.:Hengitysharjoitus lauantai-iltaa istuen:.
Takana oli hyvin sosiaalinen ja vauhdikas päivä. Istuin taas olohuoneen lattialla matolla täydessä hiljaisuudessa. Ainoat äänet olivat pakastin ja ilmanvaihto. Ei mitään häiritsevää ääntä. Keho sen sijaan oli tuskainen ja odotti vain pääsyä vaakatasoon. Erilaiset kolotukset ja puutuminen parissakin paikkaa haittasivat tosissaan mielen keskittymistä. Meni vain 11 minuuttia.
.:Portaat:.
Illalla nousin portaat pimeässä, aivan hiljaisessa talossa. Keskittyminen onnistui hyvin. Kaksi askelmaa, käännös, kymmenen askelmaa, käännös, kaksi askelmaa, portti auki ja siitä läpi. Onkohan harjoitus liian lyhyt kun siihen ei varmaan mene kuin reilu minuutti? Tuntuu kuitenkin siltä että keskittymiseen tuo on ihan riittävän pitkä aika tässä vaiheessa herpaantumatta.
Aamulla portaissa oli kiire ja piti silti keskittyä asettamaan askeleensa tarkkaan. Nilkan nivelten naksunta oli ainoa ääni mikä kuului. Lapsen keho ja paino tuntuivat sylissäni. Oli pakko laittaa valot ja ne häikäisivät kovasti silmiä. Kellon käännön takia oli niin pimeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti