Näin joulun hiljentymisen alla on paikallaan julkaista hiljaisuudesta vielä yksi teksti.
Nopein tie hiljaisuuteen on mennä metsään. Kaarina Davis kirjoitti, että Suomessa oikein kartoitetaan paikkoja, joissa ei kuulu varttiin mitään ihmisen tuottamaa ääntä. Puolestani nämä paikat tulisi rauhoittaa ja suojella. Niille on valtava tarve energian tankkauspaikkoina ja ihmisen kiireen tyynnyttäjinä. Minulla on ajatus, että hiljaisuus on tärkeintä mitä hyvinvointimme eteen voimme vaalia.
Jo aiemmin siteeraamassani Hesarin artikkelissa tietoisesta kuuntelusta kerrotaan myös näin:
Kuuntelu terävöittää koko olemuksen, Kankkunen huomauttaa. Hän kuvailee erästä kesäistä kuuntelukävelyä. Vaikka tarkoitus oli ollut keskittyä vain kuunteluun, tuntuivat samalla kaikki muutkin aistit avautuvan ja voimistuvan.
"Tunsin vahvasti olevani olemassa. Muistan metsän tuoksut, lehtien kahinan, kesäisen ilman ihollani, värit ja koko vehmaan näkymän."
Kuuntelun avulla voi päästä syvälle havainnoimiseen ja
olemiseen. Luonto auttaa tässä. Tutkimuksen
mukaan:
Suomalaisilla
hiljaisuuden kokemus liittyy hyvin usein luonnonrauhaan ja luonnon
äänimaisemaan. Ei kuulu ihmisten ääniä, vaan esimerkiksi veden liplatusta,
meren aaltojen kohinaa, metsän huminaa tai luonnon pieniä ääniä, kuvailee
hiljaisuutta tutkiva Outi Ampuja Aalto-yliopistosta.
Suomalaisten mielikuvat hiljaisuudesta eivät siis ole täysin äänettömiä,
vaan niihin liittyy pieniä ääniä, kuten kuinka lumi tippuu puusta tai lehti
kahisee tuulessa. Itse asiassa aivan täydellinen hiljaisuus on mahdotonta
saavuttaa elävien kirjoissa.
 |
| Glowing Deers! by VinothChandar, on Flickr |
Samassa tutkimuksessa
todetaan, että hiljaisuus on tärkeää hyvinvoinnille.
On havaittu, että meluisa äänimaisema herättää ihmisen evoluution aikana kehittyneet, tahdosta riippumattomat reagointitavat. Melu koetaan stressaavana, jolloin elimistö reagoi sen mukaisesti: stressihormonitaso kohoaa ja keho siirtyy ikivanhaan taistele tai pakene -tilaan.
Tutkimuksissa vastaajat mainitsivat myös spontaanisti sen, että mahdollisuudessa kokea hiljaisuutta arkipäivässä on heille terveydellisiä vaikutuksia, vaikka tätä ei olisi suoraan kysyttykään. Kun koehenkilö pääsee elvyttävään ympäristöön, kuten rauhalliseen puistoon, on todettu, että hänen verenpaineensa laskee jo 5–7 minuutin kuluttua.
Ylen vanhan artikkelin mukaan melu voi viedä yöunet, kuulon, mielenrauhan tai jopa mielenterveyden, mutta jatkuva altistuminen koville äänille voi viedä jopa hengen. Kovassa melussa sitä kapseloituu sisäänpäin, kommunikaatio heikentyy ja vuorovaikutus ympäristön kanssa on vaikeampaa.
Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimukset paljastavat, että jatkuva melu on syynä jopa satojen tuhansien ihmisten sydänkuolemiin maailmassa vuosittain. Vuosikymmeniä jatkuessaan melusaaste aiheuttaa pitkäkestoista stressiä. Tämä taas aikaansaa terveydentilan muutoksia, joka voi johtaa korkeaan verenpaineeseen, immuniteettiongelmiin tai sydänkohtaukseen.
Koska siis hälinä ja melu nostavat verenpainetta, aiheuttavat stressiä ja saavat meidät vihaisiksi ja aggressiivisiksi, meidän tulisi vaalia hiljaisuutta. Jokainen on yrittänyt joskus keskittyä meluisassa ympäristössä ja tietää, ettei se ole niin helppoa. Se saa hiljaisuuden tuntumaan luksukselta!
.:Hiljaisuuden määritelmä:.
Otetaan tähän kirjoituksen loppuun vielä määritelmä.
Wikipedian mukaan hiljaisuus on kuultujen äänten puuttumista tai hyvin matalien äänien esiintymistä. Toisaalta taas hiljaisuus voi merkitä sitä, ettei kukaan sano mitään, tai ei kuulu musiikkia tai yleensäkään mitään taustamelua. Hiljaisuus voi olla tosin osa kommunikointia, silloin ei-puhuttu kieli, ilmeet ja eleet pääsevät huomion keskipisteeseen. Toisinaan hiljaisuudella puheessa korostetaan, osoitetaan tietämättömyyttä tai annetaan tulkinnan mahdollisuus. Erilaisissa kulttuuriin kuuluvissa rituaaleissa voi olla iso merkitys hiljaisuudella, mutta se voi olla negatiivista tai positiivista.
Lue myös:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti