Dalai Lama: Myötätunnon voima

Muistaakseni tiedostin Dalai Laman olemassaolon 1988, johtuen hänen silloisesta Suomen vierailustaan. Silloin tuntui uskomattomalta, että maailmassa on joku joka on täysin ”hyvä”. Olen lukenut oikeastaan siitä asti aina hänestä kertovia juttuja ja hänen ajatuksiaan kun ne ovat kohdalle osuneet. Hänen pyhyytensä on todella monessa mukana. Nykyään ajattelen, että on hyvä, että on olemassa sanansaattajia idän ja lännen välissä, jotka kertovat miten hullulla tolalla elämämme usein on.

Kysymykseen, mikä häntä eniten yllättää, hän on joskus vastannut: ”Ihminen, koska hän uhraa terveytensä jotta saisi rahaa. Sitten hän uhraa rahaa saadakseen takaisin terveytensä. Ja sitten hän on niin huolissaan tulevaisuudesta, että hän ei nauti tästä hetkestä; seurauksena on se, että hän ei elä tässä hetkessä eikä tulevaisuudessa; hän elää ikään kuin hän ei koskaan kuolisi, ja sitten hän kuolee, eikä ole oikeastaan koskaan edes elänyt."

Lauantaina 20. elokuuta minulla oli monien muiden tavoin mahdollisuus tavata Dalai Lama hänen Suomen vierailunsa yleisötilaisuudessa. Istuin molempien yleisöpuheiden ajan suoraan vastapäätä – tosin kaukana – tätä pyhää miestä.

Kuva täältä.

 Olin ajatellut, ettei sillä ole niin merkitystä, mitä ymmärrän, haluan vain aistia hänen läsnäolonsa. Se olikin oikeasti liikuttavaa täyttäessään koko suuren hallin. Hän oli hetkittäin saarnaava suuri opettaja ja seuraavassa lauseessa pahainen kuriton koulupoika. Hänen naurunsa on valloittavaa ja tarttuvaa, esimerkillistä siitä, ettei elämää kannata ottaa niin vakavasti. Hän istui aamupäivällä opettaessaan jalat ristissä, mutta huitoi samalla ilmaan kuin paraskin rocktähti vitsaillen siitä miten ei pidä muodollisuuksista.

Dalai Lama sanoi, että hänellä on kaksi tehtävää: edistää ensinnäkin uskontojen välistä harmoniaa ja toisekseen ihmisten myötätuntoa maailmassa. Kirjoitan muutaman kerran hänen puheistaan. Minun on kuitenkin laitettava tähän disclaimer: En kuunnellut suomeksi tulkkausta vaan hänen englantiaan, joka kyllä on todella hyvää. Saattaa kuitenkin olla, että olen käsittänyt innoissani osan asioista väärin. Hänen tulkkinsa, jolta hän välillä haki joitain sanoja, mikrofoni oli liian hiljaisella ja aina ei voinut olla ihan varma oliko puhe osoitettu tulkille vai yleisölle tarkoitettu. Ja siksi puhe oli myös osittain tiibetin kieltä. Kaikki oikaisut ovat tervetulleita!

Tässä nyt ensin joitain kohtia iltapäivän yleisöpuheesta.

.:Iltapäivän puhe: Myötätunnon voima:.

Puheen aluksi hänen pyhyytensä ilmoitti puhuvansa ihmisenä ja yksilönä, ei-uskovana, eikä buddhalaisuuden edustajana. Hän korosti sitä miten olemme kaikki samanlaisia niin henkisesti kuin fyysisestikin. Meillä kaikilla on myös täysin samat tunteet, ja siksi on vaikea ymmärtää miksi ihmiset eivät tuntisi myötätuntoa toisiaan kohtaan. Dalai Lama kehotti olemaan tekemättä eroa ihmisten välille erilaisuuteen perustuen.

.:Mihin myötätuntoa tarvitaan?:.

Maailma on yhä monikulttuurisempi, mutta samalla yhteistyöhön vaaditaan yhä enemmän puhdasta uskoa toisiin ihmisiin ja oikeaa ystävyyttä. Tarvitaan ”Me”-henkeä, niin perheissä, yhteisöissä kuin koko maailmassa. Yhteisen vastuun syntymiseen tarvitaan myötätuntoa.

Dalai Laman perusviesti on, että myötätunto on avain onnelliseen ja ilontäytteiseen elämään. Sellaista elämäähän kaikki haluavat elää. Siitä mitä on onnellinen elämä, hän oli sitä mieltä, että se on tyytyväisyyden tuntemista omaa elämää kohtaan, huolimatta siitä kuinka miellyttävää ja helppoa elämä on.

.:Myötätunnon esteistä:.

Hänen pyhyytensä korosti, sitä miten meillä ei ole mitään takeita siitä mitä tänä iltana tapahtuu, samalla tavalla kuin meillä ei ole mitään takeita siitä, että olemme illalla täysin onnellisia. Voimme vain toivoa sitä, mikä taas tekee meidät riippuvaisiksi tästä toivosta. Tämä taas puolestaan johtaa siihen, että kaikki, niin hyvät tapahtumat, kuin ongelmammekin ovat oman ajattelumme luomuksia, toivomme tuotteita. Se miten ajattelumme perusteella toimimme, taas puolestaan tuo meille vääjäämättä seurauksia. Tämän tiedostaminen on avain ymmärrykseen, myötätuntoon ja loppujen lopuksi onneen.

Negatiiviset tunteet johtavat negatiivisia seurauksia tuottavaan toimintaan. Jos niiden sijaan  motivoituisimme kohtelemaan kanssaihmisiämme ystävällisesti ja kehittäisimme ystävyyttä onnellisen ilmapiirin saavuttamiseksi, olisi elämämme onnellisempaa. Hänen pyhyytensä korosti sitä miten positiiviset tunteet luovat myötätuntoa. Mielenrauhan saavuttaminen auttaa meitä toimimaan viisaasti ja älykkäästi, siten kuin ihmismielen on tarkoitus toimia. Maailmankuvamme on positiivisten tunteiden avulla selkeä ja oikea, mikä auttaa meitä olemaan myötätuntoisia.

.:Miten voi saada myötätuntoisen asenteen?:.

Hänen pyhyytensä mainitsi kaksi asiaa miten myötätuntoista asennetta voi kehittää:

1.   Myötätunnon pohjana on meissä kaikissa oleva biologinen tarve pitää huolta toisista ihmisistä. Se luo vahvan kiintymyksen tunteen jo lapsen ja vanhemman välille. Meillä on luontaisesti taipumus näyttää kiintymyksemme jälkeläisillemme. Tämä biologinen vaisto on myötätunnun peruspilari. Kiintymystä ei voi näyttää liikaa. Hyvät kiintymyskokemukset imeytyvät kehomuistiin ja vaikuttavat myönteisesti onnellisuuden kokemiseen ja kykyyn tuntea myötätuntoa myöhemmin elämässä. Tieteellisesti on osoitettu turvattomuuden ja epävarmuuden tunteiden johtavan puutteelliseen lapsuuden kiintymyskokemukseen.

2.   Myötätunnon harjoittaminen lisää myötätuntoa. Myötätunnon siementen viljely lisää myötätuntoa. Tässä hänen pyhyytensä määritteli myötätunnon toisten ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi kaikilla mahdollisilla sanoilla ja teoilla. Hän korosti kuitenkin sitä, että jokaisen tulisi ensin rakastaa itseään, olla itseään kohti myötätuntoinen ja huolehtia itsestään, jotta voi olla myötätuntoinen naapuriaan ja muuta maailmaa kohtaan. Tärkeä huomio on, että myötätunnosta tehdyt teot tehdään pyyteettömästi, toisten hyvinvoinnista huolehditaan ilman toivetta vastapalveluksesta.

Myötätunto on asenne, oikea tietoisuus, joka perustuu älyymme ja kykyymme olla avoin- ja lämminsydämisiä. Buddhalaisesta psykologiasta löytyvät kaikki perusteet mielen ja myötätunnon harjoittamiseen, mutta oikeasti ne ovat yleismaailmallisia. Buddhalaisuutta ei välttämättä tarvita myötätuntoisuuteen, vaikka tiede on suuresti hyötynyt buddhalaisesti ”mielen tieteestä”. Tasainen ja vakaa mieli on avain onneen. Harjoittamaton mieli on taipuvainen vihaan ja pelkoon, moniin maailman kriiseihin. Siksi myötätunnon voimaan – ja sen lisäämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota maailmassa.

Seuraavassa kirjoituksessa kirjoitan siitä, mitä ymmärsin aamupäivän puheesta ja uskoisin, että vielä yksi kirjoitus tulee siitä mitä kysyin vanhemmuuteen liittyen Dalai Lamalta ja mitä hän vastasi.