Tämä on TÄTÄ ELÄMÄÄ – sarjan kolumni, joka on julkaistu Helsingin sanomissa kesäkuussa 2011. Tässä on hieno näkökulma muutokseen ja irti päästämiseen. Kirjoittaja Kreetta Onkeli on helsinkiläinen kirjailija.
Väliaikaisuus on aliarvostettua. Kuitenkin se on elämän ensimmäinen ja viimeinen tosiasia. Elämä on sarja väliaikaisia tapahtumia. Ne voivat sijoittua päällekkäin, limittäin tai peräkkäin, mutta mikään vaihe ei ole pysyvä.
Elämäntapojen muutoksille naureskellaan, jos ne ovat hetkellisiä. Vapaaehtoistyö, urheiluharrastus, tupakkalakko ja absolutismi ovat ikään kuin vähemmän arvokkaita, jos ne eivät kestä koko elämää.
VÄLIAIKAISUUS ON HIENOA, koska väliaikaisuus on todellisuudentajua. Esimerkiksi epäterveellisestä ruuasta pystyy pidättäytymään viisi vuorokautta, jos perjantaina antaa itselleen luvan asioida ruokakaupassa rajoituksetta. Jos perheessä on alkoholisti, raittius on väliaikaisenakin ilmiönä tervetullutta vaihtelua. Sikarin tupruttaminen silloin tällöin on sekin miellyttävämpää kuin ketjupolttaminen.
 |
| free me by AlicePopkorn, on Flickr |
.:Pysyvyyden tavoittelu on harhaa:.
Sodissa on väliaikaisia tulitaukoja. Eivätkö ne muka kannata, jos pysyvää rauhaa ei saada? Väliaikaisuus on lohdullista senkin vuoksi, että kaikkien kauhujen keskellä voi ajatella: tämä on väliaikaista.
Pysyvyyden tavoitteleminen on harhaa. Työsuhteet ovat väliaikaisia. Kunnia, valta ja raha tilillä ovat väliaikaisia. Nälkä on väliaikaista.
Ihmissuhteetkin ovat väliaikaisia. Jos suhde ei pääty eroon, ennen pitkää jompikumpi kuolee. Ja toden totta, Neuvostoliittokin oli väliaikainen. Sitä ei aina muista, jos kävi peruskoulunsa aikana, jolloin kansalaistaidon tunnilla opeteltiin piirtoheitinkalvolta rakentamaan kotiin ydinsuoja ja jäljennettiin säilykeluettelo ruutuvihkoon.
IHMISEN PITÄÄ TAVOITELLA vain väliaikaisia muutoksia. Jos uusi tapa jää päälle, se on enemmän vahinko kuin osoitus luonteenlujuudesta. Väliaikaisuus on totta. Libanonilainen runoilija Kahlil Gibran kirjoitti sen pistämättömästi tunnetussa runossaan Sinun lapsesi:
"Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi, he ovat itsensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia. He tulevat sinun kauttasi ja vaikka he ovat sinun luonasi, he eivät kuulu sinulle."
2 kommenttia:
Niinhän se on, kaikki on väliaikaista. Ja kun sen tiedostaa, niin osaa arvostaa elämänsä hyviä asioita paljon enemmän. Ne kun eivät ole itsestäänselviä...
Vain muutos on pysyvää, vai miten se nyt oli...
Luen Tiibetiläistä kirjaa elämästä ja kuolemasta. Siinä perustellaan hyvin miksi on hyvä elää arvostaen tätä elämää niin osaa sitten aikanaan kuolla hyvin. Juu, en ymmärrä juuri siitä(kään) mitään.
Lähetä kommentti