Dalai Lama: Kysymykseni

Kysyin mitä neuvoja hänen pyhyydellään olisi lapsen kasvattamiseksi eheäksi, huolehtivaiseksi ja myötätuntoon kykeneväiseksi.

Dalai Lama aloitti vastaamalla, että mistä ihmeestä hän sen tietäisi, ei hänellä ole lapsia, eikä kokemusta lapsen kasvattamisesta.

Sitten hän vakavoitui ja painotti seuraavia asioita:

1.   Varhainen ja oikea aikainen huolenpito ja kiintymys ovat tärkeitä myötätunnon syntymiselle.

2.   Lapsen kanssa tulee viettää mahdollisimman paljon aikaa

3.   Lapsen olisi hyvä antaa kasvaa oma-aloitteiseksi

4.   Hän on saanut vitsasta pienenä tarpeen tullen, eikä se ole ollut lainkaan pahitteeksi. =O)

Lopuksi hän vielä korosti, että jokainen vanhempi tietää itse paremmin, mitä tekee. Lohdullista, eikö? Eli kukin tehköön ylläolevasta omat päätelmänsä.

Sleep is the best meditation * by muskva, on Flickr

Aiemmin kirjoitin Dalai Laman puheen perusteella myötätunnon synnystä varhaisessa lapsuudessa seuraavaa:

Kaikille varhaisesta kiintymyksestä ja lapsen kiintymyssuhteesta kiinnostuneille suosittelen Searsien kirjaa: Kiintymysvanhemmuuden kirja : onnellisen vauvan hoito-opas. Aiheesta on suomeksi myös erinomaiset nettisivut: http://kiintymysvanhemmuus.fi/.

Myötätunnon pohjana on meissä kaikissa oleva biologinen tarve pitää huolta toisista ihmisistä. Se luo vahvan kiintymyksen tunteen jo lapsen ja vanhemman välille. Meillä on luontaisesti taipumus näyttää kiintymyksemme jälkeläisillemme. Tämä biologinen vaisto on myötätunnun peruspilari. Kiintymystä ei voi näyttää liikaa. Hyvät kiintymyskokemukset imeytyvät kehomuistiin ja vaikuttavat myönteisesti onnellisuuden kokemiseen ja kykyyn tuntea myötätuntoa myöhemmin elämässä. Tieteellisesti on osoitettu turvattomuuden ja epävarmuuden tunteiden johtavan puutteelliseen lapsuuden kiintymyskokemukseen.

Itselläni on ajatus siitä, että vanhemman tai vanhemmaksi aikovan tulisi tiedostaa tarve pyhittää aikaa läsnäololle. Koko muu elämä saa odottaa, kun on aika huolehtia lapsesta. Sylin tärkeyttä ei voi korostaa liikaa - mikään ei ole tärkeämpää tekemistä lapsen tarvitessa syliä. Ajattelen, että se luo kiintymystä ja näin myötätuntoiseksi kasvamiselle perustaa. Mutta saman aikaisesti vanhemman tarpeiden ja lapsen tarpeiden on oltava tasapainossa. Tästä enemmän kun päästään Jokapäiväiset ilonaiheet kirjan käsittelyyn.


Lue myös 2 muuta postaustani Dalai Laman tapaamisesta:
Dalai Lama: Myötätunnon voima
Dalai Lama: Mielen harjoittamisesta