Lisää harjoituksia

.:Hengitysharjoitus lauantai-iltaa istuen:.

Takana oli hyvin sosiaalinen ja vauhdikas päivä. Istuin taas olohuoneen lattialla matolla täydessä hiljaisuudessa. Ainoat äänet olivat pakastin ja ilmanvaihto. Ei mitään häiritsevää ääntä. Keho sen sijaan oli tuskainen ja odotti vain pääsyä vaakatasoon. Erilaiset kolotukset ja puutuminen parissakin paikkaa haittasivat tosissaan mielen keskittymistä. Meni vain 11 minuuttia.

.:Portaat:.

Illalla nousin portaat pimeässä, aivan hiljaisessa talossa. Keskittyminen onnistui hyvin. Kaksi askelmaa, käännös, kymmenen askelmaa, käännös, kaksi askelmaa, portti auki ja siitä läpi. Onkohan harjoitus liian lyhyt kun siihen ei varmaan mene kuin reilu minuutti? Tuntuu kuitenkin siltä että keskittymiseen tuo on ihan riittävän pitkä aika tässä vaiheessa herpaantumatta.

Aamulla portaissa oli kiire ja piti silti keskittyä asettamaan askeleensa tarkkaan. Nilkan nivelten naksunta oli ainoa ääni mikä kuului. Lapsen keho ja paino tuntuivat sylissäni. Oli pakko laittaa valot ja ne häikäisivät kovasti silmiä. Kellon käännön takia oli niin pimeä.

Metsälenkki

Voivottelin ääneen kun aikataulut eivät mitenkään sopineet niin että olisin päässyt tänään jumppaan. Puolisoni keksi kuitenkin ratkaisun, koska liikunnalle ei saa koskaan olla esteitä. Olen tänään kiitollinen että puolisoni patisti minut lyhyelle hölkkälenkille lähimetsiin. Sain vähän liikuntaa, raitista ilmaa ja sain jokaviikkoisen metsässä oleilunikin kaupan päälle!

Lähimetsän pöntto joka ei ole sitä miltä se näyttää, niinkuin todellisuus usein ei ole.

Metsä oli jo tosi märkä ja maatuvat lehdet tuoksuivat. Lehdet eivät enää ole kauniita, ruskea on jo vallitseva väri. Sammaleet sen sijaan näyttivät tosi elinvoimaisilta kivien päällä. Ilma oli tosi lämmin, eikä ollut kovin harmaatakaan. Hölkkä sujui jotenkuten, reidet ovat tönköt pyöräilystä edelleen ja tottumattomiin nilkkoihin sattuu välillä. Fiilis oli kuitenkin tosi positiivinen. Ehkä joskus vielä juoksen lenkkejä.

En muista miettineeni sen kummempia, koska keskityin aktiivisesti vaimentamaan sisäistä kommentointia. Ja sitähän riittää...

Huomioita ensimmäisistä harjoituksista

Mielestäni oli parempi aloittaa heti, vaikka väsymys painoi. Ja ettei ”ehdi” keksimään mitään tekosyitä. Raportoin nyt illan ja aamun harjoitukset.

       —    –

.:Hengityksen laskeminen:.

Tein suunnitelmani mukaan Hengityksen laskemisharjoituksen. Istuin lattialla olohuoneen lattialla lämpimässä pimeässä, silmät kiinni. Huomasin jossain puolessa välissä nojaavani rahiin ja korjasin sitten tietoisesti asentoa suoremmaksi. Aikaa meni 13 minuuttia, vaikka harjoituksen aikana en katsonut kelloa, etten häiriintyisi. Laskeminen onnistui koko tuon 13 minuuttia mutta egon kommentointia en saanut hiljaiseksi. Harjoitus on vaikea ja odotan sitä päivää että edes osan aikaa se olisi hiljaa. Valitettavasti osa egon suunnitelmista oli niin jyrääviä että muistan ne edelleen, eli en saanut niitä kovin onnistuneesti hiljennettyä.

Korvaakin kutitti ja sitä piti jossain vaiheessa kahdesti kapsuttaa. Mitä mieltä olette siitä, että sen tekee tietoisesti, eli siis nyt minua kutittaa-täytyy tehdä jotain-nyt nostan käden-kapsutan korvaani-lasken käden? Tiedän että eräissäkin meditaatioharjoituksissa istutaan kurinalaisesti liikkumatta vissiin vaikka oksennus tulisi. En muista mistä tämän tietoisesti harjoituksen aikana liikkumisen pakkotilanteissa olen oppinut. Joka tapauksessa olin tyytyväinen että tein harjoituksen ja siitä tuli ihan rauhallinen mieli.

                                                          —    –

En saanut täyttä hyötyä harjoituksesta irti koska eksyin koneelle roikkumaan lähinnä yhden verkkokauppatilauksen – joka muka oli pakko tehdä vielä eilen illalla – takia. Eli harjoituksen rauhoittava vaikutus meni siinä koneella surffatessa ”hukkaan”.

        —    –

.:Tietoinen portaiden nousu illalla:.

Sitten kun lopulta pääsin irtautumaan koneelta, nousin portaat hyvin hitaasti yläkertaan nukkumaan. Kiinnittäessäni huomiota liikkeisiini ja pyrkiessäni aistimaan asentoani, huomasin että horjuin! Kummallista. Tilanteessa ei ollut kuin tutut näköhavainnot, taustalla hiljainen TV:n ääni ja ei kummempia tuoksuja. Rikki olevaan isovarpaaseen sattui, kuten nyt useimmiten päkiällä ponnistaessa sattuu. En pitänyt kaiteesta kiinni, eli tuntohavainnotkin ovat vain jalkapohjan kautta puisiin porrasaskelmiin.

        —    –

.:Tietoinen portaiden laskeutuminen aamulla:.

Aamulla sylissäni oli pieni lapseni ja katsoin hyvin tarkkaan mihin astuin. Keskittymisen rikkoi se sama mielikuva mikä aina tulee toimittaja Pirjo Kauppisesta putoamassa portaita vuodevaatteet sylissä, mikä johti hänen halvaantumiseensa. Olen tavannut Pirjon ja hänen tarinansa on kovin koskettava. Pelkään portaissa kulkemista oikeastaan aika paljon. Olen joskus pudonnutkin, onneksi pahempaa ei ole sattunut.  Mutta olen yleensä huolellinen portaissa. Tänäkin aamuna laskeutumista siis siivitti pelko ja tarkkuus. Lisäksi lihakset ja nivelet olivat normaalin jäykät, reisilihakset suorastaan tönköt ,kiitos torstai-illan harjoittelun. Laskeutuminen oli hieman kivuliasta. Tein sen kuitenkin hitaan tietoisesti ja samalla oli kuitenkin ihana painaa omaa lastaan itseään vasten. Talo oli ihan hiljainen, muistaakseni.

Meidän on uskottava harjoituksen voimaan

.:Kurssin 1. viikon harjoitukset:.

Kävelin perjantai-illan pimeydessä bussilta kotiin päin pää sauhuten suunnitelmia. Saimme 4 erilaista kotitehtävää ensimmäiseksi viikoksi. Tietoisuustaidot ovat taitoja kuin vaikka mikä tahansa urheilulaji tai käsityötekniikka. Taitoja ei voi oppia harjoittelematta. Kysyessäni, miten paljon meidän on vain uskottava meille opetettujen asioiden toimivuuteen, sain hyväksi vastaukseksi, että meidän on uskottava harjoituksen voimaan. Tekeminen ja omasta kokemuksesta kumpuava oppiminen on tärkeämpää kuin mitä meille opetetaan sanojen avulla.

Suunnitelma oli muotoutunut jo päässäni miten harjoitukset toteuttaisin. Katsoin kurssin suljetusta blogista ne vielä ennen kuin aloin niitä tähän avaamaan ja oletan että tämä oli tehtävien tärkeysjärjestys. Kuvaan myös sitä miten aion kunkin tehtävän toteuttaa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty vai miten se nyt oli. Harjoitukset tulevat varmaankin vaikeutumaan ymmärryksen ja kurssin edetessä.

1. Tietoinen rutiininomainen toiminta

Ohjeeksi saimme että tässä harjoituksessa meidän pitää valita jonkin arkinen, rutiininomainen toiminta. Sen suorittamiseen pitää nyt keskittyä niin että tarkkailee kaikkia aistejaan. Ei tarvitse analysoida.  Nämä ovat siis niitä käytännön harjoituksia joita olen jo jonkin verran tehnyt ja niitä löytyy blogistani tunnisteella Käytännön harjoitus.

Tehtävän ajattelin toteuttaa kävelemällä tietoisesti portaita. Voisin tehdä sen kahdesti päivässä, ensimmäisen kerran kun tulen aamulla alas ja viimeisen kerran kun tulen illalla ylös nukkumaan.  Pidän tästä harjoituksena koska käveleminen on minulle tärkeää ja oman talon portaat (kuvassa) ovat minulle iso rakennustekninen saavutus. Lisäksi siirtyminen on mielestäni hyvä vaihe tehdä tällainen harjoitus, se katkaisee menneen ja tulevan. Toivottavasti tämä on tarpeeksi rutiininomainen toiminta ja sopii harjoitukseksi. Tätä valitsemaamme rutiinomaista toimintaa harjoituksena tulemme toistamaan kunnes saamme luvan lopettaa tai vaihtaa sen toiseen. 

2. Hengityksen laskeminen

Ohje tähän tehtävään on istuen, hyvässä asennossa laskea luonnollisen hengityksen sisäänvedot ja ulospuhallukset aina 1-10 ja sitä toistetaan 10-15 minuuttia. Uloshengityksellä lausutaan numeron ensimmäinen tavu ja sisäänhengityksessä loput.  (Edit: "eripäin" lasku:uloshengityksellä 1. tavu )

Nirvana by ePi.Longo, on Flickr



Aion toteuttaa tämän tehtävän illalla viimeiseksi ennen nukkumaan menoa tekemällä sitä 10-15 minuuttia. Lisäksi tulen jatkamaan totuttuja rutiineita hengityksen laskemisessa päivän askareiden lomassa lyhyempinä pätkinä. Nyt lasken vain tällä tavalla, totutun 100 väärinpäin nollaan laskemisen sijaan. Haasteena tässä tehtävässä tulee olemaan se, että olen liian tottunut laskemaan ja ego pääsee liian helposti ääneen jatkamaan juttujaan. Laskeminen ei tuo tukea välttämättä sen hiljentämiseen, mutta pyrin keskittymään hengitykseen. Tämä ilmeisesti oli tehtävän tarkoituskin.

3. Kirjoita huomioita vihkoon/ blogiin

Tämän tehtävän ohje on pitää päiväkirjaa, kirjoittaa huomioita kurssista, oppimisesta ja harjoittelusta. Niiden avulla voi myös keskustella toisten kanssa joko kurssilla tai suljetussa blogissa.

Tämän tulen toteuttamaan sekä täällä omassa blogissani sekä jakamalla omat juttuni myös kurssin yhteisessä blogissa kiinnostivat ne sitten ketään tai eivät. Uskoisin että tämä tehtävä on minulle se mieleisin, teen sitä jo muutenkin. Saa nähdä kestääkö innostus.

4. Asahi I

Tämän tehtävän ohje on tehdä Asahi ykköstason liikesarjaa keskittyneenä saamamme monisteen avulla  tai videon, joka löytyy myös Youtubesta.  Tärkeää on kiinnittää tässä vaiheessa huomiota rentouteen, sisäisiin tuntemuksiin ja pystylinjaan. Harjoitus tehdään hitaasti normaalisti hengittäen. Ja sitä tulisi tehdä 10-15 minuuttia.



http://asahi.fi

Eniten epäilen näistä tehtävistä eniten Asahin harjoittelun onnistumista. Minulle on liikkeiden suorittaminen oikein niin tärkeää että ilman että ohjaaja korjaa ja neuvoo koko ajan, on uuden liikesarjan tekeminen ihan yhtä sohimista eri suuntiin. Lupaan kuitenkin yrittää. Sen lisäksi aion tehdä muut urheiluni, viikon spinning ja jumppatunnit tietoisesti keskittyen samoihin asioihin kuin Asahi harjoituksessa.

Kun nyt lasken kaiken ajan yhteen jonka päivittäinen harjoittelu vaatii, ollaan aika isossa luvussa.

Tietoinen rutiininomainen toiminta                          5 min

Hengityksen laskeminen                                     15 min

Huomioiden teko ja kirjoitus                                  1 h

Asahi                                                                 15 min         

                 Yhteensä 1h 35 min.

Mutta koska olen päätökseni tehnyt, niin opettelu ja harjoittelu on nyt minulle ensisijaisen tärkeää. Pyrin priorisoimaan elämän niin että ajankäyttö ja jokapäiväinen harjoittelu onnistuvat. Lisäksi uskon jopa käyttäväni huomiointiin ja kirjoittamiseen aiheesta enemmän kuin tuon tunnin, uskon että lähimpänä kuukautena olen viettänyt joka päivä 1-5 tuntia näiden asioiden opettelussa. Vielä ollaan toki kaukana 10 000 tunnista jonka sanotaan olevan uuden taidon opettelun perusta…

Kaikki nämä ajatukset ainakin harjoituksista jaan myös kurssin sisäisessä suljetussa blogissa. Niin siellä kuin täällä kaikki kommentit ja kannustus ovat tervetulleita. Jännityksellä odotan Kouluttaja Timon kommentteja.

Kiitollisuus

Olen tänään kiitollinen että pääsen mukaan mielenkiintoiselle kurssille.

Kehon ravinto (kuvassa) on koottu hyvin oppien mukaan ja mielen ravintoa ja harjoitusta toivon saavani kurssilta.

Kuka ohjaa elämääsi, osa 2: Ajatukset

”Luomme maailman ajatuksillamme”

Buddha

 Nature Trail Eye Play~ by ViaMoi, on Flickr

Toinen osa kirjareferaattia kirjasta: Kuka ohjaa elämääsi. Ensimmäisen osn löydät täältä.

Ihminen ei reagoi ympäristöönsä sellaisenaan vaan omiin tulkintoihinsa siitä. Esim. ”Tämähän sujuu hyvin” ”Naapuri varmaan luulee meitä köyhiksi”, ”Voisinkohan luottaa veljeeni” jne. Tulkinnat ovat ajatuksia ja sisäisen näyttämön näyttelijöiden vuorosanoja.

Kun haluaa soveltaa tietoisuustaitoja ajatuksiinsa, on edettävä seuraavasti.

1. Ensin on opittava kuulemaan mitä näyttämöllä tapahtuu hyvinkin nopeassa tahdissa. Kirjan mukaan helpoin harjoittelun hetki on illalla ennen nukahtamista. Sisäisen melun tai taustahälyn havaitseminen voi olla vaikeaa – kaikki ajatukset tuntuvat kaikkoavan kun alat kuunnella kommentointia. Se vaikuttaa suoraan tunteisiisi.
2. Sitten täytyy olla tietoinen siitä että ajatukset ovat tulkintoja. Niitä voi ajatella Iltalehden lööppinä. Niitäkään ei pidetä 100 % totena, vaan harhaan johtavia ja jopa virheellisiä. Ajatukset ovat ajatuksia, eivät tosiasioita.
3. Seuraavaksi on opittava pitämään kuvailevat ajatukset erillään arvottavista ajatuksista.  Arvottaminen on luokittelemista subjektiivisen kokemuksen perusteella hyväksi tai huonoksi, oikeaksi tai vääräksi jne. Arvottava ajatus on esimerkiksi ”Onpa ruma koira”, kun taas ”Minusta bulldogit eivät ole kauniita” on taas toteamus.

.:Mikä on arvottavan ja kuvailevan ajatuksen ero?:.

• Arvottava: Onpa ällöttävää ruokaa
• Kuvaileva: En pidä rasvassa käristetystä ruuasta
• Arvottava: Maria on niin hirveän hankala! – toteamuksesta ei ole hyötyä tilanteesta selviämiseen, luultavasti vain hikeennyt lisää. Et toimi tehokkaasti kun vain marmatat hänestä selän takana.
• Kuvaileva: Minusta on ärsyttävää, että Maria on aina neuvomassa minua. – Harkinnan jälkeen olet sitä mieltä että: ”Hän haluaa että kaikki tehdään hänen tavallaan, vaikka oma tapani on tehokkaampi. Kun hän moittii minua, se suututtaa ja surettaa minua.

Jotta jälkimmäistä esimerkkiä voitaisiin arvioida, on tiedettävä mikä on suhteesi ja asemasi suhteessa Mariaan? Jos tilannetta on tarpeen ratkoa, on se myös helpompaa, kun et arvota, kuvailet vain ja kerrot miltä tilanne tuntuu.

Tärkeää on ymmärtää että mielipiteet ovat omiasi. Se selkeyttää omaa ajatteluasi. Jokin aikaa sitten katsoimme Good Wife sarjaa joka kertoo lakimiehistä. Yksi tuomari piinasi uutta asianajajaa sanomalla koko ajan puolustuksen puheenvuoron jälkeen: Sinun mielestäsi. Vähitellen asianajaja oppi sanomaan aina puheenvuoronsa aluksi: Minun mielestäni, arvon tuomari… Ihmettelin tätä silloin, nyt sain kirjasta selityksen. Kaikki on tosiaan kovin subjektiivista tulkintaa!

.:Mielen negatiiviset kommentit:.

Negatiivisten kommenttien kieltäminen on tärkeää. Ne ovat vain ajatuksia, eivät tosiasioita. Et ole tyhmä vaikka välillä unohdatkin avaimesi. Se on vain epäkäytännöllistä ja harmi on jo rangaistus itsessään. Voi kysyä itseltään mistä kaikki kielteiset, tuomitsevat ajatukset tulevat ja miksi? Jos voi havainnoida ja kuvailla tuomitsematta ja rakentavasti niin sen jälkeen pystyy vaikuttamaan omiin reaktioihinsa ja jopa muuttumaan.

Miten negatiiviset ajatukset voi pysäyttää?

1. Niille voi esittää vastaväitteitä.
2. Ne voi hyväksyä. Antaa ajatusten tulla ja sitten vain mennä, kuin pilvet kauniina kesäpäivänä järven yllä. Tai kuvittele niiden tulevan ja menevän ulos huoneen eri ovista.
3. Niitä voi havainnoida, jotta saa selville ydinongelman ja pyrkiä ratkaisemaan tai muuttamaan tilanteen. Tuomitsevat ajatukset eivät tarjoa ratkaisuita. Tuomitsematta ja arvottamatta oleminen on samalla vaikeaa ja vapauttavaa. Siksi se on vaikeaa koska olemme niin tottuneita mutta vapauttavaa koska tuomitsevat ajatukset voivat johdattaa meidät tunteisiin ja tekoihin jotka eivät vastaa tilanteen vaatimuksia.

Harjoitus: Mieti

Mitä ajatuksia minä kuuntelen? Minkä haluan vaikuttavan minuun?

Samalla kuitenkin on yritä hyväksyä näytelmän tapahtumat ja olla puuttumatta niiden kulkuun.

Sunnuntaista vielä

Sunnuntain päivä oli jollain tapaa taianomainen kaikessa harmaudessaan. Tämä maisema on minulle kovin tärkeä. Haluan sen tänne muistuttamaan itseäni tiestä jota olen jo kulkenut mutta jolla joka kerta on aina uutta annettavaa.

Jos joku kuva on täällä hieman epätarkka, voit olla varma että se on omani.

But hey, Perfect is boring.

Torstaina toivon

Olen tänään kiitollinen pyöräilysäiden jatkumisesta. En uskalla ajaa pyörällä liukkailla. Lyhyiden etäisyyksien autoilu turhauttaa. Sitäpaitsi mitä järkeä on autoilla jumppaan?

T  T

 T

  T

Kuka ohjaa elämääsi? Osa 1: Sisäinen näyttämö

Aloitan ensimmäisen kirjareferaatin. Kirja on Åsa Nilsonnen, Kuka ohjaa elämääsi, Tietoisuustaidot arjen apuna, Edita 2007. Postauksia kirjasta tulee varmaan yhteensä lähemmäs kymmenen.

Kirja kertoo takannen mukaan:

Jokaisella ihmisellä on sisäinen näyttämö, jonka tapahtumia on mahdollista oppia ohjailemaan. Tietoisuustaitoja eli tietoista läsnäoloa harjoittamalla opimme elämään valppaana joka hetki, havainnoimaan ympäristömme tapahtumia ja niiden vaikutusta sisäiseen maailmaamme.

Ruotsin bestseller-listoilla pitkään ollut kirja opastaa ohjaamaan keskittymistä ja tarkkaavuutta käytännön vinkkien, esimerkkien ja harjoitusten avulla.

.:Sisäinen näyttämö:.

Kirjassa käsitellään paljon ”mielen valvomista” (guarding the mind) käytännön näkökulmasta. Se antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa elämäämme. Tarkkailemalla mieltä (aistit, ajatukset, tunteet) voimme ymmärtää tapahtumien vaikutuksen meihin. Ohjaamalla tarkkaavuutta voimme olla mukana ja määrätä mihin reagoimme. Mielestäni on mahdollista nostaa tehokkuutta vähentämällä taustahälyä

Tietoisia buddhia temppelissä Bangkokissa

Tietoisen läsnäolon juuret ovat Zenbuddhalaisuudessa, jonka mukaan kaikista ajatuksista, tunteista ja teoista on seurauksia itselle ja muille. Siksi on hyvä oppia ymmärtämään ja ohjaamaan ajatteluamme, hallitsemaan tunteitamme ja toimimaan viisaasti. Koska kaikki teot tapahtuvat nykyhetkessä, on pääpaino läsnä olevan hetken kokemisessa ja ymmärtämisessä. Tavoite on, että nykyhetken voisi kokea luokittelematta ympäristöä tai reaktioitamme siihen oikeiksi tai vääriksi, hyviksi tai huonoiksi. Eli pyrkimyksenä on ei-tuomitseva lähestymistapa.

Tietoinen läsnäolo on kykyä olla valppaana, hereillä nykyhetkessä. Sen avulla voimme ymmärtää tapamme käsitellä ympäristön antamaa informaatiota, tulkitsemme sitä ja reagoimme siihen. Kun olemme läsnä nykyhetkessä, tulemme tietoisiksi siitä miten koemme ympäristön ja miten se vaikuttaa meihin.

Kirja toistaa tietoisen läsnäolon 4 kulmakiveä: Havainnoida, kuvailla, olla tuomitsematta ja osallistua.

1. Kaiken perustana on havainnointi: Tapahtumien, tunteiden, ajatusten ja reaktioiden huomioiminen. Jokaisen on mahdollista kokea nykyhetki.
2. Sitä seuraa kuvailu, kokemusten pukeminen sanoiksi. Omien reaktioiden erottaminen tapahtumista, jotka ne laukaisivat. Ajatukset ja tunteet ymmärretään tilanteiden ja tapahtumien heijastuksiksi.
3. Havainnointi ja kuvailu tehdään juuttumatta arvoasetelmiin: Ei-tuomitseminen. Huomio kohdistetaan tekoihin ja seurauksiin.
4. Osallistuminen ympäristön tapahtumiin tehdään joustavasti ja spontaanisti, huomio suunnattuna muualle kuin itseen



All the world's a stage by Pedro Moura Pinheiro, on Flickr

Kirjassa käytetään näyttämöä ja tai teatteria vertauskuvana. Sisäisellä näyttämöllä on käynnissä jatkuva elämästa ja maailmasta kertova näytelmä. Kaikki sisäinen ajatusmaailmamme ja havainnointimme tapahtuu näyttämöllä. Usein emme kuitenkaan tiedä mitä siellä on tekeillä. Jokainen itse istuu salissa. Näyttämön tapahtumia vain havainnoidaan, kaikilla aisteilla. Jokainen päättää itse mitkä asiat pääsevät parrasvaloihin. Lisäksi teatterissa aina tulee havainnoitua enemmän lavan tapahtumia kuin esimerkiksi ympäristöä vaikkapa kadulla kävellessään. Tavoitteena on ottaa sisäinen teatteri hallintaan: Kuka siellä esiintyy? Tiedämme harvoin miksi nämä näyttelijät ovat parrasvaloissa. Tietoinen läsnäolo auttaa meitä valvomaan näyttämön näyttelijöitä ja kohtauksia. Se on tärkeää siksi että näytelmä saa meidät ryhtymään toimintaan. Yksi syy ongelmiin ymmärtää omaa käytöstään on se, että emme kiinnitä huomiota omaan ajatteluumme ja tunteisiimme.

Order of Interbeing

Order of Interbeing – tarkoittaa “kosketuksissa olemista” ja “jatkumoa” sekä ”toteuttamista” ja ”tässä ja nyt” sekä ”yhdessä oloa”. Periaatteiden mukaisesti kaikki on kosketuksissa ja vaikuttaa kaikkeen. Totta puhuen, en ymmärrä käsitettä vielä lainkaan.

.:Miksi pidän blogia tietoisesta läsnäolosta?:.

 .:Mikä on bloggaukseni business case?:.

Ensinnäkin, tehdyt lupaukset velvoittavat eli koen pysyväni paremmin tiellä ja jatkavani varmemmin matkaa lunastaakseni aiemmin tekemäni lupaukseni lukijoille. Tämä on minulle henkilökohtainen hyöty.  Miksi minä kirjoitan tietoisesta läsnäolosta? Se tuli jo varmaan selväksi että elän itse omaa elämänmuutostani ja olen päättänyt elää tietoisesti läsnä ollen. Opin parhaiten kirjoittamalla, eli blogi tukee oppimistani.

Tietoisen läsnäolon valon lyhty

Miksi sitten haluan jakaa kaiken julkisesti?

Toiseksi, minusta tietoisesta läsnäolosta ei kirjoiteta tarpeeksi, tieto ei ainakaan ole kootusti mistään saatavilla. Tämä hyödyttää kaikkia kiinnostuneita ja tuo ehkä lisää kiinnostuneita.

Kolmanneksi, mitä jos mielestäni tietoisessa läsnäolossa on valtava potentiaali muuttaa jokaisen elämää paremmaksi? Ei vain jokaisen omaa elämää, vaan myös vuorovaikutusta toisten kanssa yhdessä. Hyvä, tietoinen mieli tuo mukanaan paremman suorituskyvyn ja lisää elämäniloa. Tässä mielessä tietoista läsnäoloa tulisi kaikkien kasvua haluavien harjoittaa. Sen pitäisi kiinnostaa niin duunareita kuin päättäjiä ja johtajiakin. Siitä voisi tulla paremmin tunnettu, haluttu tapa elää (jopa uusi lifestyle?).

Neljänneksi, minusta tietoinen läsnäolo on tärkein yksittäinen hyvinvointia parantava, ilmainen asia. Kuka tahansa voi sitä harjoittaa. Ilmaiseksi. Se ei maksa yhtään mitään, paitsi aikaa harjoitella. Ja se vaatii vain yhden päätöksen. Tietoisen läsnäolon harjoittelu on sitä paitsi armollista, voit aina aloittaa alusta.

Kiitollisena keskiviikkona

Olen tänään kiitollinen liekistä joka palaa sisälläni.

Haravointi, osa I

Tänään haravoin hieman etupihaa. Tarkoitus oli harjoitella pään sisäisen dialogin hiljentämistä, mutta eihän se hiljennyt lainkaan! Lopulta keskityin vain antamaan ajatusten tulla ja mennä. Ainoa asia mihin voin olla tyytyväinen on se, että nyt en muista saaneeni uusia ideoita tai ajatelleeni mitään sen pidemmälle. Tiedän sen siksi, koska nyt en muista juuri mitään ajattelemaani.

Stourhead by Mexicanwave, on Flickr

Onneksi haravoitavaa riittää vielä lisää harjoituskohteeksi.

24 täysin uutta tuntia edessä elämää

Seija Mauron tietoisen läsnäolon kurssilla nostimme jokainen oman ”elämänohje” korttimme. Sain ohjeen joka on edelleen Thich Nhat Hahnin opetuksista tärkeimpiä minulle (oma käännös).

Joka aamu, kun heräämme,

meillä on 24 täysin uutta tuntia edessämme elämää.

Mikä arvokas lahja!

Meidän on mahdollista elää niin että nämä 24 tuntia

tuovat rauhaa, iloa ja onnea itsellemme ja muille.

-- Thich Nhat Hahn

Autumn dawn by James Jordan, on Flickr

.:Mitä hyötyä tietoisen läsnäolon harjoittamisesta on?:.

Haluan elää nauttien joka hetkestä. Haluan että pystyn ottamaan joka hetken positiivisesti. Meillä kaikilla on vain tämä yksi elämä ja eletystä elämästä ei saa rahoja takaisin. Aikaa ei saa takaisin. Uskon että tietoinen läsnäolo palauttaa meidät takaisin maan pinnalle. Sen käytännön läheinen harjoittaminen ei vaadi muuta kuin harjoitusta.

Tietoinen läsnäolo auttaa näkemysten syntymistä mikä taas puolestaan parhaassa tapauksessa kypsyy viisaudeksi. Tämä siksi että mitä syvemmin ja selvemmin meidän on mahdollista nähdä niin maailman kuin mielemme ja kehomme todellisuus, sitä paremmin ymmärrämme miten ja miksi kaikki on niin kuin on. Tässä kokoelma syistä harjoittaa tietoista läsnäoloa koottuna muutamasta eri lähteestä.

Verrattuna moniin ongelmiin joita saamme kun elämme tiedostamatta, tietoinen läsnäolo auttaa meitä:

1. Parantamalla huomiokykyä, keskittymistä ja tarkkuutta ja jopa luovuutta
2. Vahvistamalla itsetuntoa ja itseluottamusta sekä itsensä hyväksyntää sellaisena kuin on
3. Voimistamalla ajatusten ja aikeiden selkeyttä
4. Parantamalla tehokkuutta ja turvallisuutta
5. Syventämällä mielenrauhaa ja ”flown” tuntemusta
6. Tehostamalla kommunikoinnin laatua ja näin ollen ihmissuhteiden laatua
7. Syventämällä näkemyksiä ja intuitiota
8. Herättämällä enemmän aitoutta, sydämellisyyttä, sielukkuutta ja välittämistä niin elämässä kuin työssäkin
9. Vahvistamalla elämän arvostamista
10. Luomalla hyväksyvän asenteen elämää ja sen haasteita kohtaan
11. Mahdollistamalla tyyneyden haasteiden edessä
12. Vahvistamalla mahdollisuuksia kestää, elää ja selvitä muutoksista
13. Auttamalla hallitsemaan stressiä ja fyysisiä stressin oireita, jopa kipua
14. Parantamalla immuunijärjestelmän toimintaa

Tämä on kerrassaan siis mahtava kokoelma suuria hyötyjä! Mielestäni lista on todella palkitseva ja tietoisuustaitoja harjoittamaan houkutteleva. Jo lyhyen epäsäännöllisen tietoisena elämisen aikanani olen huomannut selkeästi mielenrauhan lisääntyneen. Päivittäinen kiitollisuudenaiheen kirjaaminen ylös selkeyttää ajatuksia ja auttaa arvostamaan arkielämää todella helposti. Lähiaikoina olen huomannut etenkin keskittymisen ja tehokkuuden lisääntyneen. Blogia perustaessa uusien ideoiden tulemista ei ole voinut estää, mikä taas kertoo luovuuden lisääntymisestä. Sen sijaan uskon että kommunikoinnin, intuition ja hyväksyvän asenteen kanssa minulla on vielä paljon tekemistä-

Koska osa tietoisen läsnäolon harjoittamista on meditaation kaltaista, on mahdollista että edes silloin tällöin onnistuessaan voin saada tietoisuusharjoituksesta jopa meditaation tutkitut hyödyt:

Suomen lääkärilehden mukaan tietoisuustaitojen harjoittelulla on havaittu selvä yhteys aivokuoren paksunemiseen alueilla jotka liittyvät huomion ylläpitämiseen. Tietoisuustaitojen harjoittelun sanotaan parantavan tunteiden prosessointikykyä ja sitä kautta vahvistavan stressinhallintaa esimerkiksi sairastuneena ja näin ollen edistävän jopa fyysistä terveydentilaa. Artikkelissa todetaan kuitenkin että tutkimusta tarvitaan lisää. Tietoisuustaitoja käytetään kuitenkin jo nykyään psykoterapioissa ja kroonisten sairauksien tukihoidoissa. Harjoittelun stressiä vähentävä vaikutus perustuu etenkin siihen että häiritsevät ja murehtivat ajatukset vähenevät merkittävästi, verrattuna muihin rentoutusmenetelmiin.

Siis harjoittelemaan!

Päivän kiitollisuudenaihe

Vaikka tänään oli kovin harmaa päivä, ei se ollut kuitenkaan lähelläkään sunnuntaita.

Päivän piristivät kuitenkin ystävät.

Olen tänään suuresti kiitollinen kolmesta ystävästä jotka ottivat tänään yhteyttä.

Banaani harjoitus

Tein tänään vielä yhden satsin kuivattuja banaaneja. Lidlissä oli halvalla banaaneja ja mopo hieman keuli kun ostin niitä... aika paljon. Itse tehtynä välttää valmiina ostettujen kuivattujen banaanien sokerin ja öljyn. Kuivatut ovat hyviä myslissä ja eväänä.

Harjoitus onnistui mielestäni hyvin. Tunsin seisovani tasapainoisena ja hengittäväni syvään. Banaanit olivat kypsiä ja tuoksuivat tosi hyvälle. Aina välillä tuli sotkua, ja kädet tuntuivat tahmealta, mutta olin rauhallinen ja jatkoin. Ainoastaan kerran lapsi oli palmun kimpussa ja piti komentaa häntä, mutta sekin hetki oli tietoinen. Eli hengitin syvään ja mietin miten reagoin ja sitten vasta komensin.

Nyt kuivuri hurisee ja on hyvä, aikaansaanut mieli.

Tietoisuustaidot (mindfulness) ja kehollisuus -koulutus 29.10-17.12

Olen menossa opiskelemaan lisää tietoisuustaidoista Timo Klemolan kurssille joka alkaa nyt ensi perjantaina. Jos saan luvan, pidän tässä blogissa kurssin oppimispäiväkirjaa.



Waterfall with breaking Sunlight by Cougar-Studio, on Flickr



Tässä tietoa Klemolan sivuilta kurssista:

Tavoitteet ja sisällöt: Kurssin tavoitteena on lisätä kokemuksellisen oppimisen keinoin tietoisuutta omasta kehosta ja mielestä sekä niiden yhteydestä ja toimintatavoista. Tämä tietoisuus vapauttaa voimavarojamme.  Keskeinen tavoite on oppia tietoista, hyväksyvää läsnäoloa (mindfulness) ja löytää sen avulla "havainnoiva itse". Havainnoivan itsen näkökulmasta opitaan olemaan samaistumatta mielen sisältöihin, ajatuksiin, tunteisiin, muistoihin, suunnitelmiin, kehon tuntemuksiin jne., jotka muuttuvat jatkuvasti. Kurssilla harjoitellaan kehotietoisuutta ja opiskellaan kehon optimaalista käyttöä ja ergonomiaa asahi-terveysliikunnan avulla ja sen yhtenä elämänfilosofiaan liittyvänä sisältönä on mm. arvotyöskentely.

Työskentelytavat: Tapaamiskerrat: luennot, harjoitukset, keskustelut; Itsenäinen työskentely: päivittäin tehtävät harjoitukset.

Kursseilla on ollut mm. seuraavan tyyppiset tapaamiskerrat:

 1. Koulutuksen taustat ja päämäärät. Tietoisuuden peruselementit. Hengityksen tarkkaamisen ja läsnäolon taito.

 2. Tietoisuus "sisäisenä avaruutena", havaitseva itse näkökulmana.

 3. Keskusta ja hengityksen harjoittamisen taito

 4. Valinnan vapaus ja arvot vapaan valinnan lähtökohtana.

 5. Älä syö ruokalistaa ruuan sijaan: kieli ei ole sama kuin todellisuus.

 6. Buddhalaisen mindfulness-psykologian perusteet.

 7. Tahdonvoimasta ja haluamisen voimasta.

 8. Mitä opimme tästä? Tietoinen elämä ja läsnäolon taito. Yhteenveto.

Jokaisella tapaamiskerralla tehdään kehon ja mielen harjoituksia, kuullaan luento ja puretaan kotitehtävät keskustelle.

Menen kurssille oppimaan lisää, matkani on vasta niin alussa, en tiedä aiheesta juuri mitään. Uskon nimenomaan että tämä taito opitaan kokemuksellisesti, ei niinkään kirjoista lukemalla. Tarvitsen konkreettisia harjoituksia avukseni. Kahdeksan viikon kurssin avulla uskon pääseväni harjoittelun rutiiniin ja siitä tulee hyvä alku harjoittelemiselle itsenäisesti. Kiinnostuin juuri tästä kurssista siitä syystä että siinä on kehollisuus mukana. Olen hyvin ”kehollisesti” kokeva ihminen ja haen omaa hyvinvointiani fyysisen harjoittelun kautta. Vuosien varrella olen harjoitellut mm. ratsastusta, Pilatesta, syvävenyttelyä, Chi ballia, itsehypnoosia ja meditointia. Haen endorfiinihumalaa pyöräilemällä niin sisällä kuin ulkonakin. Jos en pääse tekemään fyysisiä harjoitteita en osaa (?) voida hyvin.

Odotan innolla kurssia ja tutustumista omaan kehoon ja mieleen. Toivon että se ravistelee egoa ja auttaa näkemään todelliseen todellisuuteen.

Luen parhaillaan Klemolan kirjaa Taidon filosofia – filosofin taito. Kirjoitan siitä ja sen herättämistä ajatuksista myös blogiin.

Jokainen hetki on elämisen arvoinen

Peace is every step.

The shining red sun is my heart.

Each flower smiles with me.

How green, how fresh all that grows.

How cool the wind blows.

Peace is every step.

It turns the endless path to joy.

                             Thich Nat Thahn

Rauhaa ei tarvitse etsiä, se ei ulkopuolista, se löytyy jokaisen omasta elämästä, jokaisen sisältä. Kun elää tietoisena, hidastaen ja nauttien joka askeleesta ja jokaisesta hengenvedosta, sen sanotaan riittävän. Helppoa? Yksinkertaista? Siltä se ainakin kuulostaa!

.:Mitä Tietoisesti eläminen tarkoittaa minulle nyt?:.

Minulle se tänään, matkan alussa tarkoittaa ennen kaikkea sitä että pidän mielessäni päätökseni elää tietoisesti. Aina, kun muistan, käytän jokaisen hetken mahdollisuutena olla tietoinen, eli tarkkailla ympäristöä sitä arvottamatta ja hengittää syvään. Tilanteissa joissa minun on pakko pysähtyä kuten odottaessani että joku vastaa puheluuni tai seisoessani punaisissa valoissa, hengitän kolme kertaa syvään. Ympäristön ja etenkin ihmisten tarkkailu on sitä paitsi hauskaa, vielä kun sen oppisi aina tekemään arvottamatta.  Rauhallinen tarkkailu tyynnyttää ja antaa mahdollisuuden pysähtyä kesken kaiken. Pidän sanonnasta että antaa maailman järjestyä itsestään, sillä siltä tarkkailu usein minusta tuntuu.

Harjoittele: Kokeile halata tietoisesti

Helpointa kokeilla kolmen syvän hengityksen tehoa on halata läheistäsi.

Pysähdy.

Halaa.

Halauksen aikana hengitä samalla kolme kertaa syvään.

Voin kertoa että mikään halaus ei enää tämän jälkeen tunnu miltään! Muistan selkeästi kun ensimmäisen kerran halasin puolisoani tällä tavoin. Ero tavallisiin halauksiin on kuin yö ja päivä. Miltä sinusta tuntui? Laita minulle kommenttisi, kuulisin mielelläni!

Tärkeintä on hengittää syvään ennen kuin tekee mitään tai päättää miten johonkin eteen tulevaan asiaan, ihmiseen tai tilanteeseen suhtautuu. Tätä olen todella paljon tietoisesti harjoitellut ja huomaan sen jo melko hyvin arjessa toimivan. Se auttaa jaksamaan ja vähentää huomattavasti negatiivisia tunteita ja pahaa oloa. Väitän räiskyvän temperamenttini tyyntyneen jonkin verran jo tässä vaiheessa.

Suurin oppimishaasteeni tällä on päästä kaksi kertaa päivässä 10 minuutiksi rauhaan ja tyhjentämään mieltäni meditoimalla. Ihan joka päivä en edes saa aikaiseksi yhtä kertaa. Yritän kuitenkin hyödyntää tässä arkiaskareet. Parhaiten tässä elämässäni toimii ruuanlaitto. Keskityn siihen mitä teen ja hengitän. Kasvisten peseminen, kuoriminen ja pilkkominen hihat ylhäällä kädet likaisena voi tuntua aikaa vievältä ja kurjalta. Mutta kun pilkkomistuokion ottaa omana hetkenään, mahdollisuutena vain olla, ei aika vain kulu aivan huomaamatta, vaan saa samalla miellyttävästi tehtyä suuren työn.

Yksi pieni tietoinen kasvisprojekti

Kaiken elämän keskellä on mielestäni aika luksusta vain keskittyä huomaamaan kasvien värit, niiden tuoksu, tarkkailemaan laatua maistamalla ja palojen tekemisestä samankokoisiksi hyvällä veitsellä voi silloin jopa nauttia. Sitä on olla tietoinen, olla tietoisesti läsnä. Jokainen hetki on tärkeä. Jokainen käsillä oleva projekti on sillä hetkellä tärkein projekti, ei pidä miettiä mitään tapahtunutta ja vielä vähemmän mitä seuraavaksi pitää tehdä. Kasvisten pilkkomiseen käytetty hetki on yhtä tärkeä kuin mikä tahansa muukin hetki päivästä. Se on elämää. Ja jokainen hetki kannattaa elää. Ja ne kannattaa elää tietoisesti.

Tänä vuonna en olisi nähnyt naapurin koko katon kokoisen jääkimpaleen putoavan katolta, paksujen oravien veristä pitkää tappelua tai kaikkien kasvien kukkimista vuorotellen puutarhassani jos en olisi välillä muistanut päätöstäni elää tietoisesti tässä hetkessä.

Mitä tietoisesti eläminen tarkoittaa minulle kolmen kuukauden, puolen vuoden tai vuoden päästä? Matka muuttaa sitä varmasti.

Elämä on ihmisen parasta aikaa =O)

Inspiraation lähde!

.:Lupaus:.

Suunnitelman mukaan kokoan blogiin tietoa ja linkkejä tietoisesta läsnäolosta. Tarkoituksena on referoida ja työstää lukemiani kirjoja ja artikkeleita. Jonkin verran tulen esittelemään kursseja ja tilaisuuksia, joissa olen ollut mukana tietoisena. Lisäksi mukaan on tarkoitus saada Tietoisen läsnäolon sankarit eli kaikki ne joita kannattaa kuunnella.  Eniten kirjoitan varmaan kuitenkin siitä miten eläminen tietoisesti läsnä sujuu arjessani.

Blogin tavoitteena on olla tietoisen läsnäolon rauhan tyyssija ja inspiraation lähde. Se vaikuttaa, tiedottaa, tuo hyvää oloa, ehkä ravistelee ja ennen kaikkea on hyödyllinen tietoisen läsnäolon tiedon lähde.

Olen ajatellut, että vakituisia kirjoitusaiheita tulevat olemaan

• Rauha on jokainen askel – kokemukset rauhallisesta havainnoinnista
• Päivän käytännön harjoitus
• Olenko varma? – Pohdintaa, siitä että ajatukset ovat vain ajatuksia. Mikä muu on totta juuri nyt?
• Kiitollisuus – Mistä olen tänään kiitollinen?
• Metsässä rauhoittuminen
• Mitä opin tänään tai siis note to self
• Sielunmaisema kuvat
• Kirjat, artikkelit, nettilinkit – Lukemiani referointia, parhaita paloja, ajatuksia, mitä luettu herättää
• Superheroes, ketkä opettavat ja  toimivat tietoisen läsnäolon periaatteiden mukaan
• Kysymyksiä ja vastauksia – mitä haluatte tietää?

Saatan eksyä eri rooleissani kestävän kehityksen, vanhemmuuden ja kuntoilun sivupoluille, palauttaa sieltä mieluusti saa! Pyrin kirjoittamaan pääosin suomea. Käännökset ovat osaksi omiani ja kaikki korjaukset ovat todella tervetulleita!

Linkitän tekstini nettilähteisiin, jos viittaan kirjoihin pyrin linkittämään kirjaston kokoelmaan. Kirjojen lainaaminen kirjastosta on kestävämpää kehitystä kuin niiden omistaminen.

.:Kenelle?.:

Blogi on tarkoitettu itse ajatteleville ihmisille jotka haluavat kasvaa. Arvelisin että matkalla tarvitaan avointa, aloittelijan mieltä. Kun inspiroidut, varo, mitä toivot. Se vaatii vain yhden päätöksen: muuta elämä.

Maanantain kiitollisuus

Olen tänään kiitollinen terveydestäni niin että pääsen kuntoilemaan flunssan jälkeen. Spinning tunti, täältä tullaan!

                                                      












Kuva: http://www.iisee.fi/

Rauha on jokainen askel

.:Jotain määrittelyä:.

Pidän eniten Tietoisen läsnäolon ”buddhalaisesta suunnasta” jos sitä voi sellaiseksi kutsua. Munkki, zen-mestari, runoilija ja rauhan aktivisti Thich Nhat Hanhia voidaan pitää tämän suunnan isänä. Thich Nhat Hanh on Vietnamin tärkeimmän buddhalaisluostarin mestari. Hänen yli kaksituhatvuotinen perimyslinjansa – Liêu Quán Dharma – ulottuu Buddhaan.  Thây on etsijä ja buddhalaisuuden uudistaja. Hän tarkoittaa tietoisella läsnäololla sitä, että ihminen on valppaana nykyhetkessä – että hän pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin todellisuudessa (Nilsonne, 2007). Hänen tärkein opetuksensa on että voimme tietoisen läsnäolon avulla oppia elämään nykyhetkessä, menneisyyden ja tulevaisuuden sijaan. Pysytteleminen nykyhetkessä on hänen mukaansa ainoa tapa todella saavuttaa rauha sekä omassa sisimmässä että koko maailmassa.

Lisäksi Thây korostaa, että totuus ei löydy käsitteistä, vaan elämästä tässä ja nyt ja että kaikenlaista fanaattisuutta on kartettava. Opetukset tulee nähdä vain ohjeellisina välineinä, jotka auttavat elämään arkipäivää tietoisesti ja rauhassa (Valkoinen Lumme). Tämä arkipäiväisyys, yksinkertaisuus ja tavallisuus puhuttelee ja tekee mielestäni tietoisesta läsnäolosta mahdollista omassa elämässäni.

Huomaan jo nyt, että useita Thâyn ja hänen Luumukylän seuraajiensa tekstejä on vaikea kääntää. Luumukylän sivulta löytyy vielä seuraavakin määritelmä joka korostaa tätä arkipäiväisyyttä – hyvin vapaasti käännettynä:

”Mindfulness on energia jonka avulla voidaan olla tietoisia ja läsnä nykyhetkessä. Se on jatkuvaa elämän harjoittelua  syvälle luotavaavasti jokaisessa hetkessä. Tietoisena olo on todella elossa olemista, nykyhetkessä ja yhtenä ympärillä olevien ihmisten ja askareitten kanssa. Tarkoituksena on tuoda keho ja mieli harmoniaan tiskejä tiskatessa, autolla ajaessa tai aamusuihkussa.”

Toinen pääsuuntaus tulee lääketieteen ja psykologian maailmasta jossa professori Jon Kabat-Zinn on ollut uranuurtajana. ”Jon Kabat Zinnin (1990) mukaan mindfulnessin tärkein viesti on seuraava: kun kykenemme olemaan läsnä tässä hetkessä, olemme tietoisempia jokaisesta hetkestä ja tietoisempia meille avoimina olevista mahdollisuuksista. Mindfulnessin pyrkimyksenä ei ole päästä eroon ongelmista vaan oppia hyväksymään ne ja elämään niiden kanssa.”

Mindfulness käännetään suomeksi tietokseksi läsnäoloksi tai tietoisuustaidoiksi. Wikipedia sanoo aiheesta seuraavaa:

”Tietoisuustaito eli tietoinen läsnäolo (engl. mindfulness) -käsite tarkoittaa tietoista läsnäoloa ja tietoisuutta mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista. Sitä on sovellettu psykoterapioissa ja pitkäaikaissairauksien tukihoidossa. Erilaisia terapioita ovat mm. Mindfulness-based stress reduction (MBSR), Mindfulness-based cognitive therapy (MBCT), Acceptance and commitment therapy (ACT) ja Dialectical behavior therapy (DBT). Tunnusomaista näille kaikille terapioille on tietoisen läsnäolon hyväksyvä ja nykyhetkeen keskittyvä lähestymistapa.

Kiinnostus tietoisuustaitojen harjoittelua kohtaan on lisääntynyt ja menetelmän vaikutuksia on tutkittu eri menetelmin. Tietoisuustaitoharjoitus ei ole vain rentoutumisharjoitus, sillä eri harjoitukset vaikuttavat eri tavoin. Tutkimuksia tarvitaan vielä ennen kovin syvällisten johtopäätösten tekoa. Tietoinen läsnäolo on ns. esitieteellinen käsite, jolla ei ole yleisesti hyväksyttyä täsmällistä merkitystä (Nilsonne, 2007).

Seija Mauron työväenopiston kurssilla opin että Mindfullness on mm. kaikkea tätä:

• valppauden, hereillä olon, mielen selkeyden, olemisen tila
• energia
• meditaatiomenetelmä
• taito, joka opitaan kokemuksellisesti, toistaen
• elämäntapa, joka tuo esiin kokemuksemme ytimessä sijaitsevan lempeän ja rakastavan eheyden – jopa suuren tuskan ja kärsimyksen aikoina (Joan Borysenko)
• periaatteen mukaisesti
• mieli pidetään havaitsemisen tasolla – arvottamatta (leimaamatta) kohteita
• aistit auki ja fokus voimakkaasti nykyhetkessä, jolloin saadaan emotionaalista etäisyyttä mielen tapahtumiin
• ajatuksiin suhtaudutaan siten että ne ovat vain ajatuksia, eivät tosiasioita
• tunteisiin suhtaudutaan siten että ne ovat muuttuvia

      Tästä yllä olevasta siis © Seija Mauro 2008.

Näistä lisää jatkossa!