Tänään ajankohtainen teksti löytyi taas kerran Thich Nhat Hahnin kirjasta Peace is every step. Kannattaisi useammin selailla. Teksti kertoo toivosta. Siitä kannattaa luopua. Oikeasti.
Toivo tekee tämän hetken elämisestä vähemmän vaikeaa kestää, siksi se on tärkeä. Vaivat ja vastoinkäymiset kevenevät toivon avulla. Siinä kaikki. Muuhun toivosta ei ole. Thayn mielestä toivo on oikeastaan traagista. Toivo on tulevaisuudessa ja siihen ripustautuminen estää energian ja tarmon suuntaamisen kuluvaan hetkeen. Toivosta tulee este. Jos pystyt pidättäytymään toivosta, voit palata kuluvaan hetkeen ja löytää siinä olevan ilon.
Luovu toivosta.
 |
| Indeever in motion by Tambako the Jaguar, on Flickr |
Mikä tärkeintä valaistumista, rauhaa ja iloa ei voi sinulle tuoda kukaan muu. Lähde on itsessämme ja jos katsomme tarpeeksi syvään tähän hetkeen, vesi pirskahtaa esiin. Hengitä syvään.
Toivolle asetetaan niin paljon painoarvoa, että kuluva hetki hukataan. Vain palaamalla tähän hetkeen ja itseen, voi olla tyytyväinen, iloinen ja rauhassa. Toivosta luopumiseen kehottaminen aiheuttaa voimakkaan vastareaktion.
Thay ei sano etteikö toivoa saisi olla, se ei vain ole yksinään tarpeeksi. Jos elää toivossa, ei elä kuluvassa hetkessä. Tämä hetki tuo ilon ja rauhan tässä ja nyt. Toivoa ei tarvita, tulevaisuutta ei tarvita. Katseellaan, hymyllään, sanoillaan ja omilla teoillaan voi olla rauhassa tässä ja nyt. Jos on oikein päättäväinen, se onnistuu.
Kokeile sinäkin luopua toivosta. Minä harjoittelen sitä tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti