Jokapäiväinen Zen VI: Luovuta ja hyväksy

Jälleen vähän muistiinpanja Charlotte Joko Beckin kirjasta Jokapäiväinen Zen. Hieman sekalaista ajatuksentynkää, mutta koita saada jostain kiinni ja sitten luopua siitäkin.

Yksi tärkeä este ymmärtämiselle on se, ettemme tajua harjoitukseen liittyvän vahvan vastustuksen olemassaoloa. Siihen liittyy tämä haluttomuus, niin kauan kuin henkilökohtainen minämme ei ole täydellisesti kuollut. Ainoastaan Buddhalla ei ole vastustusta, enkä usko että ihmiskunnassa on yhtään Buddhaa. Kuolemaamme saakka meillä on aina jonkin verran henkilökohtaista vastustusta, joka on tunnistettava.

.:Lisää rehellisyyttä:.

Toinen tärkeä este on rehellisyyden puute sen suhteen, keitä kullakin hetkellä olemme. On hyvin vaikeaa myöntää, että ”Olen kostonhimoinen”, ”Haluan rangaista” tai ”Olen omahyväinen”. Tällainen rehellisyys on vaikeaa. Meidän ei aina tarvitse kertoa toisille, mitä olemme itsestämme havainneet, mutta meidän pitäisi olla tietoisia kaikesta, mitä tapahtuu. Meidän on nähtävä, että jahtaamme täydellisyyden ihanteita, sen sijaan että tunnustaisimme epätäydellisyytemme. Voi luovuttaa ihan hyvin.

San Francisco lucky double rainbow by davidyuweb, on Flickr

.:Hyväksyminen:.

Kun harjoitamme zazeniä, raivaamme tiemme kohti tätä koania, tätä paradoksia, joka tukee elämäämme. Tajuamme yhä selvemmin, että vaikka mitä tapahtuisi, vaikka kuinka vihaisimme sitä ja vaikka meidän olisi taisteltava kuinka kovasti tahansa – jollakin tavalla kaikki on kuitenkin hyvin.

Saanko zenin harjoittamisen kuulostamaan vaikealta? Zenin harjoittaminen on vaikeaa. Silti ne, jotka harjoittavat zeniä tällä tavalla, nauttivat suunnattomasti elämästä. Koska he eivät odota mitään elämältä, he voivat nauttia siitä. Kun tapahtuu jotakin sellaista, mitä useimmat kutsuisivat katastrofiksi, he saattavat kyllä taistella, mutta silti he nauttivat elämästä ja hyväksyvät sen.

Melkein jokainen on sesshinin jälkeen onnellisempi. Ehkä siksi, että se on ohi, mutta ei pelkästään sen takia. Sesshinin jälkeen pelkkä kävely kadulla on mahtavaa. Ennen sesshiniä se ei sitä ollut, mutta sesshinin jälkeen se on mahtavaa.

Tämä asenne ei ehkä kestä kovin kauan. Kolmen päivän kuluttua etsimme jo seuraavaa ratkaisua. Olemme kuitenkin oppinet jotakin tällaisen etsinnän virheellisyydestä. Mitä enemmän olemme oppineet ottamaan elämän vastaan sellaisenaan kaikissa muodoissaan, sitä vähemmän meitä kiinnostaa hylätä se ja etsiä kuviteltua täydellisyyttä.

Lue edelliset osat:

Jokapäiväinen Zen I: Johdanto ja elämänohje
Jokapäiväinen Zen II: Alku ja miksi?
Jokapäiväinen Zen III: Peloista ja harjoittamisesta

Jokapäiväinen Zen IV: Suhteista

Jokapäiväinen Zen V: Suhteista lisää