Jokapäiväiset harhamme

Hesarissa oli 30.7.2012 Jari Paavonheimon ja Pekka Mykkäsen erinomainen artikkeli siitä miten meillä on kaikenlaisia harhoja, kun elämme enemmän tai vähemmän ennakkoluulojamme ja arvostelevaa asennettamme huomioimatta. Artikkelissa on monta totuuden siementä. Jäin miettimään omia harhojani… Julkaisen artikkelin, jottei se häviä internetin syövereihin. Korostukset ovat omiani.

Emme ole niin järkeviä kuin luulemme. Teemme luonnostamme pinnallisia arvioita ja kehnoja päätöksiä. Siinä on kuitenkin hyvätkin puolensa.

Olet­ko jär­ke­vä ja pe­rus­teel­li­ses­ti asioi­ta poh­dis­ke­le­va ih­mi­nen vai ken­ties pää­tel­miä lon­kal­ta am­mus­ke­le­va het­ken lap­si?

Tes­ta­taan­pa.

Loih­di etee­si nä­ky­mä ku­vit­teel­li­ses­ta Lin­das­ta, jo­ka on nuo­ri, sink­ku, sa­na­val­mis, äly­käs kuin mi­kä ja huo­lis­saan syr­jin­näs­tä se­kä yh­teis­kun­nal­li­ses­ta epäoi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta.

Sit­ten olet­kin val­mis vas­taa­maan ky­sy­myk­seen, kum­pi seu­raa­vis­ta on to­den­nä­köi­sem­pää: 1) Lin­da on pank­ki­vir­kai­li­ja, vai 2) Lin­da on fe­mi­nis­ti­ses­sä liik­kees­sä vai­kut­ta­va pank­ki­vir­kai­li­ja.

Pa­la­taan vas­tauk­seen tuon­nem­pa­na.

Eh­kä ei juu­ri si­nul­le, mut­ta mo­nel­le ny­ky­ih­mi­sel­le asiat ta­pah­tu­vat yhä useam­min täs­sä ja nyt, ei­kä laa­jem­piin ko­ko­nai­suuk­siin ole ai­kaa vil­kuil­la. No­peu­den kult­tuu­rin kes­kel­lä ve­de­tään pi­ka­vauh­tia joh­to­pää­tök­siä ra­joit­tu­neen to­dis­tus­ai­neis­ton poh­jal­ta ja näh­dään syy- ja seu­raus­suh­tei­ta siel­lä­kin, mis­sä nii­tä ei ole.

Kii­reen­sä kes­kel­lä tä­män ny­ky­ih­mi­sen on ha­vait­tu esi­mer­kik­si te­ke­vän it­sek­käi­tä va­lin­to­ja ja pin­nal­li­sia ar­vioi­ta so­siaa­li­sis­ta ti­lan­teis­ta se­kä käyt­tä­vän sek­sis­tis­tä kiel­tä. Hän on mo­ni­tuis­ten tie­dol­lis­ten har­ho­jen – ku­ten liial­li­sen it­se­luot­ta­muk­sen tai asian­tun­ti­joi­den jär­ke­väl­tä kuu­los­ta­vien pu­hei­den – val­las­sa.

Ta­lous­tie­teen no­be­lis­ti, psy­ko­lo­gi Da­niel Kah­ne­man on ku­van­nut ih­mis­mie­len har­ha­tai­pu­mus­ta ly­hen­teel­lä WY­SIA­TI: what you see is all the­re is eli se mi­tä näet on kaik­ki mi­tä on.

Kah­ne­man ja­kaa mie­len kah­tia: au­to­maat­ti­ses­ti ja in­tui­tii­vi­ses­ti rea­goi­vaan aluee­seen se­kä kes­kit­ty­nee­seen, it­seä kont­rol­loi­vaan tie­toi­suu­den aluee­seen. Eten­kin toi­mies­saan au­to­maat­ti­sen rea­goin­nin va­ras­sa ih­mi­sen kä­si­tyk­set ovat alt­tii­ta tie­dol­li­sil­le har­hoil­le.

Esi­mer­kik­si ke­hys­tys­har­has­sa eri­lai­set ta­vat esit­tää sa­ma asia ai­heut­ta­vat eri­lai­sia tun­te­muk­sia vas­taa­not­ta­jas­sa.

Väi­te, et­tä "­to­den­nä­köi­syys ol­la hen­gis­sä kuu­kau­si leik­kauk­sen jäl­keen on 90 pro­sent­tia" on rau­hoit­ta­vam­pi kuin väi­te "­kuol­lei­suus kuu­kau­den si­säl­lä leik­kauk­sen jäl­keen on 10 pro­sent­tia".

Prin­ce­to­nin eliit­ti­yli­opis­tos­sa vai­kut­ta­va is­rae­li­lai­sa­me­rik­ka­lai­nen Kah­ne­man on koos­ta­nut vuo­si­kym­me­nien kes­kei­set tut­ki­muk­sen­sa ja poh­din­tan­sa kir­jaan­sa Thin­king, Fast and Slow, jo­ta on luet­tu ah­ke­ras­ti eten­kin Yh­dys­val­lois­sa. Fo­reign Po­li­cy -leh­ti on lis­tan­nut hä­net sa­dan vai­ku­tus­val­tai­sim­man glo­baa­lin ajat­te­li­jan jouk­koon.

Kah­ne­ma­nin ajat­te­lua tun­te­va psy­ko­lo­gian eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Mark­ku Oja­nen sa­noo, et­tä mo­net tie­dol­li­set har­hat ovat ih­mi­sel­le it­se asias­sa huo­mat­ta­van hyö­dyl­li­siä.

"­Ne voi­vat suo­ja­ta kiel­tei­sel­tä to­del­li­suu­del­ta ja aut­ta­vat nä­ke­mään po­si­tii­vi­sia mah­dol­li­suuk­sia. Aiem­min tut­ki­muk­ses­sa oli esil­lä, et­tä mi­ten ih­mees­sä ih­mi­set sel­viä­vät har­ho­jen­sa kans­sa. Nyt on huo­mat­tu, et­tä niis­sä on pal­jon myön­teis­tä­kin."

Oja­sen mie­les­tä in­tui­tio­ta eli vais­ton­va­rais­ta ym­mär­tä­mis­tä ei pi­dä vä­hek­syä. "­Se on mai­net­taan pa­rem­pi. Tun­teet oh­jaa­vat ih­mis­tä asiois­sa, jois­ta ei jär­jen avul­la pää­se sel­vil­le."

Har­hois­sa on sil­ti Oja­sen­kin mie­les­tä usein kiel­tei­siä piir­tei­tä. "E­si­mer­kik­si ih­mis­suh­teis­sa liian vah­va luot­ta­mus omaan nä­ke­myk­sen ai­heut­taa on­gel­mia. Ih­mi­set ovat ää­rim­mäi­sen tai­ta­via ole­maan oi­keas­sa."

"Ih­mi­sel­lä on myös enem­mis­töön kuu­lu­mi­sen har­ha. Jos käy­tän al­ko­ho­lia, ole­tan hel­pos­ti, et­tä kaik­ki muut­kin käyt­tä­vät. Kaik­ki ikään kuin pyö­rii ym­pä­ril­lä­ni. Jäl­ki­vii­saus­har­ha ku­kois­taa eri­tyi­ses­ti po­li­tii­kas­sa, mut­ta on kai­kil­le omi­nais­ta", sa­noo Oja­nen.

Kah­ne­ma­nin tut­ki­muk­set ovat kiin­nos­ta­neet ta­lou­del­li­sen myrs­kyn ai­koi­na: mil­lä ih­meen pe­rus­teil­la ih­mi­set te­ke­vät vaik­ka­pa si­joi­tus­pää­tök­siään, kun asian­tun­ti­joi­den­kaan ar­vioi­hin ei voi luot­taa?

Bu­si­ness­Week-ta­lous­leh­ti huo­maut­ti Kah­ne­ma­nin kir­jaa ar­vioi­des­saan, et­tä ih­mi­set ve­tä­vät joh­to­pää­tök­siä – tai pa­rem­min­kin hyp­pää­vät joh­to­pää­tök­siin­sä – var­sin ke­poi­sin pe­rus­tein.

Mie­len vi­nou­ma on, et­tä poh­ties­saan, on­ko For­din osa­ke jär­ke­vä si­joi­tus­koh­de, se syöt­tää asiaa liip­paa­vaa, mut­ta ei ko­vin­kaan re­le­vant­tia tie­toa sii­tä, pi­tää­kö ih­mi­nen For­din au­tois­ta.

"­Ris­kien ot­to voi ol­la har­hais­ta. Ra­tio­naa­li­suu­den ko­ros­ta­mi­nen­kin voi ol­la har­ha, kos­ka sil­loin tun­tei­den mer­ki­tys­tä ei ote­ta tar­peek­si huo­mioon. On myös ha­vait­tu, et­tä in­for­maa­tion mää­rän li­sään­tyes­sä ih­mis­ten pää­tök­sen­te­ko­ky­ky heik­ke­nee", Oja­nen sa­noo.

Oja­sen mie­les­tä ih­mi­set lo­pul­ta us­ko­vat, mi­tä ha­lua­vat us­koa. "­Muu­hun aja­tuk­seen ei voi his­to­riaa kat­so­mal­la tul­la."

Hä­nen mu­kaan­sa kiel­tei­sis­tä har­hois­ta voi yrit­tää va­pau­tua it­se­tun­te­mus­ta ke­hit­tä­mäl­lä ja lu­ke­mal­la esi­mer­kik­si psy­ko­lo­gis­ta kir­jal­li­suut­ta. "E­ri­lai­set kes­kus­te­lu­ryh­mät voi­vat myös ol­la tär­kei­tä har­hois­ta va­pau­tu­mi­ses­sa."

No­peu­den kult­tuu­ris­sa on hy­vä käyt­tää hi­tau­den vä­li­nei­tä, kes­kit­ty­nyt­tä ak­tii­vis­ta ajat­te­lua ja mo­ni­puo­lis­ta tie­don­han­kin­taa, myös vas­tak­kai­sis­ta nä­kö­kul­mis­ta. Yön yli nuk­ku­mi­sen kan­san­pe­rin­net­tä on syy­tä vaa­lia.

Kah­ne­man ja hä­nen edes­men­nyt kol­le­gan­sa Amos Tvers­ky tes­ta­si­vat tee­se­jään ar­tik­ke­lin alus­sa ku­va­tul­la "­Lin­da-ko­keel­la", jo­ka osoit­ti ajat­te­lu­pro­ses­sei­hin liit­ty­viä kom­pas­tus­ki­viä.

Stan­for­din huip­pu­yli­opis­ton bis­nes­opis­ke­li­jois­ta 85 pro­sent­tia pi­ti to­den­nä­köi­sem­pä­nä si­tä, et­tä Lin­da on fe­mi­nis­ti pank­ki­vir­kai­li­ja. Kä­vi­kö si­nul­le ku­ten enem­mis­töl­le stan­for­di­lai­sis­ta – unoh­dit­ko kaik­ki to­den­nä­köi­syys­las­ken­nan ja lo­gii­kan al­keet­kin?

On tie­ten­kin to­den­nä­köi­sem­pää, et­tä Lin­da on pank­ki­vir­kai­li­ja, kos­ka myös kaik­ki fe­mi­nis­ti­pank­ki­vir­kai­li­jat ovat pank­ki­vir­kai­li­joi­ta.

Vää­rin vas­tan­nei­den enem­mis­tö tur­vau­tui help­poon ja vais­ton­va­rai­seen päät­te­lyyn sen si­jaan, et­tä oli­si miet­ti­nyt asiaa kes­kit­ty­neem­min ja vii­saam­min to­den­nä­köi­syys­las­ken­nan kaut­ta.

 Head in Hands by Alex E. Proimos, on Flickr

.:Arkisia ihmismielen harhoja:.

Ar­ki­elä­män har­ho­ja il­me­nee kaik­kial­la – va­paa-ajas­sa, työe­lä­mäs­sä, me­dias­sa. Täs­sä seit­se­män ta­va­no­mais­ta:

1. Vah­vis­tus­har­has­sa ih­mi­set et­si­vät ja ovat tai­pu­vai­sia ot­ta­maan vas­taan in­for­maa­tio­ta, jo­ka tu­kee hei­dän ai­kai­sem­pia kä­si­tyk­siään. Esi­tet­ty­jä väit­tei­tä hy­väk­sy­tään kri­tii­kit­tö­mäs­ti ja ää­rim­mäis­ten il­miöi­den to­den­nä­köi­syyt­tä liioi­tel­laan.

2. Ha­lo-efek­tis­sä on tai­pu­mus yleis­tää hen­ki­lön jo­kin myön­tei­sek­si koet­tu piir­re kaik­keen mi­tä hen­ki­lö te­kee. Esi­mer­kik­si nou­su­kii­dos­sa ole­val­ta po­lii­ti­kol­ta näyt­tää on­nis­tu­van kaik­ki.

3. Ta­voi­tet­ta­vuus­har­has­sa an­ne­taan liiak­si pai­noa vii­meai­kai­sil­le, esil­lä ol­leil­la ta­pah­tu­mil­le. Yh­des­sä tut­ki­muk­ses­sa vas­taa­jia pyy­det­tiin ver­taa­maan eri­lai­sia kuo­lin­syi­tä. He ar­vioi­vat esi­mer­kik­si tor­na­do­jen ole­van yh­tä usein kuo­lin­syy­nä kuin ast­man, vaik­ka jäl­kim­mäi­seen kuol­laan 20 ker­taa useam­min. Vi­nou­tu­maa se­li­te­tään ak­tii­vi­sel­la vies­ti­mien seu­raa­mi­sel­la.

4. Jäl­ki­vii­saus oli edes­men­neen kir­jai­li­ja Veik­ko Huo­vi­sen mu­kaan pa­ras ja ime­lin vii­sau­den la­ji. Sii­nä­kin on kui­ten­kin vaa­ran­sa. Jäl­ki­vii­saus­har­has­sa ih­mi­nen muis­taa uu­den tie­don va­los­sa ai­kai­sem­man kä­si­tyk­sen­sä kuin oli­si ko­ko ajan ol­lut si­tä miel­tä, vaik­ka kä­si­tys oli­si vaih­tu­nut.

5. Asian­tun­ti­ja­har­ha: Phi­lip Tet­loc­kin laa­jas­sa tut­ki­muk­ses­sa kä­vi il­mi, et­tä asian­tun­ti­jat ei­vät on­nis­tu­neet mer­kit­tä­väs­ti maal­lik­koa pa­rem­min en­nus­ta­maan ke­hi­tys­kul­ku­ja aloil­la, joi­hin he oli­vat pe­reh­ty­neet vuo­si­kau­sien ajan.

6. To­tuus­har­has­sa usein tois­tel­tu asia muut­tuu to­tuu­dek­si. "­Var­min ta­pa saa­da ih­mi­set us­ko­maan pe­rät­tö­myyk­siin on jat­ku­va tois­to, kos­ka tut­tuut­ta on vai­kea erot­taa to­tuu­des­ta. Au­to­ri­taa­ri­set ins­ti­tuu­tiot ja mark­ki­noi­jat ovat ai­na tien­neet tä­män", Kah­ne­man kir­joit­taa. In­ter­net on te­ho­kas tois­ton työ­ka­lu.

7. Suun­nit­te­lu­har­has­sa on tai­pu­mus yli­ar­vioi­da hyö­ty­jä ja ali­ar­vioi­da kus­tan­nuk­sia. Il­man täl­lais­ta kat­tee­ton­ta op­ti­mis­mia mo­ni han­ke ei eh­kä nyt­käh­täi­si liik­keel­le, mut­ta huo­no puo­li on, et­tä pää­tök­sen­te­ki­jät saat­ta­vat jou­tua myön­tä­mään li­sä­ra­hoi­tus­ta useaan ot­tee­seen.

Läh­de: Kah­ne­man, Da­niel: Thin­king, Fast and Slow. Lon­don, Pen­guin Books.