Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: Syrjähyppyjä yksinäisyyteen

20.2.2011

Syrjähyppyjä yksinäisyyteen

.:Yksinäisyydestä, Metsästä, Kaupungeista ja Rakkauksista:. 

Kirjailija Tomi Kontio on kirjoittanut tämän päivän Hesarin Minä Rakastan artikkelin. Hän rakastaa yksinäisyyttä, vaikka ei toivo sitä kenellekään. Hänen yksinäisyytensä on vapaaehtoista. Se on muistettava, koska se muuttaa aika paljon näkökulmaa.

Hänen ajatuksensa siitä, että ihminen ei tarvitse toista ihmistä poistamaan yksinäisyyttä, on hyvä huomio. Yksinäisyyden voi vain unohtaa yhdessäolon hetkinä. Kaikkien olisi hyvä muistaa, ettei toisiin ihmisiin, niin kuin ei mihinkään, kannata ripustautua yksinäisyyttään paetessaan. Siitä seuraa vain pettymyksiä. Sosiaalinen media laittaa meidät kuvittelemaan, että tunnemme paljon ihmisiä. Kontio kirjoittaa, että siellä surffatessaan unohtaa itsensäkin. Kirjailijan on hyvä viihtyä yksinäisyydessä ja kammota sosiaalisuutta, siitä on ammatissa etua.

Hän kirjoittaa joutuvansa olemaan niin paljon läsnä viidelle lapselleen, että yksinäisyys on haave, jota rakastaa. Siksi hän ottaa syrjähyppyjä yksinäisyyteen. Hän pettää tietoisesti sitä piiriä, joka saa hänet unohtamaan yksinäisyyden. Hän pettää rakkaimpiaan, jotta voisi rakastaa pettämiään. Kontio menee ulkomaille yksin, tai kellariin kirjoittamaan tai vain viimeisenä nukkumaan. Viimeksi mainittu ”yksinäisyyden simulointi” onnistuu keneltä vain. Hetkeen palaaminen on hiljaisuudessa yksin helpointa.

Olen ajatellut luonnon olevan hyvä paikka olla yksin ja sinne yleensä menenkin olemaan itseni kanssa. Kontio kirjoittaa, että luonnossa ei synny oikeaa erillisyyden tunnetta, koska luonto kahmaisee ihmisen sisäänsä. Metsässä voi olla yksin vain metsän kanssa yhdessä. Se antaa minulle ajateltavaa. Sen sijaan Kontiolle vieras kaupunki vieraassa maassa on paras paikka olla yksin ja tuntea oma erillisyytensä. Vieras paikka alleviivaa sen miten siihen ei ole mitään kosketuspintaa, on koottava oma yksinäisyytensä. Kontion mielestä kommunikointi ilman kieltä paljastaa ihmisten välisen sukulaisuuden yksinäisyydessä. Se herättää minussa taas vahvan ajatuksen kaiken liittymisestä kaikkeen, jonka huomaa ravistelevan kokemuksen kautta, tässä tarinassa yksinäisyys tuo sen esiin.

Lonely by alternakive, on Flickr
Kontion rakkaus yksinäisyyteen antaa paljon, mutta vie myös paljon. Niin on laita kaikkien rakkauksien.

Ei kommentteja: