Muutama päivä sitten oltiin lähimetsässä etsimässä aurinkoa
ja erilaisia lumipatsaita. Löytyi vähän molempia.
Päivä pitenee! Pimeyden on jälleen aika väistyä. Talvipäiväntasaus oli jo. Aurinko ei kyllä vielä kiipeä kovin korkealle ja metsässä auringonsäteet saavat aikaan vain hentoja varjoja. Niiden bongaamisessa saa olla taitava.
Polkuja on paljon tallattu. On ilo, että niillä löytyy kulkijoita ja ne pysyvät auki koko talven. Kulkemamme reitti olisi tien vartta paljon tylsempi.
Sininen taivas ilahdutti minua suuresti. Se antaa uskoa kesän tuloon! Tässä ja nyt nautin kuitenkin lumisista puista.
Niin kaunista. Iloa ja kiitollisuutta tuottaa myös
pieni, joka jaksaa jo kävellä itsekin osan matkaa. Välillä pääsee pulkkaan
kyytiin.
Uskomatonta, mutta viime talvena ei ollut tähän aikaan vielä yhtään lunta
ja me olimme geokätköilemässä!
Kirpeitä pakkaspäiviä, menkäähän metsään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti