Kristillinen
juhla antoi uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Nykyiseen
pääsiäiseen liittyy useita keväisen luonnon heräävän elämän vertauskuvia. Näitä
ovat muun muassa narsissit, rairuoho, keltaiset pääsiäistiput sekä kanit eli
puput sekä hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat.
Kevätpäiväntasauksen jälkeen valo voittaa pimeyden ja lämpö kylmyyden:
vertauskuvallisesti elämä voittaa kuoleman. Muna on eri puolilla maailmaa
tunnettu hedelmällisyyden ja kasvun vertauskuva
~ Wikipedia
Näillä teemoilla meillä on vietetty pitkää
viikonloppua. Pääsiäiskoristeita on vähän, mutta niillä kaikilla on tarina.
Pupu on siskon vuosia sitten tekemä.
Ihanat virpomavitsat ovat siskon tytön käsialaa.
Rairuohon tiput on uitettu usein kasteluvedessä ja
äidin koira on maistanut niitä. Tämän vuoden rairuoho saatiin lahjaksi, koska
omat yritykset ovat päättyneet edellisvuosina huonosti. Legendaarinen kukko on äidin 70-luvulla virkkaama. Aika psykedeelinen eikö? Tänäkin pääsiäisenä se ilahdutti munimalla kolmesti!
Pienen ensimmäinen pääsiäistipuaskartelu. Pyrstöhöyhenissä ei ole säästelty. Olen kiitollinen päiväkodin henkilökunnalle, kun jaksavat tällaisia vääntää.
Pääsiäisnarsisseja sain ison määrän
syntymäpäivälahjaksi. Niistä riittää iloa pitkäksi aikaa.
Sukka-sunnuntaki,
malko-maanantaki, tikku-tiistaki, kello-keskiviikko, kiiro- eli kiristuorstaki,
pitkä-perjantaki, lanka-lauvantaki ja viimeksi pälkkä-pääsiäinen. Mitä eri
merkitystä itsekullaki päivällä lienee muinoin ollut, en tiedä, mutta
kellokeskiviikkona otettiin eläinten kellot talvitalteestaan esille, ja
kiirotuorstakina niitä pyhitettiin aina tulevan kesän tarpeeksi.
Se on ollut pälkkä, eli ilmesisesti pelkkä pääsiäispäivä tänään. Ihanan pitkät pääsiäispyhät alkavat olla takana, mutta
olo on levännyt ja mielikin tyhjentynyt arjen hälinästä. Näillä jaksetaan taas
vähän aikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti