Aamuhetki

Joka aamu, kun heräämme,

meillä on 24 täysin uutta tuntia edessämme elämää.

Mikä arvokas lahja!

Meidän on mahdollista elää niin että nämä 24 tuntia

tuovat rauhaa, iloa ja onnea itsellemme ja muille.

~ Thich Nhat Hahn

Sunnuntaiaamuna heräsin itsekseni jo klo 7. Unta oli jokseenkin 8 tuntia takana, toki kahdella herätyksellä, mutta olo oli suhteellisen virkeä. Kampesin ylös, koska kirjoittaminen houkutteli.

Päätin ensin mennä istumaan pieneksi hetkeksi. Kaipaan niitä pieniä hetkiä vain olla hyvässä asennossa. Rauhoitun ja olen siinä ja nyt valkoisen seinän kanssa. Ei tunnu miltään, eikä ajatusten vaeltelulla ole mitään väliä. On vaan.

Päätän taas ottaa istumishetkiä enemmän. Leikin jopa ajatuksella herätä arkiaamuisin hieman aiemmin. Nyt kun valoa, nyt kun on energiaa ja hieman vähemmällä unella tuntuu tulevan toimeen. Saas nähdä.

Lähde: http://www.inspirationalquoteslog.com/

Istumisen jälkeen vaellan alakertaan, otan appelsiinimehua ja ihailen ikkunoista siistiä pihaa. Aurinko on jo korkealla ja ulkona on tosi kaunista. Lintujen laulu kuuluu sisälle asti. Minulla ei ole yhtään nälkä ja tulen iloisena omasta hetkestä tähän koneelle mehuni kanssa kirjoittamaan.

Pieni ja puolisoni jatkoivat vielä uniaan. Hiljaisuus.

Päivän opetus

Tässä ja nyt. Ei missään muualla.

Takertumatta. 

Tietäen kaiken muuttuvan. Koko ajan.

Nauttimatta siitä.

Pelkäämättä sitä.


Itsestään selvyyksiä?


Kaiken takana on tietoisuustaidot.

Tyhjyyden kirja

Tässä mietelmää tyhjyydestä. Miyamoton kirjasta siis toinen ote.

---

Tässä Tyhjyyden kirjassa selostetaan Nito ichi –strategian Tietä.

Se, mitä nimitetään tyhjyyden hengeksi, on siellä missä ei ole mitään. Se ei sisälly ihmisen tietoon. Tyhjyys on tietysti olemattomuutta. Samalla kun tiedät mitä on olemassa voit tietää mitä ei ole olemassa. Se on tyhjyys.

Tämän maailman ihmiset tarkastelevat olevaista erheellisesti ajatellen että sen mitä he eivät ymmärrä täytyy olla tyhjyyttä. Se ei ole todellista tyhjyyttä. Se on hämmennystä.

Strategian Tielläkin sotilaiksi opiskelevat ajattelevat, että kaikki se mitä he eivät ammatissaan ymmärrä, on tyhjyyttä. Ei se ole todellista tyhjyyttä.

Roads in Life by brian, on Flickr

Saavuttaaksesi soturina strategian Tien sinun on täydellisesti opiskeltava muita sotataitoja etkä saa hiukkaakaan hairahtua syrjään sotilaan Tieltä, Pidä mielesi vakaana ja lisää harjoitteluasi päivä päivältä, tunti tunnilta. Hio hengen molempia puolia, sydäntä ja järkeä, ja tarkenna kaksinkertaista katsetta, havaitsemista ja näkemistä. Kun henkesi ei ole vähääkään sumea vaan hämmennyksen pilvistä kirkastunut, löytyy todellinen tyhjyys.

Saatat kuvitella asiain olevan oikein ja järjestyksessä, kunnes oivallat oikean Tien joko buddhalaisuuden tai tavallisen terveen järjen avulla. Kun tarkastelemme asioita maailman lakien näkökulmasta, huomaamme monien oppien kuitenkin poikkeavan oikeasta Tiestä. Ole tietoinen näistä ajatuksista, suoruudesta kaiken perustana ja puhtaasta hengestä Tienä. Toteuta strategiaa suvaitsevaisesti, moitteettomasti ia vilpittömästi.

Silloin olet ajatteleva asioita ja, kun käsität tyhjyyden Tieksi, olet ymmärtävä Tien tyhjyytenä.

 ---

Menen tarkentamaan kaksinkertaista katsetta, havaitsemista ja näkemistä.

Lue lisää tyhjyydestä:

Muoto ei eroa tyhjyydestä, tyhjyys ei eroa muodosta.

Mökkikauden avaus

Ahh, kesä on täällä ainakin hetken aikaa! Meillä oli mahtava kesän aloitus mökillä. Tosin kaikki aika meni remppahommissa, mutta ainakin nautimme edes pienistä hetkistä luonnon helmassa.

Pakenimme kaupungista heti torstaina. Kaikenlaista elektroniikka oli mukana, mutta ei tullut edes konetta avattua. Vakaa tarkoitus oli blogata, koska koko viikko oli menty minuuttiaikatauluilla, joihin ei kirjoittamista mahtunut. Mutta ei, oli hieman muuta tekemistä! Pahoittelut hiljaiselosta.

Homman nimi oli mökillä pientä pintaremonttia. Kannoimme kamaa ulos mökistä, järjestelimme sitä, laitoimme valmiiksi alustat hiomisella ja maalaamiselle. Alkuvalmisteluihin meni vaikka kuinka paljon aikaa. Maalattavat pinnat pestiin huolella, ja sitten vasta päästiin maalaaman. Jälki oli hienoa, mutta kyllä kaikessa oli työtä. Niin ja hommaa jäi vielä ihan hirveästi tekemättä. Saa nähdä kuinka käy, meneekö tässä koko kesä?

Pieni sai viihdyttää itseään ja hienosti viihdyttikin.

Olkoon kuinka työleiri, mökille kannatti mennä nauttimaan epätavallisesta lämmöstä ja luonnon heräämisestä. Perjantaiaamuna heti oli verhojen takana kaunis aurinkoinen järvimaisema. Se sai hymyilemään ilosta.

Jäät olivat lähteneet maanantaina, ja pakkohan se oli jäädyttää itsensä ja käydä järvessä. Itse kykenin siihen kyllä vain saunasta, mutta pariin otteseen sentään toistin itsekidutuksen. Aika kylmän näköistä, vai mitä?

Pientä ei kylmyys paljon haitannut. Päättäväinen askel vei järveen.

Puissa ei ollut vielä häivähdystäkään vihreää, vaikka silmuja kyllä oli jo aikaisoja. Maiseman yleisväri oli viimeisiä päiviä harmaa.

Paljon jäi tekemättä, palaamme pian!

Kotiinpaluuta loivensi hieno auringonlasku, jota saimme ihailla pitkän matkaa.

Oletko todella elänyt?

Sadutus

Pieni on jo neljävuotias touhupetteri. Meillä on tullut tavaksi kertoa tarinoita. Jos autossa on tylsää, kesken päivää on pieni joutohetki sylikkäin tai saunasta istutaan jäähdyttelemässä. Pieni jo välillä kysyy, että kerrotaanko tarina? Niiden kertominen on mieluisaa. Pienen tarinassa on useimmiten muumeja ja kesällä aurinko paistaa. Huomaamatta mukaan tulee jotain päivän aikana käsittelemättä jääneitä asioita. Hommasta taitaa siis olla hyötyä!

Muistin joku aika sitten, että näitä voisi kerätä ja kirjoittaa ylös. Kuulemallani menetelmällä on nimi, sadutus.

.:Mitä sadutus on?:.

·         Halua kertoa ajatuksistaan toiselle.

·         Halua kuunnella toisen tapaa nähdä maailma.

·         Toisen ajatusten arvostamista.

·         Ihmettelyn, huumorin, jännityksen ja huolien jakamista.

·         Pysähtymistä yhteiseen hetkeen, kohtaamista.

·         Tutustumista toiseen uudella tavalla.

·         Yhdessäolosta nauttimista.

·         Vastavuoroista vuoropuhelua.

·         Kertojan ajatusten, tarinan kirjaamista.

·         Kertojan ajatusten, tarinan ääneen lukemista.

·         Kertojan ajatusten, tarinan säilyttämistä.

·         Uuden kertomakulttuurin synnyttämistä ja taltiointia.

·         Uuden, toisen huomioivan toimintatavan synnyttämistä.

.:Ohje:.

Saduttamisessa asetutaan kuuntelemaan, mitä lapset (tai muun ikäiset) ajattelevat ja minkälaisista asioista he kertovat silloin, kun kertomista ei ohjailla tehtävillä tai kysymyksillä. Menetelmä koostuu neljästä vaiheesta.

Kertomiseen on yhdistetty tarinan sana- ja äännetarkka kirjoittaminen, sen lukeminen ja kertojan toivomien korjausten tekeminen. Välineinä käytetään kynää ja paperia. Saduttaja aloittaa kertomalla miten itse aikoo kuunnella:

1.   "Kerro satu (tai tarina), juuri sellainen kuin haluat.

2.   Minä kirjoitan sen ylös sana sanalta, niin kuin sinä sen kerrot.

3.   Kun satu on valmis, minä luen sen sinulle,

4.   jotta voit korjata sitä, mikäli haluat."

Sadutusmenetelmää käytettäessä ei ennakoida eikä ohjata keskustelun kulkua. Kertomusta ei myöskään arvioida. Kertoja päättää itse, mistä ja miten hän haluaa kertoa. Hän päättää myös siitä, mitä hän haluaa jättää sanomatta.

Saduttaminen perustuu ajatukseen, että jokaisella iästä, sukupuolesta, kulttuurista, koulutustasosta tai vammaisuudesta huolimatta, on sanottavaa ja että jokainen, myös pieni lapsi ja iäkäs vanhus osaavat pukea ajatuksensa sadun muotoon.

my sweet friends by Kathryn, on Flickr

Saduttaa voi kaksin tai ryhmässä, intiimissä tilanteessa tai julkisella paikalla. Sadutus yhdistää ja lähentää, se rohkaisee ja lohduttaa. Sadutuksen avulla ihmiset löytävät keskinäisistä suhteistaan usein yllättävää syvyyttä. Sadutus pysäyttää kiireen ja auttaa keskittymään olennaiseen, sanoihin ja sanojen välissä olevan hiljaisen puheen viesteihin.

Sadutusmenetelmän voima piilee siinä, että saduttaja ja kertoja asettuvat hetkeksi samalle aaltopituudelle, ikiaikaisten sadunkertojien tavoin vapaasti soljuvan tarinan vietäviksi mielikuvien ja toden rajamaille.

Mielestäni sadutus on aivan loistava keino olla yhdessä lapsen kanssa tässä hetkessä.  Se opettaa kuuntelemaan ja harjoittaa kanssakäymistä ja arvostamista.

Olen ajatellut säästää näitä tarinoita. Laitan niihin päivämäärän ja tallennan ne muiden muistojen  joukkoon muistolaatikkoon.

Kokeile!

Lue lisää jutun lähteistä:

Wikipedia: Sadutus

Lapset kertovat sivu

Mietiskelevää elämää

Löysin tämän kuvan joskus netistä. Se kuvaa hyvin sitä miten eri tavoin elämään voi tuoda mietiskelyä tai miten harjoittamisen voi tuoda kaikkeen mitä tekee. 

Lähde: http://www.contemplativemind.org/

Hiljaisessa muodollisessa harjoituksessa istumisen lisäksi liike on mietiskelyä. Omat liikunnalliset harrastukseni ovat harjoittamista, siinä missä hevosten kanssa puuhailukin. Ehkä tämä kirjoittaminen on tuon luovan oksan toimintaa. Lapsen kanssa opettelen kuuntelua ja harrastamme Sadutusta tuosta ihmissuhteiden puolelta. 


Mitä näistä sinä teet ehkä  jo tietämättäsi?

Hanikan kevätluonnossa

Viikonlopun vaihteleva kevätsää vaikutti siihen, että retkelle lähtö oli lauantaina aamupäivästä. Aurinko paistoi hienon siniseltä taivaalta ja ilma oli raikasta. Kivien heittely saaristolaislaiturin kupeelta oli pienten mielestä huippuhauskaa. Kova tuuli meinasi puhaltaa pipot päästä, mutta uhmasimme sitä ja painuimme parkkipaikalta metsään.

Pienten kävelyinto oli kovin vaihtelevaa, kuten tavallista. Mukana varmuuden varaksi olevalle kantorepulle tuli pian tarvetta. Linnut lauloivat rantaruovikossa ihan kuin kesällä. Veden äärellä oli paikka paikoin vielä jäätä ja lunta, mutta kalastajat olivat jo päässeet tositoimiin.

Ihastelimme auringon valoa ja sen tekemiä varjoja rantametsikössä. Pienet juoksivat ja kinastelivat siitä kuka oli pitkospuilla ensimmäisenä johtamassa retkuetta.

Taivalsimme polusta vain pienen osan. Olemme vuosia sitten olleet länsipuolella ja silloin melkein kaikki geokätköt on sieltä löydetty.

Kiipesimme pienelle kalliolle metsän keskellä ja söimme eväitä. Pastaa, tofua ja leipää, sekä tietenkin pillimehua ja suklaata. Meitä ihmetytti missä kaikki muut lapsiperheet lauantaina kunniaksi olivat? Meillä oli metsässä ihanan rentouttavaa!

Hanikan luontopolku kiertelee Suinonsalmen, Kaitalahden ja Soukansalmen välissä. Polun pituus on noin 5 kilometriä, ja sen kiertäminen kestää parisen tuntia. Hanikan seudun luonto on moni-ilmeistä: tervalepikoita, kalliomänniköitä ja näiden välissä kuusivaltaisia sekametsiä. Polku kulkee paikoin kalliopinnalla, kosteimmissa paikoissa on pitkospuut. Polku soveltuu parhaiten hyväkuntoisille ja -jalkaisille.

Suosittelemme!

Kotiin tuli pieni pala heräävää luontoa tuomaan feng shuita. 

Ei-aikomus

Löysin kaiken tyhjentävän tekstin Zenistä Miyamoto Musashin teksteistä kootusta kirjasta Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys. Ole hyvä.

Kamakura-kaudelta Muromachi-kaudelle soturihovit rohkaisivat ankaran zenin tutkimista samuraiden keskuudessa, ja zen kulki käsi kädessä sotataidon kanssa.

Zenissä ei ole valmistelua, se tähtää suoraan olevaisen todelliseen luontoon. Ei ole seremonioita, ei opetuksia, zen palkitsee ihmisen pelkästään henkilökohtaisesti. Zenissä valaistuminen ei merkitse käyttäytymisen tarkkaa ajoittamista, ja se edellyttää pelon puuttumista. Se merkitsee muutosta, vaan tavallisen elämän luonteen oivaltamista.

Loppupiste on alku, ja suuri hyve on yksinkertaisuus. Itto ryu-kendokoulun, Kiriotoshin, salainen opetus sisältyy ensimmäiseen noin sadasta tekniikasta. Tämä opetus on »ai uchi», mikä tarkoittaa että vastustajaa on lyötävä täsmälleen sillä hetkellä kun hän iskee.

Lähde: Wikipedia Commons

Tämä on äärimmäisen tarkkaa ajoittamista, ja se edellyttää pelon puuttumista. Se merkitsee vihollisen kohtelemista kunnioitettuna vieraana. Samalla se merkitsee myös sekä elämän että pelon hylkäämistä.

Ensimmäinen tekniikka on myös viimeinen, aloittelija ja mestari käyttäytyvät samalla tavoin. Oppi on täysi ympyrä. Musashin ensimmäinen otsikko on Maa, kendon ja zenin lähtökohtien mukaisesti, ja  viilmeinen kirja käsittelee tyhjää tilaa, tyhjyyden tai olemattomuuden ymmärtämisen mukaan.

Kendon opiskelija harjoittelee raivokkaasti, tuhansia iskuja aamuin ja illoin, oppiakseen hirvittävän sodankäynnin rajua tekniikkaa, kunnes miekasta lopulta tulee »ei-miekka», aikomuksesta »ei-aikomus», välitön tilanteen oivallus. Ensimmäisestä alkeisopista tulee korkein oppi, ja mestari jatkaa yhä edelleen tätä yksinkertaista harjoittelua, jokapäiväistä rukoustaan.

---

Mitä pidit?

Huippuvire!

Kohta on kesän ratsastuskilpailusesonki. Autan siskoani aina toisinaan kilpailupäivinä, ja olen ollut joskus huomaavinani hieman jännitystä ilmassa. Siksi oli opettavaista osallistua aihetta käsittelevälle luennolle reilu viikko sitten.

Katri Syvärinen oli paikallisessa hevostarvikeliikkeessä kertomassa ratsastajan henkisestä valmentautumisesta. Hän loi uskoa siihen, että omaa mieltä kannattaa treenata. Pienillä askelilla on mahdollista päästä jopa huippusuoritukseen. Katri herätteli hyvin siihen, että aivokapasiteetin käyttöä kannattaa hieman harjoitella.

Sain luvan kirjoittaa muutamia käsiteltyjä asioita tänne iloksenne.

Jaan täysin idean siitä, miten meidän ajatuksemme saavat aikaan tunteemme, joka taas johtaa toimintaan. Siitä on täällä blogissa ollut useasti puhetta, se on tietoisuustaitojen ydintä. Tämä ajatus-tunne-toiminta ketjun tulos vaan ei aina ole ihan toivottu.

✿ ✿ ✿ by ✿ nicolas_gent ✿, on Flickr

Katri neuvoi määrittelemään oman huippuvireen. Sitten on syytä muuttaa omaa sisäistä puhettaan, sen sävyä unohtamatta, oikean fiiliksen tavoittamiseksi. Mielikuvat ja hyvien fiilisten muistelu auttavat vahvistamaan tunnetta ja muuttamaan omaa suhtautumista kilpailujännitykseen. Sitten kun vielä tekee hyvät rutiinit kisapäiväksi ja ottaa hyvät eväät, niin voitto on kotona! Koko ajatus-tunne-toiminta ketju on hallinnassa.

Uskon, että monet näistä neuvoista ja NLP-tekniikoihin perustuvista harjoituksista auttavat mielen hallinnan alkuun.

Oma näkemykseni siitä, että hevosten kanssa on oltava läsnä, vahvistui. Katri muistutti, että eläin aistii tunnetilan, jonka energiakenttä ulottuu jopa kolmen metrin päähän! Jokainen solumme huutaa jännitystä ja fyysinen keho paljastaa asennoilla ja eleillä sen oikean tilan. Tämä tarttuu, halusi sitä tai ei.

Lue lisää:

http://www.ridingflow.fi/