Etsijän tie

Teksti, jonka olen kirjoittanut lokakuussa, kaipaa vähän päivitystä. Olkoon tämä sellainen.

.: J Matka etsijän seikkailujen tiellä pitää J:.

Jon Kabat-Zinn kehottaa kirjassaan Olet jo perillä : tietoisen läsnäolon taito katsomaan matkaa tietoiseen läsnäoloon seikkailuna. Vastaan tässä suuremmitta sensuureitta ja nopeasti kysymyksiin, joita kirjassa esitetään matkan vaiheista. Lopussa sama asia hieman eri tavalla esitettynä.

 

Jos elämäni olisi kirja, sen nimi olisi tänään: Tunnelin päässä oleva valo on ajoittain sammutettu. Tällä hetkellä olen luvussa nimeltä: Mikä tämän tien nimi on? En koe olevani jumissa, mutta haluaisin antaa välillä vain olla ja elämän tapahtua. Ajatuksia on edelleen liikaa. Huomaan olevani avoin kaikille energioille, kaikille vaikutteille, hukun niiden tulvaan välillä montakin kertaa päivässä. Ajatusten järjestymiseen pitäisi antaa aikaa, se on tällä hetkellä iso oppimishaasteeni.

Olen matkalla itseeni ja tulevaisuuteeni tietoisena, tiedostavana. Olen edelleen alussa, tajuan joka päivä miten vähän ymmärrän ja miten paljon on opittavaa. Silti olen jo perillä, ei tarvitse yrittää, katsoa vain sisäänpäin, omaan itseen. Se on lohdullista. Etsin puhdasta havaintoa, että oppisin tekemään sen kaikissa tilanteissa ja se auttaisi minua olemaan oikeasti läsnä.

Beach Access by Garry -
http://www.visionandimagination.com/, on Flickr

.:Missä olen tietoisen läsnäolon harjoittamisen tiellä?:.

Matka on vienyt etsijää eri suuntiin. Tällä hetkellä koen entistä vahvemmin olevani hereille havahtunut. Automaattiohjaukseen ei ole paluuta. Kuuntelen itseäni ja havainnoin eteeni tulevaa, ja teen päätökset miten parhaalta siinä tilanteessa tuntuu. Se ei ole aina helppoa, eikä automaattista, koska asioiden kyseenalaistaminen ja omien ajatusten varmistaminen vaatii keskittymistä. Mutta näin haluan elää, yritän muistaa arvoni ja elää niiden mukaan kaikilla elämän osa-alueille. Esimerkkeinä vaikka:

·         Kuuntelen enemmän ja puhun vähemmän.

·         En enää purjehdi puolihuolimattomasti ympäri kauppaa ja osta mitä mieli tekee, vaan pyrin     ekologisiin ja terveellisiin valintoihin.

·         Seuraan kalsiumista ja fluorista käytävää keskustelua ja pyrin tekemään tietoisia päätöksiä missä muodossa niitä ja muita ”yleisiä” THL tyyppisiä suosituksia perheessämme noudatetaan.

Ja kyllä, elämä on joka tapauksessa kärsimystä

.:Miksi istun ja hengitän?:.

Suunnitelmaa noudattaen pyrin harjoittamaan tietoista läsnäoloa ja siihen kuuluu myös istumaharjoitus. Istumisharjoitus on välttämätön omalla matkallani, se voi opettaa niin montaa tietoisen läsnäolon eri puolta. Harjoituksen toivon tällä hetkellä opettavan minulle:

·         Tahdonvoimaa – harjoitus on tietoinen tahdon ponnistus, siinä pysyminen lisää tahdonvoimaa

·         Katsomista – havainnon puhtauden etsimistä tai sen etsimisen opettelua, pysähtymistä ja viipyilyä

·         Etäännyttämistä – tunnistamaan että ajatukset ovat vain (egoni) ajatuksia eivät aina totuus

·         Nöyryyttä – kehoni ja ajatusteni edessä

Tekemäni käytännön arkiaskareiden suorittaminen harjoituksena pyrkii opettamaan tekemiseen keskittymistä. Kehon liike ja asennot, ja niiden aistiminen auttavat pysymään ja palaamaan hetkeen. Keskilinjan ja kehon asennon pyrin pitämään oikeina, niin etteivät askareet kuormita väärin.

Matka on omani, kenenkään muun matka tietoiseen läsnäoloon ei voi näyttää samalta.