Ajatusten tutkimista

Löysin vuonna 1997 kirjoittamani muistiinpanot kirjasta Meditation, pure and simple, kirjoittajana on Ian Gowler. Kirjaa näyttää saavan vain amazon.comista, olen sen lainannut joskus Melbournessa asuessani paikallisesta kirjastosta. Olin kirjoittanut pitkän pätkän progressive muscle relaxation exercisesta. Se ei ole mielestäni niin mielenkiintoinen tekniikka. Joskus sitä voisi kokeilla vaihtelun vuoksi miltä se tuntuu. Ongelma on vain, että eihän kukaan tällaisia ulkoa muista.

Esimerkkejä:

Stress relief exercise sivustolla skripti

Inner health studion sivulla skripti

Lessons4living sivulla on audiopätkä

Mielenkiintoisempi kohta muistiinpanoista ovat ajatusten tutkimisharjoitukset joita on yhteensä kahdeksan erilaista. Tämä näyttää siltä, että olen ollut jo aika kauan sitten kiinnostunut istumisharjoituksessa tehtävästä ajatusten tarkkailusta, joka on osa tietoisuustaitoja! Mielestäni näitä voi harjoitella aina yksi kerrallaan. Yksi kohta on helppo pitää mielessä harjoituksen aikana. Ei niin, että tekisi kaikki putkeen. Harjoitukset vaikeutuvat huomattavasti loppua kohden. Tässä harjoitukset:

0.       Kaikkia harjoituksia edeltävä aloitus: Ota oma istumisasentosi, sulje silmäsi ja rentoudu lyhyesti omalla tavallasi.

Zen by melolou, on Flickr

1.       Nyt huomaa mitä ajattelet. Mitä ajatuksia tulee mieleen tällä hetkellä. Tee näin pari minuuttia ja avaa sitten silmäsi.

2.       Nyt huomioi edelleen mitä ajattelet, mutta kiinnitä huomiosi myös siihen ovatko ajatukset kuvia, sanoja vai tunteita? Esimerkiksi voit ajatella sitä mitä teet tänään myöhemmin. Millaisena sen näet?



Untitled by melolou, on Flickr



3.       Nyt kiinnitä huomio siihen kuinka joku ajatus on kuin yksikkö. Sillä on alku, tarkoitus ja loppu. Jokainen ajatus on erillinen yksikkö. Ne ovat videoita, lauseita tai tunnelatauksia. Kiinnitä huomio siihen kuinka huomaat ajatuksesi ja huomioi kuinka ne ovat erillisiä yksiköitä.

4.       Nyt keskity olemaan ajattelematta mitään, ja kun ajatuksia kuitenkin tulee mieleen, anna niiden mennä kun ne ovat valmiita. Huomaa kuinka ajatuksilla on alku ja loppu. Nyt huomaa, että joka ajatuksella on loppu ja kuinka siinä on väli ennen seuraavaa ajatusta. Anna ajatusten tulla ja mennä kun ne ovat valmiita. Kiinnitä huomio siihen mihin ajatus loppuu ja siihen väliin ennen seuraavaa ajatusta. Siirrä lopuksi huomio ajatuksista ”väliin”. Anna ajatusten mennä ja keskity ”väliin”.

5.       Nyt keskity yhä enemmän ”väleihin”. Siellä on selvä hiljaisuus. Se on hiljaisuus joka on ajatusten taustalla tai jonka yli ajatukset kulkevat. Sen voi ajatella olevan taivas ja ajatusten pilviä, jotka tuleva ja menevät taivaan yli. Siirrä lopuksi huomio pilvistä taivaaseen. Keskity tähän hiljaisuuteen.

   6. Keskity nyt ”väleihin”, ne ovat hiljaisuus, ajatusten tausta, ajatukset kulkevat sen yli. Etsi nyt missä hiljaisuus on, missä se sijaitsee. Ehkä se on kangas edessäsi – ajatukset kulkevat kankaan yli. Ehkä hiljaisuudella on toinen muoto, paikka. Etsi se. Missä sinun hiljaisuutesi on.

   Huom! Harjoitus muuttuu tästä eteenpäin!

   7. Nyt rentouduttuasi, huomioi kätesi. Ne ovat kaukana sinusta. Keskipisteesi on jossain muualla. Siellä on havainnoiva itse, puolueeton havainnoija. Nyt kiinnitä huomiosi siihen missä keskipisteesi on. Mihin sinä olet sijoittunut. Miltä se tuntuu? Missä on keskipisteesi?

8.       Nyt keskity etsimään yhtä aikaa, missä on hiljaisuus ja missä on keskipisteesi. Nyt yhdistä ne. Vedä hiljaisuus keskipisteeseesi tai anna keskipisteesi liueta hiljaisuuteen. Tai anna itsesi mennä hiljaisuuteen, anna mennä, yhdisty siihen, liukene. Lepää tässä tilassa.

Kokeile!

Mindfulness ja aivot, osa 1: Johdanto

Kuva: adlibris

Seuraava kirja josta oppimani asiat ajattelin jakaa kanssa on Mindfulness i hjärnan, jonka kirjoittaja on Åsa Nilsonne. Hän on kirjoittanut myös referoimani kirjan Kuka ohjaa elämääsi. Mindfulness i hjärnan on siis ruotsin kielinen eli kaikki korjaukset ja kommentit ovat tervetulleita! Lukiopsykologian lukeminen ei suoraan ehkä riitä tämän tasoisen tekstin ymmärtämiseen suomeksikaan. Mutta yrittänyttä ei laiteta! Käänsin kirjan nimen Mindfulness ja aivot. Näitä kirjasta lähtöisin olevia kirjoituksia tulee arviolta 5-6 lähiviikkojen aikana.

Kirja on mielenkiintoinen kuvaus siitä miten aivot toimivat ja miten tietoisen läsnäolon harjoittelu näkyy aivoissa ja miten se muuttaa niitä. Tiede on nyt päässyt niin pitkälle, että aivojen toimintaa aletaan ymmärtää. Kirjassa on katsaus neuropsykologiseen tutkimukseen joka antaa uutta tietoa tietoisuustaidoista, ja kyvystämme ohjata elämäämme tarkkaavaisuutemme suuntaamisen avulla. Takakansi lupaa, että aivoja voi harjoittaa kuten mitä tahansa lihasta. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen on yksi tapa harjoittaa aivoja ja kirja tähtää todistamaan tämän harjoittelun vaikutukset tieteellisesti. Voisi sanoa, että jos joku ei vielä usko niin kirja antaa tieteellisesti perustellut syyt harjoittaa tietoisuustaitoja.

Kirjoittaja on yksi heistä jotka ovat tuoneet ”mindfulnessin” Ruotsiin. Hän kuvaa kirjassa miten tieto nykyaikaisesta neuropsykologiasta voidaan yhdistää vanhaan tietoisuustaitotraditioon. Nilsonnella on pitkä kokemus tietoisuustaitojen käyttämisestä omassa terapiatyössään.

.:Johdanto:.

Nykyaikainen aivotutkimus pystyy seuraamaan ja selvittämään miten aivomme tulkitsevat ympäristöämme, ja kuinka ympäristö jatkuvasti vaikuttaa niihin. Kirjoittaja oli tottunut omassa psykologin työssään huomioimaan ihmisten käytöstä ja siinä ilmeneviä malleja tietämättä mistä ne useimmiten johtuivat. Sitten kun hän tutustui tietoisuustaitoihin, hän huomasi, että näitä ”uskon asioita” ilmeni tässä traditiossa yhä enemmän. Tietoisuustaidot opitaan havainnoimalla itseä, kun taas kaikki psykologian ja neurotieteiden tutkimus perustuu toisten havainnointiin. Tässä on ristiriita ja tutkimusta muilla kuin muita havainnoimalla ei pidetä välttämättä tutkimuksena lainkaan. Lisäksi tietoista läsnäoloa usein pidetään uskontona tai humpuukina. ”Mindfulness” on sitä paitsi esitieteellinen käsite, jolle ei ole yhtä, pätevää ja yksiselitteistä määritelmää. Tästä on seurauksena että kurssien ja kirjojen kirjo on varsin laaja, joita myydään tämän käsitteen alla. Kirja ei kuitenkaan ole kuvaus tietoisuustaitojen harjoittamisesta, vaan se selittää ja yhdistää tietoisuustaitoja käyttäviä psykoterapian työtapoja moderniin neuropsykologiaan.

cute penguin couple - explored by Adam Foster | Codefor, on Flickr

Kirjan tavoitteena on selittää miten modernilla neuropsykologialla voidaan kuvata mitä aivoissa tapahtuu. Kirjassa käytetään dialektisessa käyttäytymisterapiassa (DBT) syntynyttä yksinkertaista mallia mindfulnessista:

Havainnoi

Kuvaile

Ole tuomitsematta

Tietoisuustaitoja ei ole alun perin tarkoitettu käsittelemään psykologisia ongelmia vaan avuksi jokapäiväiseen elämään. Sanat kuten ilo, onni ja myötätunto esiintyvät taajaan buddhalaisessa kirjallisuudessa. Tätä taustaa vasten kirja on haasteellisen tehtävän edessä.

Matrix

Katson Matrix elokuvatrilogiaa jälleen kerran. Minulla on ajatus, että olen enemmän hereillä kuin koskaan ja huomaan paljon enemmän. Elokuvassa on paljon symboliikkaa, viittauksia historiallisiin myytteihin, psykologiaa ja filosofiaa. Ennen kaikkea siinä käsitellään autopilotilla elämistä. Monet vaeltavat Matrixissa zombieina zombien joukossa oikeassakin elämässä.

Matrix elokuvan tarina kertoo siitä miten taistelussa maailman herruudesta ihmiset ovat hävinneet tekoälylle. Sodassa ihmiset tuhosivat taivaan ja auringon, jotta koneet eivät saisi mistään virtaa. Mutta taistelussa kävi vielä huonommin, vuonna 2199 maailma on koneiden vallassa ja ihmiset on valjastettu niiden energianlähteeksi, osaksi systeemiä. Se on kaunis, epäluonnollinen ihmisviljelmä. Miljoonat ihmiset elävät Matrixista tietämättöminä todellisuudesta. Jotta ihmiset voisivat hyvin ja tuottaisivat hyvin sähköä koneille, simuloidaan ihmisten elämää Matrixin avulla. Matrix oli alun perin suunniteltu täydelliseksi, jossa kukaan ihminen ei kärsinyt ja kaikki olivat onnellisia. Se ei toiminut. Epäiltiin että koneet eivät osaa täydellisen maailman tekemiseen vaadittavaa ohjelmointia, mutta todennäköisempää on, että se ei toiminut koska ihmiset määrittelevät todellisuutensa kurjuuden ja kärsimyksen avulla. Ihmisten isojen aivojen primitiiviset osat ymmärsivät ettei täydellistä maailmaa ollut olemassa ja Matrix ohjelmoitiin myöhemmin epätäydelliseksi, aivan kuten oikea maailmakin on.



Unfortunately, no one can be told what The Matrix is.
You have to see it for yourself.
Kuva: Wikipedia Commons



.:Älä kysy jos et halua tietää:.

Todellisessa maailmassa on olemassa kaupunki nimeltä Zion, jossa kapinallisjoukkio vapaita ihmisiä elää. He yrittävät pelastaa edes osan ihmisistä jatkaakseen taistelua koneita vastaan todellisessa maailmassa. Osa ihmisistä ei halua tulla pelastetuiksi, ”herätetyksi”, sillä herääminen on tuskallista. Ne ketkä ovat heränneet ja elävät todellisessa maailmassa toivovat usein, että eivät olisi ottaneet punaista pilleriä vaan sinisen ja elämä olisi jatkunut sellaisena kuin sen itse kuvittelee olevan. Elämä olisi jatkunut koneiden automaattiohjauksessa, jolloin ei itse tarvitsisi tehdä mitään eikä päättää omasta elämästään. Jotkut ovat niin syvällä Matrixissa ja niin riippuvaisia siitä, että he taistelevat pelastajiaan vastaan. Herätetyt ovat aluksi hyvin sekaisin todellisessa maailmassa. Mikä on todellista? Miten määrittelet mikä on todellista? Elokuvassa sanotaan: ”Jos uskot sen olevan todellista jonka kuulet, haistat, näet tai tunnet, todellisuus on aivojesi tulkitsemia sähköisiä signaaleita”. Tietoisuustaitoja harjoittelevakin on joskus hieman hukassa. Harjoitus on mahdollistanut huomion suuntaamisen tilanteen kannalta tärkeään kohteeseen, mutta samalla lisääntyneeseen kaikkeen aistien tarjoamaan informaatioon ei pysty, ainakaan arvottamatta suhtautumaan. Vielä.

.:Kuljetko todella polulla?:.

Vastarintaliikkeen johtaja Morpheus uskoo tietokoneohjelmoija Neon olevan salaperäinen "Valittu", joka tuhoaisi Matrixin, lopettaisi todellisessa maailmassa raivoavan sodan ihmisten ja koneiden välillä sekä vapauttaisi koko ihmiskunnan Matrixin vallasta. Neolle annetaan suoraan aivoihin koulutus useista eri taistelulajeista ja Neo oppii että vastarintaliike osaa hakkeroida Matrixia, jolloin heillä on siellä liikkuessaan supervoimia. Morpheus ei yritä vakuuttaa Neoa hänen roolistaan ”valittuna, toteaa vain, että hän voi näyttää oven, mutta Neon on siitä itse kuljettava. Morpheus sanoo, että siinä on eroa, että tietää polun ja oikeasti kulkee polkua pitkin. Sama pätee tietoisen läsnäolon harjoitteluun verrattuna ”vain” siitä lukemiseen. 



Kuva: Wikipedia Commons

Elokuvan aikana Morpheus joutuu agenttien — Matrixia vartioivien tietokoneohjelmien — vangiksi ja hänet viedään pilvenpiirtäjään kuulusteluja varten. Koneet yrittävät kiristää tietoa joka auttaisi tuhoamaan ihmiset lopullisesti. Paljastuu että jopa koneet ovat kyllästyneitä systeemiin ja haluaisivat vapaiksi. No, kukapa ei haluaisi! Neo ja vapaiden joukossa taisteleva hakkeri Trinity lähtevät pelastamaan ystävänsä ja lopulta onnistuvat tehtävässään, mutta Neo saa kimppuunsa agenttien johtajan Smithin. Hienon taistelukohtauksen lopussa Smith ampuu Neon Matrixissa. Kun kuolee Matrixissa kuolee myös todellisessa elämässä. Trinity syleilee todellisessa maailmassa Matrixiin aivoistaan kytkettyä Neoa ja tunnustaa rakastavansa tätä. Neo herää henkiin Valittuna ja tuhoaa Smithin, koska on täysin vapaa mielen kahleistaan. Mikä tahansa on mahdollista, jopa luotien pysäyttäminen. Neo palaa takaisin ystäviensä luokse ja taistelu jatkuu elokuvan toisessa osassa.

Neo:

”I know you're out there. I can feel you now. I know that you're afraid. You're afraid of us. You're afraid of change. I don't know the future. I didn't come here to tell you how this is going to end. I came here to tell you how it's going to begin. I'm going to hang up this phone, and then I'm going to show these people what you don't want them to see. I'm going to show them a world … without you. A world without rules and controls, without borders or boundaries; a world where anything is possible. Where we go from there is a choice I leave to you.”

Kuva: Wikipedia Commons

Matrixissa autopilotilla elämiseen on vaihtoehto: Tietoinen läsnäolo. Se ei ole helppoa, eikä se ole automaattista. Se on valinta. Taito joka on opittava harjoittelemalla. Harjoitellessa kohtaa monia pelottavia asioita ja näkee sellaista mitä ei haluaisi nähdä. Jos onnistuu oppii näkemään oman egonsa läpi – maailman jossa itseä ei ole. Mitä sitten tekee? Se on valinta, tietoinen valinta.

Elä, Hyväksy ja opi

.:Kiitollisuus:.

Alkuvuoden kiitollisuuteen on kuulunut seuraavia asioita. Vuoden vaihtuminen sujui niin kuin se pienen lapsen kanssa sujuu. Rauhallisesti. Silti olen kiitollinen mukavasta vuoden vaihteen vietosta perheen ja ystävien kanssa. Tämä on elämääni tällä hetkellä.

Siitäkin täytyy välillä tuntea kiitollisuutta, että on lähiaikoina osannut välillä sanoa ei. Päivänä muutamana kiitollisuuden aihetta on saanut aika paljon kaivaa. Aina se on kuitenkin löytynyt. Kiitollinen olen ollut siitä että osaan hakea vaihtoehtoja ja nähdä välillä kauas. Niin kauas, että silmiin sattuu. Hengitän kolme kertaa syvään ja palaan tähän hetkeen.

Tänään olen kiitollistakin kiitollisempi hyvistä unista ja ilmeisesti tepsivästä itsehoidostani pieneen vaivaan. Olen kiitollinen siitä että olen nyt pystynyt välttämään antibiootit jo 14 vuotta.

.:Elä, Hyväksy ja opi osuus:.

Loppuun ote kirjasta jonka haluaisin lukea, olen joskus kopioinut tekstinpätkän ystävältä. Se on ainakin kerran auttanut tekemään ison päätöksen elämäni suunnasta. Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta kirjoittaa eräässä kohdassa, jossa kehotetaan elämään tuska, kärsimys ja menettämisen suru, oppien siitä samalla:

"Joten mitä teetkin, älä sulje kipua pois; hyväksy kipusi ja ole haavoittuva. Olitpa miten epätoivoinen tahansa, hyväksy tuskasi sellaisena kuin se on, sillä tosiasiassa se yrittää antaa sinulle arvaamattoman arvokkaan lahjan: tilaisuuden hengellisen harjoituksen avulla keksiä mitä on surun takana.

Jos kaiken kestäessä pidät sydämesi avoimena, silloin ahdistuksesta voi tulla paras liittolaisesi rakkauden ja viisauden etsinnässä. Emmekö me jo liiankin hyvin tiedä, ettei tuskalta suojautuminen toimi ja että kun yritämme suojautua kärsimyksiä vastaan kärsimme vain sitä enemmän emmekä opi sitä, mikä tästä kokemuksesta olisi opittavissa? Niin kuin Rilke kirjoitti, että suojattu sydän 'joka ei koskaan ole alttiina menetykselle, viaton ja turvassa, ei pysty tuntemaan hellyyttä; vain takaisinvallattu sydän voi koskaan olla tyytyväinen: kaikesta luopuneena vapaana riemuitsemaan mestaruudestaan...' "

Untitled by melolou, on Flickr

Tekstin pätkän haluaisin pitää aina mielessä. Se sivuaa montaa asiaa joista olen kirjoittanut: kärsimystä, hyväksyntää, harjoittelemista ja sitä miten suojautumismekanismit eivät toimi.

Tietoisuuden viljelemistä joka hetkessä

Päivän piristeeksi sanoja Thich Nhat Hahnin kirjasta Peace is every step.

Kerran kun Thay tuli kotiin kävelyltä vuorilla, hän huomasi tuulen puhaltaneen kaikki kodin ikkunat ja ovet sepposen selälleen vaikka hän oli ne lähtiessään sulkenut tiukasti. Kylmyys oli tunkenut joka paikkaan ja kaikki paperit olivat lattialla hujan hajan. Hän siivosi sotkun ja sulki kaikki luukut. Sytytettyään tulen takkaan, ihana lämpö levisi kaikkialle kotiin takaisin.



Tietoisena tulta tuijottaa



Joskus väkijoukossa tunnemme itsemme väsyneiksi, olemme kylmissämme ja yksinäisiä. Tulee halu käpertyä itseensä ja saada lämpö takaisin kuten Thay teki palattuaan kotiin. Hän sanoo, että aistimme ovat ikkunat maailmaan. Joskus ne ovat niin avoinna että tuuli puhaltaa kaiken läpi ja suistaa meidät pois omasta itsestämme. Jotkut jättävät ikkunat auki koko ajan, niin että maailman äänet saavat koko ajan tulla ja altistaa mielemme. Huomaatko katsovasi ikävää ohjelmaa TV:stä pystymättä lopettamaan? Mikset lopeta itsesi kiduttamista? Etkö haluaisikin sulkea kaikki luukut? Pelkäätkö kohdata itsesi, tyhjyyden ja yksinäisyyden kun kohtaat itsesi?

Olemme mitä havaitsemme, vaikka se huono TV ohjelma. Jos ohjelmassa on vihaa, tulemme vihaisiksi. Samoin taas, jos katsomme lumen peittämiä vuoria, olemme se vuori. Voimme tehdä mitä itse haluamme. Kyse on valinnasta. Suurin osa TV ohjelmista tuotetaan, koska ihmiset haluavat jännitystä ja surua elämäänsä. TV on helppo laittaa päälle, jotta joku muu ohjaisi meitä, ja lopulta tuhoaisi meidät. Seuraamme, mitä ikinä sieltä sattuu tulemaan.

Tämä ei päde vain televisioon vaan kaikkiin houkutuksiin ympärillämme. Kaikkien tulisi ottaa vastuu omasta kohtalostaan ja rauhallisuudestaan. Suljetaan siis kaikki luukut ja avataan ne vain tietoisesti, yksi kerrallaan katsoaksemme yhtä ihmettä aina sillä kerralla.

Tästä ärsykkeiden tulvasta on päästävä pois, etenkin jos on mielensä hallinnassa vasta aloittelija. Siksi usein mennäänkin vuorille tai metsään kun aloitetaan meditaatio. Yhtä kaikki, vaikka emme pääsisi elämän hälinästä pois, voimme valita ympäristömme huolella, jotta voimme vaalia tietoisuuttamme joka hetkessä.

Majestic Mount Fuji by magnusvk, on Flickr

Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää, osa 3

Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää kirjan esittelyn ensimmäinen osa löytyy täältä ja toinen täältä . Tässä kolmas ja viimeinen osa.

Tietoinen läsnäolo

Tietoisuus ja tietoinen läsnäolo nähdään kirjassa siis hyväksymis- ja omistautumisterapian osana. Se nähdään menetelmänä tarkastella omia kokemuksia ja ajatuksia. Kirja toteaa, että tietoista läsnäoloa tulee harjoitella ahkerasti ja säännöllisesti pidemmän aikaa ja soveltaa harjoituksia eri elämän alueilla. Harjoituksista täytyy tulla rutiinia, piti siitä tai ei. Kyse on kuitenkin vain oman mielen mielipiteestä, jonka vallasta yritämme kirjan avulla vapautua. Joitain ohjeita:

·         Kirja suosittelee varaamaan joka päivä 15-30 minuuttia harjoitteluun.

·         Tarkoitus ei ole rentoutua, vaan vain tarkkailla mitä omassa itsessä tapahtuu.

·         Pysyvä harjoittelupaikka on tärkeä löytää itselle. Sen rauhallisuus ei ole niin tärkeää.

·         Huonovointisuus harjoittelun aikana tulisi nähdä mahdollisuutena oppimiseen sen hallintaan

Tietoinen läsnäolo on vaikeasti saavutettavissa koska se on tarkoituksellista ja sen vuoksi se johtaa arviointeihin. Huomioitavaa on että tietoisen läsnäolon tarkoitus on oppia heikentämään arviointien vaikutusta.

Logos - A5 by h.koppdelaney, on Flickr
I carry my burden...

Kirjassa on ohjeita seuraavanlaisiin Tietoisen läsnäolon harjoituksiin:

·         Ole siinä missä olet: kehon tarkkailu

·         Hiljainen kävely

·         Tunteiden, ajatusten, tuntemusten, arviointien, halujen ja muistojen nimeäminen arjen askareiden lomassa

·         Tietoinen syöminen

·         Teen juominen

·         Klassisen musiikin kuunteleminen niin että erottaa sieltä eri soittimet ja sinfonian eri osat

·         Tietoisuuden jakaminen, esim. pysy tietoisena jalastasi koko ajan lukiessasi tätä

·         Meditointi, erityisesti Zazen, vain istuminen

Halukkuus

Halukkuuden lisäämisellä pyritään lisäämään joustavuutta. Kun olet läsnä tässä hetkessä, ilman että teet arviointeja tai ilman että yrität työntää pois kokemuksiasi, sinulla on huomattavasti enemmän vapautta tehdä haluamiasi tekoja. Jos otat kaiken vastaan, yrittämättä hallita niitä, olet vapaa kontrollista ja sen sivuvaikutuksista. Samalla liikkumatilasi lisääntyy. Halukkuus ei ole ”yrittämistä” vaan aktiivisuutta, siinä ei ole kyse uskomisesta, että pystyy johonkin. Se ei myöskään voi olla itsepetosta, eikä pakotettua. Jos sinulla on haaste tai ongelma, mikä estää sinua hyppäämästä? Halukkuutesi.

Arvot

Omat arvot määräävät elämän suunnan. Ne ovat valittuja elämän suuntia. Arvot eivät koskaan tule valmiiksi, ne antavat suuntaa kaikelle elämässä, kaikissa valintatilanteissa. Arvot ovat valintoja.

Kirja auttaa määrittelemään omat arvot. Siinä on mukana mm. oman hautajaispuheen kirjoittamisharjoitus. Kirja listaa eri elämänalueita joilla arvoja voidaan tarkastella ja listaa kysymyksiä arvojen määrittämisen tueksi. Kirjassa neuvotaan miten arvonsa voi järjestää ja miten niitä voi testata.

Kirja päättyy siihen miten omistautua arvoilleen, eli millaista elämää juuri sinä eläisit jos todellakin vapautuisit mielesi vallasta ja alkaisit elää?

At the Feet of an Ancient Master by premasagar, on Flickr

Istutaan

.:Istumisen tekniikkaa:.

Blogissa kerron usein istuvani ja hengittäväni. Miten sitten istutaan? Tässä tulee aivan liikaa ohjeita, kyse on yksinkertaisesta asiasta. Vai onko sittenkään?

Tietoisuustaidot kurssilla harjoittelimme istumista perinpohjaisesti. Timon tärkein viesti oli, että kehoa tulee kannatella valitsemassaan istuma-asennossa. Se lisää tahdon elementin harjoitukseen. Meidän tulee vastustaa maan vetovoimaa kaikella tahdollamme. Kun se onnistuu tahto kannattelee meitä ja harjoitusta. Vatsan voimapaikassa (hara) saa voimaa istuinasennon kannattelemiseen.

Asennot

On tärkeää löytää mukava ja rento asento keholle, jotta mieli voi keskittyä sisäisiin prosesseihin. On suositeltavaa istua ilman tukea. Puolilootus ja lootusasennot ovat parhaita kehon ja mielen tasapainon saavuttamiseen, mutta eivät välttämättömiä. Jos kumpikaan näistä ei onnistu voit istua jalat ristissä miten vain mukavassa asennossa. Istumisharjoitus Zazen traditiossa tehdään matolla (zabuton) tyynyn (zafu) päällä.



Zazen au Centre Européen du Zen Rinzai,
Wikipedia Commons



Zafu, Wikipedia Commons

Nämä seuraavassa asennot ovat kaikki hyviä ja täyttävät myöhemmin kuvattavat tavoitteet istumisharjoittelulle

1.    Lootus (Kekkafuza) on kaikkein stabiilein näistä asennoista. Jalkaterät asetetaan vastakkaisien reisien päälle. Asento on symmetrinen ja tukeva. Stabiliteetti ja asennon teho harjoituksessa ovat suurimmat syyt sen käyttöön. Sanotaan että siihen tottuminen voi viedä vuodenkin. Ero muihin asentoihin ei ole niin suuri. Tärkeämpää on mitä mielessä tapahtuu kuin mitä teet jaloillesi. 

2.   Puolilootus (Hankafuza) on toinen asento, jossa vasen jalka asetetaan oikean reiden päälle ja oikea jalka laitetaan sen alle. Asento on hieman epäsymmetrinen, ja toisinaan ylävartalo joutuu enemmän töihin pysyäkseen täysin pystysuorassa asennossa.

3.       Burmalainen asento on yksinkertaisin asennoista jotka ovat seuraavaksi stabiileimpia. Tässä asennossa kantapää on kiinni tyynyssä ja toinen jalka ensimmäisen jalan edessä, molemmat sääret koskettavat lattiaa. Myös polvien tulisi koskettaa lattiaa, mikä saattaa vaatia hieman harjoitusta. Jonkin ajan kuluttua lihakset venyvät ja polvet painuvat alemmas. Tässä voi auttaa se että nojaa hieman eteenpäin istuessaan tyynyllä, kuvitellen että päälaki puskee kohti kattoa. Se venyttää hieman selkärankaa ja auttaa sitten rentouttamaan lihakset. Istuinluut ovat tyynyllä ja vatsa saa ”pullahtaa” hieman ulos työntäen vatsaa eteen, jolloin alaselkä menee hieman kaarelle. Burmalainen asento on hyvä myös siksi että se vaatii hyvin vähän vaivaa pitää keskilinja suorana ja vakaana.

4.       Seiza asento on polviasento jossa käytetään apuna penkkiä tai zafu tyynyä. Jalkapohjat muodostavat mukavan, anatomisen tyynyn takapuolelle. Tavoitteena on apuvälineen avulla pitää paino pois nilkoilta. Pankin käyttö pitää kaiken painon pois jaloilta ja auttaa pitämään pystylinjan suorana.

Kuvat: Zen mountain monastery

Kehon kokemus

Kaikista mainituista asennoista saa vahvan kehon kokemuksen harjoituksen aikana, jalat ovat lähellä toisiaan ja kehoa. Kädet ovat kiinni toisissaan. Nämä kosketukset aikaan saavat sen, että istuessa saa kokemuksen raajojen ”sulautumisesta” yhteen. Risti-istumisessa kehon eri alueet tulevat tavallaan yhdeksi, vasen jalka oikea reisi, oikea jalka vasen reisi, oikea käsi oikea jalka, vasen käsi vasen jalka, tai kädet ovat kämmenet päälekkäin sylissä, jolloin ylä- ja alaruumis ovat ikään kuin "yhtä" istumisen aikana.

Tavoitteet

Kaikkia asentoja koskevat ainakin seuraavat ”tavoitteet”:

1.   Tärkeää on että asento on vakaa ja siinä voi istua selkä suorana. Selän suoruuden tärkeys johtuu siitä, että tiibetinbuddhalaisessa traditiossa sanotaan, että kun selkä on suorana, niin kehon energiakanavat ovat suorassa linjassa kehon energiapisteisiin nähden. Tällöin energian virtaus on parhaimmillaan ja kehon ryhti pitää mielen tarkkaavaisena. Jos istuu keskilinjaan nähden huonossa asennossa, niin mieli paljon helpommin muuttuu uneliaaksi ja tarkkaamattomaksi.

2.   Olennaista olisi että kolme ruumiinosaa koskisivat maahan: molemmat polvet ja takapuoli (istuinluut)Tyyny (zafu) voi olla takapuolen alla, jotta polvet koskettavat luontevasti maata. Tämän siis sanotaan edistävän maa yhteyttä ja yllä kuvatun kehon kokemuksen saamista.

3.   Käsivarret lepäävät sylissä, kämmenet toistensa päällä, peukalot koskettavat hieman toisiaan. Kuvissa näkyy yksi yleisimmistä käsien asennoista. Näitä käsien asentoja mudria, on muitakin.

4.   Jokaisen lihaksen kehossa tulisi antaa rentoutua, mukaan lukien kasvolihakset.

5.   Jos istuu tyynyllä, se tulisi muokata itselle sopivan korkuiseksi.

6.   Harjoituksen aikana kannattaa varmistaa, että asento pysyy suorana ja vakaana.



Day 47 - Zazen by osbock, on Flickr

Silmät

Silmiä voi aluksi istumista opetellessaan pitää kiinni, mutta keskittymisen parantuessa niiden olisi tarkoitus olla puoliksi auki. Silmien kiinni pitämisestä ollaan montaa mieltä. Silmien voisi olla hyvä antaa olla siinä asennossa, jossa ne rentoina luonnostaan pysyvät sillä harjoituskerralla. Joskus se tarkoittaa kiinnioloa, joskus raollaan, joskus puoliummessa, joskus ammollaan. Joidenkin näkemysten mukaan silmät tulisi pitää auki, jotta harjoituksen ja sitä kautta paremman keskittymiskyvyn positiiviset vaikutukset voisi helpommin siirtää arkielämään. Toisaalta monet istuvat mieluummin silmät kiinni, joten jokaisen kannattaa itse tarkkailla millainen tyyli edistää parhaiten omia tavoitteita.

Hienosäätöä sitä tarvitseville

Asentoa etsiessä voi kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin; korvat samassa linjassa hartioiden kanssa, katse pari metriä eteenpäin tai parin metrin päässä lattiassa, selkä suora ja hartiat rentoina.

Tuolilla tai maaten?

Jos selkä- ja vatsalihakset eivät ole vahvat, kannattaa istua tuolilla selkänojaa vasten jalat lattialla tai lattialla selkä seinää vasten, jotta rentoutuminen mahdollistuu. Jos istuminenkaan ei onnistu esimerkiksi sairauden vuoksi, voi harjoitella toki makuuasennossa. Yleensä kuitenkin vältetään makuuasentoa, sillä harjoitus ei ole unihetki. Jos taas makaaminen on sinulle ainoa vaihtoehto, tee se lattialla selälläsi jalat suorana muutaman tuuman päässä toisistaan kädet sivuillasi, mieluiten kämmenet ylöspäin.

Mitä jos asento sattuu?

Thay antaa Peace is every step kirjassa seuraavia neuvoja jos asento alkaa sattua. Jos istumisen aikana jalat puutuvat tai niihin alkaa sattua, muuta asentoa vain siinä tapauksessa että kipu haittaa keskittymistäsi. Jos teet asennon muutoksen hitaasti ja keskittyneenä hengityksesi tahdissa, ei tietoinen läsnäolosi kärsi tästä. Jos kipu tulee sietämättömäksi, nouse ja kävele tietoisesti, ja kun olet valmis voit taas istua uudelleen alas. Syy miksi hänestä on sallittua liikkua, vaikka kaikkialla ei sitä sallita, on se että kun keho puutuu tai siihen sattuu, on se merkki jostain, jota meidän tulisi kuunnella. Harjoituksen tarkoitus on auttaa meitä saavuttamaan rauha, ilo ja väkivallattomuus, ei vahingoittaa.

Tärkeintä ja sana lopuksi

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tärkeintä ei ole istuminen jossain tietyssä asennossa, vaan keskittyminen harjoitukseen, kun on tarpeeksi keskittynyt, voi harjoitusta tehdä oikeastaan missä vain, vaikka kaupan jonossa seistessään.

Spirit of Meditation by h.koppdelaney, on Flickr

Kaikki kommentit ja korjausehdotukset ovat tähän ja muihinkin teksteihin aina tervetulleita!

Lisää

Netistä löytyy vinkkejä ja videoita täältä ja täältä miten voi harjoitella päästääkseen täyteen lootusasentoon. Mutta se on jo toinen postausaihe. Lupaan kirjoittaa myös istumisesta. Mitä sen aikana tapahtuu? Haasteellinen aihe kirjoittaa kyllä, sillä silloin ei tapahdu mitään!

Kirjoitus on koottu mm. seuraavista lähteistä:

Peace is every step:

Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää

Do-the-Lotus-Position

Yogajournal

The meditation mind

Wikipedia

Zen mountain monastery



Lumisota

Tätä on riittänyt. Niin meillä kuin varmaan teilläkin. Lumen kolaaminen on mielestäni sopiva tietoisen läsnäolon käytännön harjoitus. Siinä on monotonisuutta, siinä ei tarvitse suuresti suunnitella mitään monimutkaista ja ennen kaikkea siinä voi uppoutua tekemiseen (flow). Ainakin meillä ylämäkeen lunta puskiessa siihen saa kulumaan tunnin jos toisenkin. Lumi on vietävä jo kauas puutarhaan, tosiasiahan on että lunta voi sataa vielä monta kuukautta.

Samalla lumen luonti on hieman (välillä vähän enemmän) hikeä nostattava hyvinkin kehollinen harjoitus. Se muuttaa kehon lämpimäksi ja tällä kertaa toimi palauttavana harjoituksena edellispäivän urheilusuorituksesta saaden viimeiset maitohapot liikkeelle reisistä ja sääristä, puhumattakaan nilkkojen nivelten mobiloinnista.

Tällä kertaa kolatessani kiinnitin paljon huomiota keskilinjaan. Koetin pysyä tietoisena kaikesta liikkeestä ja kehon eri osien asennoista suhteessa keskilinjaan. Selän käyttö parhaalla liikettä tukevalla ja voiman maksimoivalla tavalla on haasteellista. Lunta ylemmäs nostaessa liikkeet muuttuvat väkisin aina kuluttaviksi, jos ei todella pinnistele saadakseen voimaa keskilinjasta ja kehon keskipisteestä. Korjasin voiman ottamisen monta kertaa lähtemään jaloista tai keskustasta (vatsasta) selän sijaan.

Ajatuksia nousi ja meni. Ei mitään mikä olisi jäänyt paremmin mieleen. Mieli myös pysyi mukana harjoituksessa, eli ei jäänyt junnaamaan johonkin menneeseen tai tulevaan. Lumen kolaaminen ei tietenkään ole niin monimutkainen tehtävä keholle, että liike ottaisi yliotteen ajattelusta. Hengitystä käytin liikkeen tukeva vain suurimmissa ponnistuksissa.

Mielenkiintoista, kuinka monta kärpästä pystyin tällä yhdellä harjoituksella ”lyömään”. Ja siitä kirjoittaminen auttoi taas jäsentämään kokemusta ja tukee tietoisen läsnäolon oppimisprosessiani.

Alku ja motivaatio jatkaa

.:Mistä kaikki alkoi?:.

Netissä luen paljon toisten blogeja ja itsensä kehittämissivustoja. Kaiken uteliaisuuteni perusta lienee kasvissyönti ja vuosien varrella kokeilemalla omaksi muunnettu ruokavalio. Sen huomaaminen, että kaikki ei sovi kaikille ja totuus ei löydy Hesarista ja telkkaria katsomalla, ovat vieneet loputtomalle opiskelun polulle. Päädyin muutama vuosi sitten Valkoisen lumpeen sivuille. Siellä oleva harjoitus läsnäolosta kolahti täydellisesti. Näin tahdon ja haluan elää. Itse asiassa näiden ohjeiden mukaan koinkin eläväni jo aika tarkkaan. Selvitin missä voin oppia lisää ja löysin Työväenopiston viikonloppukurssin, jonka piti Seija Mauro. Ne kaksi päivää olivat mukavimmat ja antoisimmat elämässäni pitkään aikaan. Siisteintä oli kävelymeditaatio ja syömismeditaatio.

Kurssilta jäi elämään käytännön harjoitukset joissa useaan kertaan päivässä pysähdytään ”punaisiin valoihin” ja palataan omaan itseen. Tilanteissa joissa minun on pakko pysähtyä kuten odottaessani että joku vastaa puheluuni tai seisoessani jossain jonottamassa, hengitän kolme kertaa syvään. Pyrin myös tekemään arkiaskareita siivoamista, järjestelyä ja ruuan laittoa aina aika ajoin täydessä tietoisuuden tilassa. Lisäksi sain kirjavinkkejä ja luin joitain mindfulness kirjoja Thich Nhat Hahnia ja deMelloa ainakin. Opettelin myös passiiviseen havainnointiin ollessani paikoissa joissa on paljon ihmisiä, koen että siitä tulee rauhallinen olo kaiken hälyn keskelle.

Lajit joita olen harrastanut tukevat vahvaa kehollista kokemista. Olen ratsastanut ihan pienesta ja saanut aikuisena oppia syvävenyttelyä, pilatesta, chiballia, method Putkistoa ja sen avulla kehon korjaamista. Meditointiin tutustuin ensimmäisen kerran jo 1996 Australiassa vaihto-oppilaana. Omalta osaltaan raskaus ja synnytys vahvistivat kehon tuntemusta lähinnä valmistautuessani tulevaan joogan, itsehypnoosin ja hypnosynnytyskurssin avulla. Lasta odottaessa oli vahvasti mukana myös tietoisen valinnan tekeminen, tiedon hankkiminen ja omien arvojen mukaan eläminen. Asiat, jotka kuuluvat olennaisena myös tietoiseen läsnäoloon.

Still Going Strong by andywon, on Flickr

Minua kiehtova kehon ja mielen konkreettinen yhteys on tullut todistettua useaan kertaan. Se motivoi harjoittelemaan tietoisuustaitoja.

·         Miksi aina silloin sairastuu kun stressi laukeaa?

·         Miten voikaan olla, että halaaminen tuntuu parhaimmalta, kun hengittää samalla kolme kertaa syvään?

·         Urheillessa mieli yrittää välillä huijata uskomaan, että keho ei pysty enää spurttaamaan, silloin kysytään vain   yksinkertainen kysymys: Miten niin? Ja taas mennään kovaa.

·         Imettäessä maidon virtaamisen tuntee tehostuvan, kun hengittää kolme kertaa syvään. Ja vauva keskittyy paremmin imemiseen, jos ja kun muistaa hengittää syvään. Kun tietoisesti rentouttaa mielensä, oma keho rentoutuu ja jopa vauva rentoutuu.

·         Jos epäilee että vauvan kanssa on tulossa vaikea yö, on tärkeintä päättää olla itse rento, ottaa kaikki asiat sellaisina kuin ne ovat. Muistaa vain, että tarpeen mukaan hengittää kolme kertaa syvään.

·         Kaikki tilanteet menevät ohi kun laskee sataan niin että jokainen sisään- ja uloshengityspari on yksi numero. Ja pian onkin aamu.

·         Yksi elämän alue jossa kehomieltä on turha yrittää erottaa on eläinten kanssa oleminen, minulla lähinnä hevosten hoitaminen ja ratsastaminen. Hevonen aistii kehoni kielestä hyvin herkästi, jos minua pelottaa.

Siksi olin innostunut kun tänä syksynä minulla oli mahdollisuus osallistua Tietoisuustaidot ja kehontietoisuus kurssille. Se vahvisti entisestään käsitystäni siitä, että keho ja mieli ovat yhtä. Se myös toi harjoitteluuni tiettyä rutiinia mitä kaipasinkin.

Tieltä ei ole paluuta.

Määritelmä

Mindfulnessmamman blogissa oli viisauden sanoja, joilla on hyvä aloittaa vuosi.
Vapaasti suomentaen.

"Elä tässä hetkessä, opi hetkestä.

Mindfulness on elämänpituinen
matka pitkin tietä joka ei loppujen lopuksi
johda minnekään,
paljastaen vain sen mikä sinä olet."

Lookout by caese, on Flickr