Follow my blog with Bloglovin Tietoinen läsnäolo: Kivijalka, Osa V

14.2.2011

Kivijalka, Osa V

Lue näistä linkeistä tietoisen läsnäolon perusteiden edelliset osat:
Tässä pukkaa viidettä osaa. Se on tässä vaiheessa toiseksi viimeinen kivijalka. Tässä osassa jatkuvat edelleen tietoisen läsnäolon harjoittamisen käytännön ohjeet.


 .:Punainen valo ja puhelin läsnäolon kelloina:.
Stop!!! by Raquo, on Flickr

Jokainen hetki on uusi ja uniikki. Se häviää puurtamisen alle. Jotta alkaisimme taas nähdä jokaisen hetken ainutkertaisuuden, voimme käyttää läsnäolon kelloina arkipäivän tapahtumia. Puhelimeen ei kannata vastata automaationa, vaan siitä voi tehdä itselleen läsnäolon kellon. Se kutsuu meidät tähän hetkeen ja olemaan läsnä hetken itsellemme. Ennen vastaamista voi hengittää syvään, rentoutua, hymyillä ja sitten vasta vastata. Tai autolla ajaessa punaiset valot voivat toimia läsnäolon kelloina, jolloin voi nauttia hetkestä, jolloin pakko pysähtyä. On aikaa antaa hengityksen virrata vapautuneesti kerran, kaksi, kolme kertaa. Syvään ja nautinnollisesti. Voimme avata silmämme näkemään ja korvamme kuulemaan ja rentoutua sekunnin pari. Näistä hetkistä voi olla kiitollinen! Herätyskellokin voi olla meille läsnäolon kello. Se vaatii tietysti harjoitusta jotta sen osaa sellaisena ottaa.

.:Käveleminen ja hengittäminen:.
Kävelystä tulee läsnäoloharjoitus silloin kun keskitymme kävelyn kokemiseen. Viritämme tuntoaistimme ja koemme, miltä tuntuu jalkapohjissamme. Annamme jalkapohjien johtaa kävelyä, ne osaavat tuoda meidät paremmin tähän hetkeen kuin ajatteleva mielemme. Jos mieli alkaa harhailla kävellessä, palautamme sen taas kävelemisen kokemiseen.

Meidän tulisi kävellä jaloillamme keskittyneesti. Tietoisen läsnäolon energia on kuin sähkövalo, joka kävellessä suunnataan jalkapohjiimme ja hengitykseemme. Voimme kävellä hitaasti tai nopeasti. Kun kävelemme tietoisesti, kaikkien solujen sähkövalo syttyy ja keho värähtelee harmonisesti.

Kävelyn hidastaminen auttaa mieltä pysymään kävelyssä mukana. Hitaus on vaikeaa, horjuttaa ja on vaikea pysyä pystyssä. Vakaus löytyy kun ei liikaa yritä.

Hengittäminen on automaattista, se tapahtuu ilman tietoisen mielen käskyjä. Hengityksen tiedostaminen on hyvä läsnäolon harjoitus. Sen voi tehdä seuraamalla vatsan liikettä tai ilmavirran liikettä sieraimissa. Hengittäessä tietoisesti palaamme itseemme ja tähän hetkeen todella konkreettisesti. Mieli virkistyy, kohtaamme itsemme ja elämän tässä ja nyt. Joka päivä kannattaa varata hetki tietoiselle hengittämiselle, jotta tietoisen läsnäolon energia vahvistuu.
the golden path by Mara ~earth light~, on Flickr

Pysähdy, tunne hengittäväsi. Tunnustele – kynä kädessäsi, pöydän pintaa, kättäsi, toisen ihmisen kättä… Tunne!


Ei kommentteja: