Leikki syntyy läsnäolosta

Miten leikit lasten kanssa? Osaatko olla ja heittäytyä mukaan puuhailemaan milloin mitäkin? Myönnän etten ole siinä kovin hyvä. Pieni leikkii autoilla ja pehmoleluilla. Toisinaan hän laittaa ruokaa. Näissä en yleensä ole mukana. Piirtämis- maalaus- ja muovailuhetkissä sen sijaan olen innolla pienen mukana. Yhdessä myös pelaamme ja riehumme sohvalla kutittaen ja kiusaten. Koen, että leikki on lapselle tärkeää ja meille mukava tapa olla.

Luin muistaakseni Kiddo lehdestä ohjeen lapsen kanssa olemiseen:

Ole

Osallistu

Onnista

Sen yksinkertaisemmaksi tuskin voi "leikkimisohjetta" enää saada. Seuraavaksi luin leikistä ja läsnäolosta lisää Mannerheimin lastensuojeluliiton artikkelista Leikki syntyy läsnäolosta. Tässä joitain otteita tästä artikkelista.

.:Mitä aikuinen voi tehdä leikissä?:.

Lapsen kanssa leikkiminen ei suju kaikilta aikuisilta luonnostaan. Turhat suorituspaineet kannattaa unohtaa, sillä leikki ei vaadi aikuiselta muuta kuin läsnäoloa. Aikuisen tehtävä ei ole vetää leikkiä tai välttämättä edes keksiä vuorosanoja, vaan kuunnella lasta. Kun on avoin ja läsnä ja antaa lapsen viedä leikkiä haluamaansa suuntaan, rima on jo ylitetty.

Yhteinen leikki voikin olla vanhemmalle tilaisuus kurkistaa syvemmälle lapsen maailmaan. Leikin ohessa voi myös tulla esiin asia, joka vaivaa lasta mutta josta hän ei muuten olisi puhunut.

Tavallaan lapset kyllä osaavat leikkiä luonnostaan, mutta aikuisen kanssa leikkiessä lapsi saa enemmän työkaluja ja liikkumavaraa ja pystyy työstämään tunteitaan paremmin kuin kavereiden kanssa. Pitääkö lapsen leikittäjän sitten nimenomaan olla oma vanhempi, vai voiko tehtävää hoitaa joku muukin tuttu aikuinen? Kognitiiviset ja verbaaliset taidot kehittyvät muidenkin aikuisten kanssa. Kuitenkin oma vanhempi on lapsen näkökulmasta se mieluisin aikuinen leikkikaveri.

Afternoon flight by Brett Davies, on Flickr

Olen aikaisemmin kirjoittanut leikin tärkeydestä. Minulla on ajatus, että jokainen vanhempi voi löytää itselleen mieluisat leikit oman lapsensa kanssa. Kaikkia ei kiinnosta samat leikit, eikä naama irvessä kannata pakottaa itseään lapsen kaikkiin leikkeihin. Lapsi huomaa epäaitouden.

.:Leikki on kaikille hyödyllistä:.

Artikkelissa todetaan: Vaikka leikkiminen tuntuisi vaikealta, yhteiseen leikkiin heittäytyminen kannattaa. Leikin avulla kehittyvät monet lapsen taidot ja valmiudet, kuten ongelmanratkaisutaidot, fyysiset taidot, sanavarasto ja sosiaaliset taidot. Samalla lapsen itsetunnolle on hyödyllistä, jos hän kokee aikuisen olevan kiinnostunut hänen maailmastaan.

Leikin ymmärtäminen ja leikkiin rohkaiseminen onkin kaikkein tärkeintä. Täydellisyyttä tavoitteleva vanhempi saattaa läkähtyä taakkansa alle, jos ottaa stressin aiheeksi vielä yhteisen leikkimisenkin.

Jos käytännöllisesti ajattelee, lapsen kanssa leikkiminen voi myös tehdä elämästä aikuisellekin paljon helpompaa. Kun työ- ja hoitopäivän jälkeen palataan kotiin, aikuinen saa todennäköisesti tehdä illan kotityöt omassa rauhassa paljon helpommin, kunhan ensin malttaa istua hetkeksi leikkimään.

Silti kannattaa muistaa, että leikkimisestä voi olla hyötyä myös aikuiselle. Yhteinen leikki lapsen kanssa voi vapauttaa mielihyvästä kertovaa oksitosiinihormonia. Leikkiminen kannattaa, koska se ”luovuuttaa” aivoja eli tekee ne luoviksi. Ei tee pahaa aikuisellekaan säilyttää hiukan enemmän leikkimielisyyttä ja luovuutta. Se on terveellistä kenelle tahansa.

Mikä voisi olla leikki, josta itsekin pidät?

Lue lisää:

Leikkiä kaikki

Angry Birds Pinjata

11 asiaa, jotka jokaisen vanhemman tulisi tietää

Tässä ja nyt – 10. Vanhemmuusrikoksia

Läsnäoleva vanhempi, osa 4: Miten minusta tulee läsnä oleva?