Ajattelu ja keskittymiskyky on jossain kaukana poissa, vissiin lomailemassa. Pinnistelen ollakseni hetkessä, saadakseni edes sen mitä piti tehdä loppuun kerralla. Huomaan huomion koko ajan hajoavan tuhansiin suuntiin. Mitään kovin korkealentoista kirjoitusta ei ole luvassa. Vain yksinkertaista kiitollisuutta. Sekin on tärkeää.
Kiitos kaikesta tästä valosta ja rauhaisasta elosta. Kiitos valoisista öistä, jotka vähentävät unen tarvetta.
Ravintorintamalla olen kiitollinen hyvästä lähdevedestä ja puutarhan sadosta, jota amatöörin hoidosta huolimatta alkaa vähitellen pukata!
Edible Garden Collage by Chiot's Run, on Flickr |
Menneellä viikolla pyöräilimme ulkoiluteitä päivän kuumuudessa. Toiseksi lähin lähimetsä tarjosi ihanaa suojaa ja pyöräilyssä nyt aina käy pieni tuulenvire. Ihanaa! Kiitos tästä pyöräretkestä. Pienikin nautti ja höpötti koko matkan tarakalla osoitellen bongaamiaan lintuja.
Olemme myös kävelyillä nauttineet lähimetsän varjoista. Koko tienoo on ollut ihan hiljainen. Joko kaikki ovat sisällä viileämmissä tiloissa tai sitten kaikki muut vain ovat mökillä. Linnut laulavat kuin viimeistä päivää. Pienellä lintubongarilla oli paljon havaintoja tehtävänä. Niitä säestää ilon pienet huudahdukset. Kiitos kantorepusta ja siitä, että pieni viihtyy siinä niin hyvin. Pääsee metsään. Kuumuus ei siellä haittaa, kiitos siitä!
Kiitos myös kivoista päivistä ystävien seurassa, mm. erään projektin parissa. Olen kiitollinen saadessani innostua ja tehdä asioita joista nauttii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti