Herätyskello soi minulla aina joskus kello kuusi.
Spinningtunti alkaa klo 6.45.
Menen tunnille tahdonvoimalla. Olen oppinut, että
ajatuksia, siitä että ei jaksa, tai että ei ole järkeä herätä treenaamaan ennen
töihin menoa tulee ja menee. Usein ajatus on vain ihan pieni ja vastustaa ideaa
lyhyen hetken.
Pyöräilen kaikkine vaihtovaatteitteni, suihkukamoineni
ja eväineni tyytyväisenä pimeyden läpi tunnille rääkättäväksi.
Ilmeisesti valituskirjoitukseni teki tehtävänsä
ja minun on helpompi huomata, että kaikki on hyvin. Valittamiseen ei ole
aihetta. Olen kiitollinen terveestä kehostani, jota voin harjoittaa.
Walk the Line... by Thomas Leuthard, on Flickr |
Treeni on raskas, kuten sen pitääkin olla, useimmiten jaksan
sen hyvin. Pyrin aina tekemään täysillä ja unohtamaan sen, että aamulla ei muka
kulje. Kaikenlaisia ajatuksia ja oletuksia. Ärsyttävää, mutta niittenkin kanssa
on vaan elettävä.
1 kommentti:
mukava kirjoitus, niinhän se on että on hurjasti oletuksia ja ajatuksia eri asioista, mutta kun oikeen pysähtyy huomaa asioiden todellisen laidan. Joskus kun näin käy, se on aikalailla hieno fiilis ;)
Mukavaa viikonloppua
Lähetä kommentti