McMindfulness

Kaikki ovat kuullet mindfulnessista ja sitä harjoittavat yhä useammat. Miljoonat ovat saaneet helpotusta stressiinsä, oppineet keskittymään ja olemaan empaattisempia. Kaikki tämä on positiivista, mutta kolikolla on kääntöpuoli, varsinkin kun oppeja sovelletaan yritysmaailmassa. Tämä blogiteksti on lyhennelmä ja käännös Huffingtonpostin artikkelista ”Beyond McMindfulness”.

Kaikille elämän alueille, syömiseen, opetukseen, masennukseen jne. on jo kirjoitettu oma mindfulness oppaansa. Usein saamme uutisissa kuulla kaikista mindfulness meditaation terveysvaikutuksista ja vähitellen alkaa vaikuttaa siltä, että meillä on ratkaisu kaikkiin ongelmiin!

Arvatenkin mindfulness on alkanut kiinnostaa myös yrityksiä ja niitä konsultoivia. Mindfulnessin pehmeiden taitojen antamista hyödyistä työpaikalla ei ole vielä mitään empiirisiä tutkimuksia.

Toki erilaisten myytävien ohjelmien sanotaan olevan buddhalaista alkuperää, mutta usein samaan hengenvetoon todetaan, ettei ole mitään yhteyttä buddhalaisuuteen. Näin mindfulnesstuotteita on helpompi myydä yrityksille. 

The Infinite Loop by kurafire, on Flickr

Valitettavasti on niin, että alkuperäisillä buddhalaisilla menetelmillä oli paljon enemmän tavoitteena kuin päänsäryn ja verenpaineen vähentäminen, tai vielä vähemmän tuottavuuden lisääminen.

Tästä johtuen kriitikot ovat alkaneet kutsua tekniikoita McMindfulnessiksi. Alun perin tarkoituksena on ollut vapauttaa ja muuttaa ihmisen käytöstä unohtamatta etiikkaa ja myötätuntoa. Kun mindfulness irroitetaan juuriltaan, saattaa olla, että se ei herätäkään näkemään maailman ahneutta, pahantahtoisuutta ja harhoja. Artikkelin kirjoittajan mielestä McMindfulness on banaalin ja terapeuttisen itsehoitomenetelmän kauppaamista, joka jopa lisää edellä mainittuja ominaisuuksia.

Stressin vähentämisen ja tarkkaavaisuuden lisäämisen lisäksi mindfulness on havainnointia, joka vaikuttaa kaikkeen. Ajatukset, puheet ja teot, se mistä ansaitsemme elantomme ja tahtomme elää hyvää elämää – tämä kaikki on osa vanhaa perinnettä. Kokonaisuuden avulla elämästä tulee sarja mielekkäitä tekoja ja sen laatu paranee. Pääpointtina on se, että tarkkaavaisuuden ja muiden mindfulnessin tuomien etujen avulla voi tehdä myös pahaa, jos eettistä näkökulmaa ei oteta huomioon ja ihmisen toiminta ei ole sen mukaisesti ”oikeaa”.

Toinen McMindfulnessiin liittyvä harhaluulo on, että mindfulnessin harjoittaminen on itsensä sisäistä kehittämistä. Näin ollen se sopii hyvin työelämän kovaan kilpailuun. Tällöin usein henkilöiden väliset suhteet ja organisaatio kokonaisuutena jäävät huomioimatta. Ihmisten motiiveja ei huomioida ja todelliset syyt jäävät peittoon. Syntyy tavallaan osaoptimointia, joka ei lisää hyvinvointia isossa mittakaavassa tai edes yrityksen sisällä.

Tätä vastaan argumentoidaan sillä, että muutos alkaa yksilöstä. Kirjoittaja on kuitenkin sitä mieltä. että ahneus, pahantahtoisuus ja harhat voivat olla organisaatioiden ominaisuuksia siinä missä yksilöidenkin.

Stressin syitä ei myöskään analysoida, vaan yksilö laitetaan harjoittamaan mindfulnessia oman itsensä parantamiseksi. Ihmisyyden ja huolenpidon naamion takana mindfulness muotoillaan turvaventtiiliksi, jonka avulla yksilö voi sopeutua stressiin ja työelämän vaatimuksiin.

Samantyyppisiä ihmisten valmennusohjelmia on nähty historiassa. Bhikkhu Bodhi, länsimainen buddhalainen munkki on varoittanut, että mindfulnessia voidaan helposti väärinkäyttää saavutetun aseman säilyttämiseen ja kulutusyhteiskunnan vahvistamiseen. Näitä asioita McMindfulnessin myyjät eivät ole kiinnostuneita tutkimaan, vaan niistä varoittaminen nähdään helposti uhkana yksilön kehittämiselle.

Suurin artikkelin kirjoittajan huoli liittyy siihen, että muutaman vuoden päästä McMindfulness unohdetaan kuten niin monet muutkin tekniikat. Jotta todellinen positiivinen henkilökohtainen kasvu ja sosiaalinen muutos olisivat mahdollisia on tarpeen huomioida niin mindfulnessin eettinen viitekehys kuin kaikkien elävien hyvinvointikin. Vain näin mindfulness voi muuttaa maailmaa pysyvästi.

... 

Mitä ajatuksia tästä heräsi?