Mikään ei aiheuta minussa säännöllisesti niin paljon turhautumisen ajatuksia ja ärsyyntymisen tunnetta, kun lapsen pukeminen. Se on samalla vaikeinta näissä vanhemman velvollisuuksissa. Oikea määrä vaatteita on osattava valita joka keliin. Kiitos pohjoisen sijaintimme ja tämänhetkisen ilmanalan lapselle puetaan 16 vaatekappaletta kun hän menee päiväunille vaunuihin pihalle. Ja lapsi vastustelee joka ikisen niistä päälle laittoa. Ja itkee. Hän on aina vihannut pukemista. Mikään ei auta, paitsi nopeus.
Lapsen pukeminen on siis oiva tietoisen läsnäolon harjoitus joka toistuu vähintään kerran päivässä. Pyrin pysymään rauhallisena ja tarkkailen lapsen reaktioita sopeuttaen niihin omia liikkeitäni ja sanojani. Hengitän todella monta kertaa syvään kolmesti. Lopuksi lohdutan lapsen uneen.
|
Kuvassa on vain OSA vaatteista. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti