Yksin tai no hevosen kanssa

Viikonlopun iloksi käy toisinaan ratsastamassa siskoni hevosilla. Jos jollekulle on jäänyt vielä epäselväksi, niin olen hevostäti henkeen ja vereen. Viime vuodet ratsastaminen on ollut metsissä ja metsäteillä samoilua hevosen kanssa. Se on ollut yksinkertaista ulkoilua, stressin poistoa ja rentoutumista.

Luonnon ja kevään tarkkailu on parasta. Saa olla ihan hiljaa ja keskittyä olemiseen. Rauhallisella hiekkatiellä päästeltiin pitkät pätkät tölttiä ja hieman laukkaakin. Hevosen menohalut olivat kovat ja kotiinpäin varsinkin tultiin vauhdilla. Kevät!

Ratsastustaidoilla en voi kehua, ne tulevat selkärangasta se mitä tulee. Koko ikänsä kun keikkuu milloin minkäkin hepan kyydissä niin kyllä siinä ehkä oppiikin jotain. Maastossa ratsastaessa on tärkeintä, että hallitsee hevosen kaikissa tilanteissa ja tunnistaa vaaran paikat ja toimii viisaasti.

Ratsastus on mitä parhain läsnäolon harjoitus. Olen monesti kirjoittanut siitä ennenkin. Hevonen aistii kaikki tunnetilat ja lukee ihmisen asentoja reagoiden niihin oman tottumuksensa mukaan. Kaikissa tilanteissa on oltava läsnä.

You’re not working on the horse, you’re working on yourself.

~Ray Hunt

spirit by Zanthia, on Flickr

Mitä vähemmän hevosen selässä tekee, sitä paremmin hevonen liikkuu. Ratsastajan tehtävänä on häiritä hevosta mahdollisimman vähän, jolloin liike pysyy luonnollisena. Hevosen askeleeseen mukautuminen vaatii keskittymistä. Pakonomainen yrittäminen ja kontrollointi eivät auta yhteyden muodostumista hevosen ja ratsastajan välille. Ratsastaessa on oltava samaan aikaan täydellisen valpas ja täysin rentoutunut. Ihan niin kuin zazenia istuessaankin.

Minulle rakkain rotu on islanninhevonen. Se on luonnonläheinen ja tavallinen, mutta yhtä aikaa täynnä luonnetta ja tulta.

Yleisenä tavoitteena on kasvattaa monipuolisia, varmajalkaisia ja turvallisia hevosia, joilla on hyvät, selkeät askellajit ja erittäin hyvä luonne. Hevonen jota on ilo katsella ratsastettuna - todellinen islantilainen askellajihevonen.

Hevonen on erittäin vaikuttava ja elegantti katsoa. Sen liikkeet ovat energiset ja vaikuttavat ja sillä on paljon karismaa: Hevonen kantaa itsensä hyvin, myötää niskasta, on kuolaimella ja kevyt etuosastaan. Liikkeet ovat kevyet, korkeat, pehmeät, tasapainoiset ja energiset. Etujalkojen liikkeet ovat korkeat. Liikkeet ovat matkaavoittavat ja tyylikkäät, hevonen kantaa häntäänsä korkealla.

Ote Suomen islanninhevosten jalostustavoitteista.