Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää kirjan esittelyn ensimmäinen osa löytyy täältä. Tässä toinen osa.
Kielen syy?
 |
| Drawn by Love by 'PixelPlacebo', on Flickr |
Kirjassa käytetään suhdekehysteoriaa selittämään sitä miksi kieli ”lisää” ja pahentaa usein ongelmiamme. Voimme minkä tahansa kahden asian välille luoda pienempi kuin, vähemmän pelottava tms. suhteen. Pystymme nimeämään tapahtumia ja luomaan syy-seuraussuhteita ja arvioimaan kaikkea meitä ympäröivää. Näin ollen myös pystymme yrittämään ajatustemme tukahduttamista jos ne ovat liian tuskallisia. Tämä usein pahentaa ongelmia pitkällä aikavälillä. Ajatukset nostavat pintaan myös tunteita ja nekin voimistuvat ja ajatusten ja tunteiden välille syntyy vielä vahvempia sidoksia. Sama pätee myös käyttäytymiseen, jos esimerkiksi yritämme välttää herkkuja, on täysin todennäköistä että sitä useammin sorrumme herkuttelemaan mitä enemmän yritämme niitä välttää.
Kaikkien ongelmien kanssa selviämiseen on kyllä helppo keksiä ratkaisuita: jo mainittu vaikeiden ajatusten tukahduttaminen, järkeily, ylensyöminen, -juominen tai liika liikunta jopa pakkoneuroosit. Nämä ratkaisut ovat seurausta siitä että otat ajatuksesi kirjaimellisesti. Kirjan tarkoitus on osoittaa miten kieli hallitsee ajattelua ja auttaa pääsemään tästä eroon.
Välttäminen houkuttelee
Yleensä kaikki yritykset välttää ja hallita epämiellyttäviä ajatuksia, tunteita ja reaktioita eivät toimi. Selviytymisstrategiat eivät toimi pitkällä aikavälillä, koska:
1. Koko ympäröivää maailmaa ei voi kontrolloida kuten tunteitaan ja ajatuksiaan
2. Lapsesta asti sinut on jo pakotettu hallitsemaan ajatuksiasi ja tunteitasi
3. Lapsena aikuiset tuntuivat pystyvän hallitsemaan kaikki ajatuksensa ja tunteensa, myöhemmin opit että näin ei ole.
4. Ympäröivä maailma viestii että onnellisuus = ei ongelmia = ei epämiellyttäviä ajatuksia tai tunteita
5. Ajatusten tukahduttaminen on tuntunut lyhyellä aikavälillä toimivan ja se houkuttelee jatkamaan, koska muut luulevat että kaikki on ”hyvin”.
Kirja käskee pysähtymään, hyväksymään tapahtuneet, ja valitsemaan vastuunoton omasta elämästä. Se vakuuttaa että taistelulle on olemassa vaihtoehto, kontrollin sijaan kamppailun voi lopettaa.
Irti päästäminen
Negatiivisten kokemusten salliminen saattaa vähentää niitä. Eli nekin täytyy hyväksyä, eli ottaa vastaan siinä hetkessä ilman vastustusta. Kirjassa käytetään sanaa halukkuus hyväksynnän synonyyminä, molemmat ovat kontrolloinnin vastakohtia. Päämääränä on antautua täysin sille hetkelle ja kulkea kohti omien arvojen osoittamaa suuntaa. Se tarkoittaa kaikkien tunteiden tuntemista täysillä, niin että voit elää elämääsi täydemmin. Useissa tutkimuksissa on hyväksynnän ja halukkuuden osoitettu niiden merkitystä mm. fyysisen kivun, traumojen, vammojen ja ahdistuksen ja erilaisten päihdeongelmien ja masennuksen hoidossa. Oleellista muuttumiselle on halukkuus muutokseen.
 |
| Woody meets Magritte by aldoaldoz, on Flickr |
Ajatukset aiheuttavat ongelmia
Mieli luokittelee, ennustaa, selittää, vertaa ja tuomitsee, kaiken aikaa. Näin se aiheuttaa kärsimystä ja pahaa oloa usein virhetulkinnoillaan. Usein et huomaa sitä lainkaan, jotta sen voi huomata, täytyy tarkkailla omaa ajatteluprosessiaan. Puhutaan että ”ajatteluun täytyy ottaa välimatkaa”. Se kuvaa hyvin prosessia jossa objektiivisesti pannaan merkille ja havainnoidaan omia ajatuksia. Niitä vain havainnoidaan, niille ei tehdä mitään.
Sinulla on ajatus vai ostatko ajatuksen?
Sen ottaminen kirjaimellisesti mitä ajattelet ei aina ole hyvä asia. Sinänsä ajattelu on, se on tehnyt meistä luomakunnan kuninkaan. Mutta koska ajatukset vaikuttavat meihin niin voimakkaasti, on tärkeää että niiden vaikutusta omaan toimintaan pystyy rajoittamaan tarvittaessa.
Tässä voi olla avuksi
· Ajatusten, tunteiden ja kehon tuntemusten nimeäminen; ”minulla on ajatuksia että…”
· Sen huomioiminen että ajatukset tulevat ja menevät
· Päinvastaisen ajatteleminen
· Sen miettiminen että kuka täällä oikein päättää, sinä vai mielesi?
· Häiritsevien ajatusten kirjaaminen lapulle jonka näkee joka päivä
· Kysyminen itseltä että toiminko tosiaan aina näin?
· Ympäristöstä jonkin etsiminen jota ei voi arvioida, ja sen huomaaminen että sellaista ei ole!
Jos minä en ole yhtä kuin ajatukseni niin kuka minä olen?
Tässä vaiheessa jo lienee selvää, että ajatukset ovat tulkintojamme todellisuudesta. Ero siihen että käyttäisi arvioivien ja luokitteluiden sijaan vain kuvailevia, arvottamattomia luokituksia on suuri. Viimeksi mainitut ovat joustavia ja tapahtuvat tässä ja nyt: ”Nyt minulla on tämä tunne” tai ”nyt ajattelen sitä”. Tämä havainnoiva tai tarkkaileva minä on tärkein minä. Havainnoiva minä täytyy opetella löytämään tietoisen läsnäolon harjoitusten avulla. Kirjassa neuvotaan seuraavia harjoituksia:
· Ajatusten tarkkailu tässä hetkessä arvottamatta ja hyväksyen
· Kehon tuntemusten tarkkailu
· Välimatkan ottaminen omiin arviointeihin, havaitsetko todella arvioimatta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti