentekoa.

Kamppailu käydään eri muodoissaan päivän aikana lukemattomia kertoja. Arvioimme riskejä ja valitsemme reitin, joka varmimmalla tavalla palauttaa meidät elämän säilymisen kannalta ihanteelliseen olotilaan. Välttelemme mielipahaa ja sen riskiä samalla kun tavoittelemme mahdollisimman pikaista mielihyvää.

Yritämme kaikin tavoin välttää tilannetta, jossa joudumme lauman epäsuosioon. Sosiaalisessa tilanteessa epäonnistumisen pelko on siis tavallaan kuolemanpelkoa, äärimmäistä mielipahaa.

.:Ylivirittymisestä voi seurata tunnekaappaus:.

Tunnekaappaus on puolustautumiskeino, silloin mantelitumake voi ottaa vallan tunteista ja toiminnasta. Tunnekaappauksen todennäköisyys on sitä suurempi, mitä korkeammassa viritystilassa mantelitumake on.

Kun tunteita ohjaavat aivojen alueet aktivoituvat, negatiiviset ajatukset ja tuntemukset lisääntyvät.

Jos olemme valmiiksi hälytystilassa tärkeässä työpalaverissa, liikenneruuhkassa, kaupan jonossa, lapsia aamulla pukiessa, tärkeässä suorituksessa tai toisten edessä esiintyessä, mantelitumake ottaa helposti työnjohtajan tehtävän, ja tulos on usein surkea.

.:Vastalääke: meditaatio:.

On kuitenkin olemassa keino, jolla voi vahvistaa etuotsalohkoaan (eli tietoisuuskeskusta) ja vähentää puolustusreaktioiden määrää ja mantelitumakkeen liipaisinherkkyyttä. Daniel ja Tara Colemanin keino on meditaatio. Se toimii, koska se muuttaa mantelitumakkeen ja etuotsalohkon alueen toimintaa. Äärireaktioiden tarve vähenee ja kyky hillitä niitä kasvaa. Meditaation lisäksi, itsensä tiedostamaton mieli pitää toimittaa tiukkoihin tilanteisiin vaikka siedätyshoidon ja monipuolisten tunnestrategioiden avulla.