Kivijalka, osa III

Lue näistä linkeistä tietoisen läsnäolon perusteiden edelliset osat:

Kivijalka, osa I

Kivijalka, osa II

Tässä kolmas osa.

.:Mielen rakenteesta:.

Ihmisen aivot ja mieli muuttuvat kaiken aikaa, niitä voi verrata aaltoihin jotka tulevat ja menevät. Myös omat tunteet ja mielipiteet ovat muuttuvaisia. Ne ovat yksi näkökulma kokonaisuuteen ja hetken tuotosta. Kuitenkin ihmisen minässä on jotain pysyvää. Ihmisen persoonallisuudessa on monia puolia. Osa saadaan jo syntymässä temperamenttina eli synnynnäisenä tapana reagoida. Kasvatus ja ympäristö muokkaavat persoonallisuutta. Syvimmällä on ydinminä, joka on erityinen ja ainutlaatuinen kerros. Jokainen ihminen on siis erilainen ja toisaalta hyvin samanlainen. Syvässä läsnäolon tilassa ihminen kokee tämän samuuden.

Mieli koostuu kolmesta tietoisuuden kerroksesta: tietoinen, ei-tietoinen ja esitietoinen kerros. Buddhalaisuudessa ei-tietoisesta mielestä käytetään ilmaisua varastotietoisuus, jossa tunteet, ajattelu- ja reagointimallit ovat siemeninä tallessa. Kun siemen tulee kastelluksi, se aktivoituu ja tulee esitietoiseen tai tietoiseen mieleen ja aiheuttaa reaktion. Ilon siementen kastelusta tulee iloiseksi, tyytymättömyyden siementen kastelusta tyytymättömäksi. Siementen aktivoitumisen ja reaktion välillä on hiuksenhieno väli, ”tahdon koti”. Ilmaus on Tara Bennet-Golemanin kirjassa Tunteiden alkemia. Tietoisen läsnäolon energia kasvattaa ”tahdon kodin” tilaa. Energia auttaa arvioimaan millaisia siemenet ovat ja miten niihin pitäisi reagoida, Vai kannattaako reagoida ollenkaan. Mindfulness-energiaa voi kuvata kohdevaloksi. Koska kaikki tapahtuu niin nopeasti, usein tuntuu siltä ettei edes tunnista siementä eikä omaa käytöstään.

.:Yhteenkuuluvuudessa oleminen:.

Ihmisten tulisi ymmärtää miten kaikki on yhteydessä kaikkeen ja pienessä yksittäisessä osassa on kaikki muu. Tietoisuuden syvimmällä tasolla on kollektiivinen viisaus, ja koko ihmiskunta on muodostunut siitä. Meidän on ymmärrettävä vastuumme kokonaisuuden osana. Yksilön muutos alkaa siitä että hän tulee tietoisemmaksi omasta itsestään, oman mielensä äärettömyydestä ja erillisyyden harhasta.

 

LOST IN SPACE by Ennor, on Flickr



Kun katsoo kaunista kukkaa, näkee ensin vain kauneuden. Mutta kun katsoo tarkkaan ja syvälle, näkee myös lannoitteet ja mullan, jossa kukka on kasvanut.



.:Läsnä siinä, mitä on juuri nyt:.

Läsnäolon tilassa voi olla missä vaan, pukeutuessaan, riisuutuessaan, autolla ajaessa, keskustellessa, katsellessaan maisemaa. On vain keskityttävä juuri siihen, mitä on tekemässä. Mieli kuitenkin mielellään vaeltaa, vaihtaa suuntaa ja keskeyttää.

Havainnoi, havainnoi, havainnoi! Tämä ohje on tietoisen läsnäolon perusta. Avaamme aistit ja tulemme tietoisiksi siitä mitä näemme, kuulemme, tunnemme, haistamme ja maistamme juuri nyt. Lisäksi voimme havainnoida myös ajatuksiamme. Ajatteleva mieli on buddhalaisuudessa kuudes aisti. Kaikki nämä kuusi aistia ovat siis ovia tietoiseen läsnäoloon.

Meillä on silmät, emmekö näe niillä ihan luonnostamme? Emme, sillä todellisuuden kirkas näkeminen hämärtyy, kun katsomme todellisuutta omien käsityksiemme ja uskomuksiemme hämärtäminä. Ajatukset kulkevat, mieli lajittelee, vertailee ja erottelee jatkuvasti. Reagoimme automaattisesti ja tiedostamatta. On kyseenalaista onko mahdollista nähdä tulkitsematon, havainnoijasta riippumaton maailma? Ei ehkä. Siihen suuntaan voi kulkea, kun tietoisesti pysähtyy tähän hetkeen ja kokee itsensä saumattomasti todellisuuden osana. Mitä enemmän on keskittynyt ja tietoisesti läsnä, sitä enemmän havaitsee, ja mitä enemmän havaitsee, sitä enemmän kasvattaa omaa tietoisen läsnäolon energiaansa. Silloin on enemmän valinnan mahdollisuuksia päättää miten reagoida ja mitä tehdä. Jopa luovuuden sanotaan lisääntyvän.

past the point of love, by ashley rose, on Flickr

.:Mielen ja kehon kokonaisuus:.

NLP kirjallisuudessa kuvataan paljon miten mielikuvilla voidaan vaikuttaa fyysisiin tuntemuksiin. Esimerkiksi kipu lievenee kun mielikuvaa loitontaa tai värittää eri väriseksi. Meditoijille on tuttua kivun lieveneminen kun vain jatkaa istumista ja antaa kivun olla. Kipuun täytyy toisaalta suhtautua kunnioituksella, se on aina merkki jostain.

Ellen J. Langerin mukaan lapset ja eläimet osaavat hyvin aistia onko toinen läsnä vai ei. Ilmiöllä on aikuisellekin toki merkitystä, se vaikuttaa huimasti vuorovaikutuksen laatuun. Jos ei ole keskustelussa läsnä vaan askartelee jo seuraavien tehtävien parissa, ei kontakti ole aito. Jopa oma keho ja mieli voivat olla hyvin erillään. Tietoinen läsnäolo ohjaa päätä ja kehoa lähemmäs toisiaan, yhteyteen, kokonaiseksi ja tuntevaksi.

.:Läsnä omille tunteilleen:.

Tunteet eivät ole fysiikkaa vähempiarvoisia, koska ne vaikuttavat solujen reaktioihin ja aivojen työhön. Tietoisesti läsnä oleva ihminen tietää tunteiden merkityksen. Hän osaa nähdä tunteensa ominaan, eikä pakene niitä. Hän arvostaa niitä koska ne kertovat hänestä itsestään. Kaikki tunteet hyväksytään.