Kellään
ei koskaan tunnu olevan aikaa. Miksi? Onko aika oikeasti arvokasta? Ei ole,
valaisee Tolle kirjassa Läsnäolon
voima. Se
riittää, että käsittää tämän hetken voima – ja aina kun huomaa olevansa
muualla, voi palata siihen. Uudestaan ja uudestaan.
Aika ei ole lainkaan arvokasta, koska se on pelkkä
väärinkäsitys. Et koe arvokkaaksi aikaa,
vaan sen ulkopuolella olevan pisteen, läsnä olevan hetken. Se on todella
kallisarvoinen. Mitä enemmän
keskityt aikaan – menneeseen ja tulevaan – sitä täydellisemmin menetät läsnä
olevan hetken. Eikä ole mitään tuota hetkeä arvokkaampaa.
Mitään ei koskaan tapahtunut menneisyydessä. Se
tapahtui läsnä olevassa hetkessä. Mitään ei koskaan tapahdu tulevaisuudessa. Se
tapahtuu läsnä olevassa hetkessä.
Zenin ytimenä on läsnä olevan hetken veitsenterällä
kulkeminen. On siis oltava niin kertakaikkisen täydellisesti läsnä, ettei
yksikään ongelma, ei mikään kärsimys, ei mikään, mikä ei ole sisin olemuksesi,
voi pesiytyä sinuun.
Rinzai Zenissä kysytään: ”Mitä tänä hetkenä puuttuu?”
Zen-perinteessä toinen vastaava kysymys
kuuluu: ”Ellei nyt, niin koska?”
 |
| Something is hiding in the grass by Mighty!Dread, on Flickr |
.:Hetken
voima:.
Joskus luonnossa pysähtyy kun näkee kauniin puun.
Hetkeä myöhemmin kun katsoo puuta, tuosta tietoisuudesta on vielä vähän
jäljellä, mutta tunnen sen lipuvan pois. Olit tuokion irti ajasta. Siirryit läsnä olevaan hetkeen eikä mielesi
enää peittänyt puuta, vaan näit sen sellaisena kuin se todellisuudessa on. Olemisen tietoisuus sulautui havaintoosi.
Olet nähnyt välähdyksen siitä, miten ajaton voi muuttaa havaintosi. Mutta
yksi kokemus ei riitä, olipa se kuinka kaunis ja syvä tahansa. Tarvitaan
enemmän, tarvitaan tietoisuudentilan pysyvä muutos. Ja siitä tässä on kysymys.
Pysyttele arkipäivän elämässäsi mahdollisimman paljon
poissa ajan ulottuvuudesta. Jos sinun on vaikea päästä suoraan läsnä olevaan
hetkeen, aloita tarkkailemalla mieleesi piintynyttä taipumusta paeta läsnäoloa.
Tulet huomaamaan, että kuvittelet usein tulevaisuuden
tätä hetkeä paremmaksi tai huonommaksi. Mikäli tulevaisuuden kuvitelma on
parempi, se herättää toivoa tai miellyttävää odotusta. Mikäli se on huonompi,
se synnyttää pelkoa. Kumpikin on pelkkää kuvittelua. Itsetarkkailu tuo elämääsi
automaattisesti lisää läsnäoloa. Heti
huomatessasi, ettet ole läsnä, olet läsnä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti