Pitkän viikonlopun jälkeen töihin meno tai muuhun arkeen palaaminen ei paljon nappaa. Vaikealta
tuntuu, tehdäänkö silti? Näin on kuulemma Saku Tuominen sanonut.
Kyllä
minustakin tuntuu vaikealta aika usein. Milloin mikäkin on ylitsepääsemättömän
vaikeaa. Silti kaikki tulee tehdyksi. Lattian saa siivottua, dokumentti tulee
kirjoitetuksi, kaupassa käydyksi ja ikävä palaveri vedetyksi.
Niin, vaikeakin on vain elämää ja elämän ei ole kukaan
luvannut olevan helppoa. Mitä se haittaa, että välillä tuntuu vaikealta? Se on
ihan okei. Ei aina tarvitse olla helppoa, eikä ajatusta vaikeudesta tarvitse
pelästyä. Sen vatvomiseen menee ihan turhaan energiaa.
Aina ei kannata edes miettiä miksi joku tuntuu
vaikealta. Olen huomannut, ettei mitään kovin järkevää aina löydy sieltä
vaikeuden taustalta. Siellä saattaa lymyillä joku älytön epäonnistumisen pelko
tai joskus jopa onnistumisen mahdollisuus! Usein pelkään jopa sitä, että
innostuessa menee aikaa enemmän kuin minulla on.
 |
| Wouldn't it be nice if all life's choices were so clearly labled? by yooperann, on Flickr |
”Nyt en kyllä
jaksa tehdä vastausta vaikeaan sähköpostiin.” ”Hyvän kuvan piirtäminen on vaikeaa.” Antaa olla ihan luvan kanssa
vaikeaa. Antaa näittenkin ajatusten mennä ohi, ihan niin kuin kaikkien muiden
ajatusten omasta erinomaisuudestani, tekemättömistä kotitöistä tai kateudesta
kaverin hienoa asuntoa/autoa/koiraa kohtaan. Tietoisuustaidot opettavat
havainnoimaan ajatuksia ja päästämään niistä irti. Se on taito mikä kannattaa
opetella, niin ei ole oman korviensa välin vietävissä.
Jospäästää mielen
valloilleen, ei loppua
ajatuksilla-
on hillittävä sydän.
on hylättävä maailma.
~ Ikkyuu 1400-luvulla
Millaisia ajatuksia sinulla pyörii estämässä jonkun asian saamista tehdyksi? Miksi se tuntuu vaikealta tai mahdottomalta? Onko niissä ajatuksissa mitään toden perää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti