Tässä tutkittua tietoa tietoisesta läsnäolosta vanhemmuudessa. Ei mitään uutta, mutta ehkä kuitenkin aiheellista tietoa tässä blogissa. Tietoisuustaidoilla on tärkeä rooli vanhempana olemisessa. Nimenomaan olemisessa. Huomioi, että ei vanhemmuutta suorittaessa.
Perheterapiayhdistyksen sivuilta löytyi tuoreehko pitkä artikkeli joka käsittelee Mindfulnessia. Se esittää useita mindfulnessin määritelmiä ja aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Eräs referoitu tietoista vanhemmuutta esittelevä tutkimus kiinnitti huomioni. Tietoista vanhemmuutta ja sen vaikutuksia ei toistaiseksi ole tutkittu kovinkaan paljoa. Tutkimuksessa viitataan ainoastaan kolmeen muuhun tutkimukseen. Tässä keskeisiä ajatuksia uusimmasta tutkimuksesta. Malli ei tuo mitään olennaista uutta, mitä blogissa ei olisi esitelty, mutta se vahvistaa tietoisuustaitojen tärkeää roolia vanhemmuudessa.
.:Yleistä harjoittamisesta:.
Mindfulness-harjoitusten avulla on mahdollista vapautua egoismin ja hedonismin oravanpyörästä, jossa vältellään epämukavuutta ja tavoitellaan ulkopuolisista lähteistä lyhytaikaisia nautintoja, jotka eivät kuitenkaan tyydytä. Vanhemmalle tällainen elämäntapa usein ei edes ole mahdollinen, ellei halua toisten hoitavan lastaan kokonaan.
Mindfulness – tietoinen läsnäolo – tarjoaa syvempää ja kestävämpää hyvinvointia. Se edistää joustavaa suhtautumista ja tarkkaa havaintokykyä käsillä olevassa tilanteessa. Samoin tietoinen läsnäolo lisää hyväksyvää asennoitumista ja vähentää reaktiivisuutta somaattisella, kognitiivisella, affektiivisella ja käyttäytymisen tasolla.
Aikaisempien kokemusten perusteella arvioimme usein automaattisesti kaikkea eteemme tulevaa joko myönteisesti tai kielteisesti. Tämä pätee myös tapaan, jolla päivästä toiseen suhtaudumme omaan lapseemme. Nämä arviot sekä uskomuksista, mielipiteistä ja odotuksista muodostuvat ennakkokäsitykset voivat hämärtää luomaamme kuvaa siitä, mitä kunakin hetkenä todella tapahtuu. Tietoinen läsnäolo antaa mahdollisuuden valita, miten koettuihin asioihin ja tilanteisiin reagoidaan, ja tarjoaa vaihtoehdon tavanomaiselle tai automaattiselle toiminnalle.
 |
| b a r e f o o t . s u m m e r by katiew, on Flickr |
.:Tietoinen vanhemmuusmalli:.
Mindfulnessiin perustuvan vanhemmuusmallin (Duncan et al. (2009)) avulla pyritään terveisiin lasten ja vanhempien suhteisiin, ja sitä voidaan käyttää myös perhekeskeisissä ehkäisevissä terapioissa. Siinä on yhdistetty itämaisia ja länsimaisia mindfulness-periaatteita. Malli käsittää viisi ulottuvuutta:
1. Lapsen kuunteleminen huomion jakautumatta muualle
2. Vanhempi hyväksyy itsensä sekä lapsen ilman arvostelua (tämä ei tarkoita lapsen sopimattoman käytöksen hyväksymistä)
3. Tietoisuus vanhemman omista sekä lapsen tunteista
4. Vanhemmat ja pystyvät säätelemään omaa toimintaansa
5. Myötätunto itseä ja lasta kohtaan
Kun vanhemmat harjoittavat hyväksyvää tietoista läsnäoloa suhteessaan lapseen, he Duncanin ym. Mukaan:
ê toteuttavat vanhemmuuttaan rauhallisemmin ja johdonmukaisemmin
ê pystyvät toimimaan paremmin omien tavoitteidensa ja arvojensa mukaisesti
ê edistävät lämmintä ja hoivaavaa lapsi-vanhempi-suhdetta
ê edistävät myös myönteistä suhtautumista, luottamusta ja tunteiden jakamista
.:Pelastusrengas:.
Vanhempien stressi lievenee. Hyväksyvästä tietoisesta läsnäolosta voi tulla voimavaralähde, joka auttaa selviytymään tehtävässä vanhempana paremmin. Tällainen lähestymistapa saattaa auttaa myös keskeyttämään negatiivisuuden ja vetäytymisen noidankehän, joka joissakin lapsen ja vanhemman suhteissa voi vakiintua ja tulla lähes automaattiseksi ja joka on erittäin tuhoisa.
Tietoinen, hyväksyvä ja läsnä oleva vanhemmuus on yksi tapa edistää turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä. Hyväksyvä asennoituminen auttaa vanhempia käsittelemään kutakin tilannetta ottaen huomioon lapsen tarpeet sekä samalla säätelemään omaa käyttäytymistään ja valitsemaan toimintatapansa viisaasti.
