Sitä vaan tänään, että kiirettä pitää. Tänääkin. Sitten on todella oppinut jotain, jos pystyy nauttimaan kaikesta kaaoksestakin.
Itse ne asiat valitsee, jotka kaaoksen aiheuttaa. Sekin on hyvä muistaa.
Aina on kaikenlaista. Tilanteita ja suunnitelmien pettämistä.
Kaaoksestakin voi oppia. Ainakin sen, että keskittyy vain olennaiseen. Muuta ei ehdi. Se on usein tärkeintä.
Mitä jos...
Hengittäisi.
Antaisi armoa itselleen.
Ehkä sitten kaaoksenkin kestäisi?
Sekin on elämää vaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti