Kivijalka, osa II

Lue tästä linkistä tietoisen läsnäolon perusteiden ensimmäinen osa:

Kivijalka, osa I

Tässä toinen osa.

.:Tietoinen läsnäolo – käsitteen taustaa, jälleen kerran:.

Tietoisella läsnäololla on juuret yhtäältä buddhalaisuudessa toisaalta alkuperäisheimojen historiassa. Sanskritin kielellä tietoinen läsnäolo (mindfulness) on smriti, mikä tarkoittaa muistamista. Kiinan kielessä smriti kuvataan kahdella merkillä, ylempi osa tarkoittaa "nyt" ja alempi "sydän" tai "mieli". Thich Nath Hanh sanoo tämän tarkoittavan sitä, että muistamme tulla takaisin tähän, juuri tällä hetkellä meneillään olevaan hetkeen ja että kykenemme syvästi olemaan yhteydessä kaikkiin elämän ilmiöihin – itseemme, toisiin ihmisiin, ympäröivään luontoon. Nykyhetkeä meidän tulisi katsoa sydämellämme, arvioimatta ja luokittelematta. Meidän tulisi muistaa, että erillisenä ja itsenäisenä ei ole ketään eikä mitään olemassa.

Buddhalaisten periaatteiden mukaan nykyhetkeen palaaminen tarkoittaa sitä, että tulemme tietoiseksi kehostamme, tunteistamme, mielestämme ja mielemme kohteista.

1.       Kehon kokeminen tarkoittaa sen kokemista sisältä päin, olemista havainnoijana. Jos havainnoi hengitystään, meidän tulisi olla ja levätä hengityksessämme.

2.       Tietoisuus tunteista tarkoittaa niiden kokemista miellyttävinä, epämiellyttävinä tai neutraaleina. Ne vain nimetään. Ja kun toteamme tunteen omaksemme, voimme katsoa siihen syvästi. Kun kohtaamme tunteemme huolehtivasti ja vahingoittamatta, voimme auttaa niitä muuntumaan terveelliseksi ja luovaksi energiaksi.

3.       Tietoisuus mielestä tarkoittaa ajatuskaavojen ja käsityksien tunnistamista. Oma mielentilamme on syy siihen miksi joku ihminen ihastuttaa tai vihastuttaa, ei toinen ihminen.

4.       Tietoisuus mielen sisällöistä on sitä, että näemme silloin kun katsomme, kuulemme silloin kun kuuntelemme. Silloin myös näemme miten kaikki on yhteydessä toisiinsa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Luomme ajatuksillamme maailmamme.

Early signs of Spring - At last! :) by Tangent~Artifact, here sometimes :), on Flickr

.:Tunnettujen tietoisen läsnäolon kirjoittajien määritelmiä:.

Thich Nhat Hanhin yleisimmän määrittelyn mukaan tietoinen läsnäolo on läsnä olemista tälle hetkelle ja omalle itselleen tässä hetkessä. Hän sanoo mindfulnessin tarkoittavan erityisesti kahta asiaa.

·         Se tarkoittaa pysähtymistä. Pysähdymme, hengitämme tietoisen, rauhallisen hengityksen ja annamme ajatustemme rauhoittua.

·         Se tarkoittaa syvään katsomista, jolla Thich Nath Hanh tarkoittaa asian näkemistä monelta kannalta ja erityisesti myös omien tunteiden tiedostamista. Oman tunteet värittävät ja estävät meitä näkemästä asioita sellaisina kuin me todellisuudessa ovat.

Ellen J. Langerin mielestä tietoinen läsnäolo tarkoittaa yksinkertaisesti uusien asioiden huomaamisen prosessia. Mindfulness etsii ja näkee samanlaisuuksia asioissa, jotka eroavat toisistaan, ja eroja asioissa, jotka ovat samanlaisia toistensa kanssa.

Jon Kabat-Zinn määrittelee tietoisen läsnäolon tarkoittavan sitä, että havainnoimme kaikkea tietoisesti, ilman arvostelua. Se on pysähtymistä tähän hetkeen, tämän hetken hyväksymistä juuri sellaisenaan.

Lääkäri ja kirjailija Deepak Chopra on kirjoittanut, että mindfulnessilla tarkoitetaan levollista, tyyntä ja tiettyyn pisteeseen kohdennettua tarkkaavaisuutta. Hän toteaa: "Jos haluat saada kuvan mindfulness-tilasta, katso maailman parasta golfin pelaajaa Tiger Woodsia silloin, kun hän pelaa. Hänen katseensa on samalla sekä pehmyt että lasermaisesti fokusoitunut, yhteen kohtaan suuntautunut, ja hyvin levollinen."

Flow-kokemus on tutkitusti lähellä mindfulness-käsitettä. Flow on tietoisuuden tila, jossa psyykkinen energia virtaa vaivatta. Se on tila, jossa ajatukset, tunteet ja kaikki aistit keskittyvät samaan tavoitteeseen. Flow-tilassa ihminen pystyy kontrolloimaan itse psyykkistä energiaansa ja toimimaan hyvin keskittyneesti, uppoutuen tehtäväänsä niin, että ajantaju häviää. Ihminen tuntee, että hän on ehjästi ja kokonaan oma itsensä ja synnyttää samalla toiminnallaan lisää järjestystä tietoisuuteensa.

Englanninkielinen sana mindfulness on vaikea ilmaista suomeksi yhdellä ja samalla sanalla. Se on eri yhteyksissä käännetty eri tavoin: tarkkaavaisuudeksi, tarkkailevaksi havainnoinniksi, tiedostavaksi läsnäoloksi, mielellisyydeksi, hyväksyväksi ja tietoiseksi läsnäoloksi. Suomen kieleen näyttää nyt vakiintuneen käännös tietoinen läsnäolo.

Miten oma puutarha voi jäädä huomaamatta? Ja vähän vielä onnesta.

Minun on annettu ymmärtää mitä onni on. Kaikki puhuvat siitä. Kiinalainen viisaus toteaa, että jos haluat olla päivän onnellinen, niin juo itsesi humalaan. Jos taas haluat olla vuoden onnellinen, niin mene naimisiin. Mutta jos haluat olla onnellinen koko elämäsi, niin hanki itsellesi puutarha. Olen noudattanut tätä viisautta, minulla on onnen vihreä puutarha. Siellä on hyvä, oikea olla. Onnesta en tiedä. Mitä onni on?

Kun aloimme suunnitella omaa taloa, suunnittelin ensimmäisenä sen ympärille tulevan puutarhan. Tärkeä kriteerini ja unelmani oli helppohoitoisuuden lisäksi se, että jokin pensas- tai puulaji olisi aina kukassa kasvukaudella. Toinen tärkeä asia olivat luonnonkivet ja vanhat puut. Pihasuunnittelija ja -rakentaja Sari sisällytti suunnitelmaamme olemassa olleet kauniit vanhat kivipengerrykset. Yhdessä valitsimme säilytettäviksi sähkölinjan alla kärsineen bonsaipuun näköisen lehtikuusen, salaman pilkkoman ison männyn ja kaikki vanhat talonkorkuiset tuijat. Huolimatta siitä, että olimme yhtenä naisena enemmän kiinnostuneita luonnon kivistä, betonikiviä tarvittiin niiden lisäksi uusiin kivetyksiin. Sari kysyi monta kertaa: ”Saanko tulla rakennusvaiheessa etsimään kaikille luonnon kiville oman paikan?”

Pihan rakennusvaiheessa kolme vuotta myöhemmin Saria tarvittiin. Korjasimme itse osan kivipengerryksistä ja sillä aikaa Sari asetteli käsin tonnin verran luonnonkiviä suunnittelemaansa jatulintarhaan. Jokainen kivi löysi paikkansa, kun hän sitä tarpeeksi käänteli. Puutarhan vanha vartija, puolitoistametriä pitkä ja metrin korkuinen kivi paljastui vasta kun Sari teki nurmikon kylvöä varten maan möyhennystä. Vartijakivi asetettiin katsomaan puutarhaa käkkyrämännyn alle. Kivellä on voimaa, se hylkää ja pudottaa päältään siihen asetetun koristelyhdyn, jos lyhdyn feng shui ei sovi puutarhaan.

Jatulintarhat, keskellä vesiaihe.

Vasta viime vuonna todella näin kaikkien kasvien kukkivan vuorotellen. Se oli mahdollista kun olin oman pienen lapseni kanssa kotona koko vuoden. Totesin jonkin puu- tai pensaslajin olevan aina kukassa. Ensin alkavat kukkia sipulikasvit, tulppaanit ja krookukset. Niiden jälkeen vuoro on hedelmäpuilla, kirsikkapuut ja koristeomenapuu kukkivat kauniin vaaleanpunaisena. Kesäkuussa päivän ollessa pisimmillään syreenit ja angervot aukaisevat valkoiset kukkansa. Tuomipihlajat ja sinikuusama aloittavat heinäkuun kukoistuksen, johon yhtyvät pihajasmikkeet ja piikikäs hurmehappomarja kuun lopulla. Pensashanhikkeja halusin sekä vaaleanpunaisia että valkoisia, ne kukkivat lähes viimeisinä. Niiden jälkeen vuoro on enää seppelvarpujen ja suikerotuhkapensaiden vaatimattomien kukkien kukkia melkein lumen tuloon asti.

Viime kesänä puutarha oli eri näköinen joka päivä. Elämä on hidastunut. Kauneuden näkemiseen on riittävästi aikaa. En pysty olemaan ajattelematta, mitä muuta on jäänyt huomaamatta? Minulle tärkeä asia, kuusi vuotta sitten suunniteltu unelmapuutarha, oli jäänyt huomaamatta edellisinä kahtena vuonna! Olen saanut opetuksia. Katsominen ei riitä, että näkee, pitää myös hidastaa, että näkee. Silloin on oikeasti läsnä. Tärkeintä elämässä on puutarhan hoito, eikä sekään ole kovin tärkeätä. Onkohan se onnea?

Hymy, Onni?

Vuorovaikutustaidon oppaissa sanotaan, että hymy on läsnäolon merkki. Vuorovaikutuksen perustana on se, että molemmat osapuolet ovat tilanteessa aidosti ja vastavuoroisesti läsnä toisilleen ja kiinnostuneita toisistaan. Hymy seuraa usein automaattisesti, kun vuorovaikutustilanteessa eläytyy toisen viesteihin. Ihmiset aistivat vuorovaikutuksessa yleensä herkästi sen, jos toinen ei keskity tilanteeseen, vaan ajattelee muita asioita. Keskustelun kannalta keskeiset asiat jäävät tällöin huomaamatta ja vuorovaikutus on vaarassa katketa. Hymy on hyvä tapa palata läsnä olevaksi keskusteluun.

Hymyillessäsi olet todella läsnä. Kun näen jonkun hymyilevän, tiedän heti, että hän on tietoisuuden vallassa. Hymy auttaa karkottamaan huolet ja väsymyksen, koska se rentouttaa kasvojen kaikki lihakset. Se tyynnyttää ja palauttaa meille sisäisen rauhan. Hymy huulilla ei voi olla epäaito, tai ainakin epäaidon hymyn tunnistaa helposti.

Hesarissa oli muutama viikko sitten juttu costaricalaisista, joiden väitetään olevan tutkitusti maailman onnellisimpia. Mielenkiintoista on, että onnea tutkitaan osana kestävää kehitystä. Hyvä elämä halutaan todistaa olevan mahdollinen ilman jatkuvaa talouskasvua ja luonnonvarojen kulutusta! Suomi on ison ekologisen jalanjälkensä takia vasta sijalla 59.

Kuva NEFin sivuilta.

Hesarin jutussa joka on otsikoitu ”Hymy huulilla hankalinakin aikoina”, on monta tietoista läsnäolon harjoittamista tukevaa ajatusta.

1.       Ei niin totista paikkaa, ettei siitä hymyssä suin selvittäisi

Hankalat ajat, iloinen ilme, kuuluu sanonta. Kun katsoo vastaantulijaa silmiin, hän alkaa varmasti hymyillä. Costaricalaisten mielestä ei sellaista tilannetta olekaan, johon leikinlasku ei sopisi. Vaikeissakin paikoissa he uskaltavat luottaa siihen, että ongelmat kyllä ratkeavat - jos ei tänään, niin ehkä huomenna. Positiivinen asenne ja huumori auttavat aina. Elämää ei pidä ottaa niin vakavasti!

2.       Pysähdy nauttimaan siitä, mitä sinulla jo on

Köyhässä Väli-Amerikassa elämä on karua. Silti ihmiset osaavat iloita niistä asioista, jotka ovat hyvin. Monilla ei ehkä ole rahaa, mutta heillä on aikaa. He eivät ole jatkuvasti hankkimassa lisää omaisuutta, vaan keskittyvät siihen, mitä heillä jo on. Heille onnea on aika perheen ja ystävien, ihmisten, joista he välittävät, kanssa. Ristiriitoja vältetään keinolla millä hyvänsä, niin tärkeinä hyvät ihmissuhteet nähdään.

3.       Suunnittele vähemmän, elä enemmän

Tässä väliamerikkalaiset ovat erityisen hyviä. Kiire on tuntematon käsite, vaikka työpäivät ovat pidempiä kuin Suomessa. Ihmisillä on aina aikaa vaihtaa kuulumiset - varsinkin muissa kuin työasioissa. Askareita helpotetaan tekemällä yhteistyötä aina kun se on mahdollista. Niin työkin sujuu mukavammin. Kun vapaa-aikaa ei suunnittele ja aikatauluta viikoiksi eteenpäin, ei tarvitse stressata suunnitelmien toteuttamisesta eikä pettyä kariutumisesta. Päivästä jää aikaa spontaaneille vierailuille ja menoille. Jos jatkuvasti suunnittelee seuraavaa askelta, menettää ajan rauhoittua perheen tai ystävien kanssa, tämän hetken.



Hymyile!

Kivijalka, osa I

Seuraa referaattia Seija Mauron ajatuksista Tietoisesta läsnäolosta. Ne ovat kirjasta Johtamisen nyt : tietoinen läsnäolo johtajuuden kivijalkana, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Kai Hellbomin ja Matti Salon kanssa. Palaan kirjan johtajuusajatuksiin joskus lähempänä työelämään paluutani. Tässä kuitenkin Seijan kirjoittaman kirjan ensimmäisen osan ” Tietoinen läsnäolo itsensä johtamisessa” tärkeimpiä viestejä. Mielestäni ne ovat hyvää kertausta tietoisen läsnäolon perusperiaatteista. Näitä postauksia tulee varmaan viisi-kuusi.

Ihminen matkustaa, jotta voi ihmetellä.

vuorten korkeuksia,

meren suuria aaltoja , jokien pitkiä

juoksuja,

valtamerten loputtomia avaruuksia,

tähtien kiertoliikettä.

Ja itsensä ohi hän menee

ihmettelemättä.

                             Augustinus

Mindfulness, tietoinen läsnäolo, tarkoittaa niin mielentilaa, energiaa, asennetta kuin tietoisen läsnäolon harjoittamista. Kirjassa lähinnä puhutaan tietoisesta läsnäolosta tilana olla läsnä tässä kuluvassa hetkessä tietoisena sekä kehostaan että mielestään. Se sallii ja hyväksyy kaikki tässä hetkessä olevat ajatukset, tunteet ja tuntemukset – tarkoituksellisesti, arvottamatta ja tuomitsematta. Myös harjoittaminen on oleellista kirjan näkökulmalle.

Kun ihminen on läsnäolon tilassa, hän on täysin siinä, missä kulloinkin on. Hän tekee sitä, mitä tekee, niin että mieli on mukana. Elää tässä hetkessä. Ihmisen tarvitsee vain avata silmänsä näkemään, korvansa kuulemaan ja tuntoaistinsa tuntemaan. Kun on täysin tässä hetkessä pystyy näkemään kirkkaammin myös eteensä.

PILGRIM ON A FOREST ROAD --
Into the Mist of Old Japan (#2)
by Okinawa Soba, on Flickr

Syvä läsnäolon kokemus on ajaton, sitä ei voi mitata kellolla. Se tapahtuu vain tässä ja nyt. Kellonaika on aina Nyt. Kokemus on henkilökohtainen, sitä ei voi saavuttaa puheiden eikä kirjojen avulla. Tosin hyvät kirjat ja opettajat voivat neuvoa suunnan suurin piirtein, mutta vain suurin piirtein. Tarkkaan ottaen tie läsnäoloon on jokaisella omanlaisensa ja erilainen kuin kenelläkään muulla. Kun ihminen on edes sekunnin kokenut tätä syvää läsnäoloa ja mielenrauhaa, hän tietää, että myös vapaus ja ilo ovat mahdollisia. Niin myös kiitollisuus, suvaitsevaisuus ja myötätunto kaikkia ja kaikkea, myös itseä kohtaan.

Läsnäolon kokemus on energisoivaa ja rauhoittavaa. Se on kokemus muuttumattomuudesta mutta myös paikallaan pysymättömyydestä, kaiken muuttumisesta. Se on vailla sanoja, ja toisaalta siihen voidaan liittää kaikkein kauneimmat sanat. Sitä voidaan nimittää myös tyhjyyden kokemiseksi, koska se on tyhjä käsitteistä. Se on kokemus, joka on sanojen ja käsitteiden tuolla puolen ja joka pakenee, kun sitä aletaan kuvailla sanoilla.

Läsnäolon kokemuksen voi saada äkillisesti ja itsestään, vaikka luonnossa hiihtäessään. Tai kun kuuntelee taitavaa tulkintaa mielimusiikistaan ja tuntee, että keho, mieli ja ajatukset ovat sataprosenttisesti tässä ja nyt. Tuntuu kuin mieli laajentuisi. Mutta jos haluaa tietoisen läsnäolon tilaan myös arkikiireen keskellä on sitä harjoiteltava. Hiljentyminen, kehontietoisuusharjoitukset ja pysähtyminen ovat harjoituksia joita täytyy toistaa toistamasta päästyään. Säännöllinen harjoittelu vaatii vankkaa tietoista päätöstä ja sinnikkyyttä. Harjoittelu itsessään on enemmän olemisen tila, ei niinkään tekemistä. Jos yrittää tyhjentää päänsä ajatuksista, se ei onnistu, vaan keho jännittyy ja mieli turhautuu. Harjoittaminen antaa levollisuutta ja mielen tyyneyttä ja selkeyttä. Harjoittamisen myötä ihminen oppii antamaan itselleen lepohetkiä aktiivisen toiminnan lomaan.

Tutkimusten mukaan tietoisesti läsnä olevia ihmisiä pidetään karismaattisina, aitoina ja yksilöllisinä. Hyvä esimerkki on Dalai lama, jonka läsnäoloenergian sanotaan täyttävän hyvinkin ison tilan. Sen hän saa aikaan mitenkään itseään nostamatta tai korostamatta.

Tietoisen läsnäolon harjoittamisen on todettu lisäävän aitoa myötätuntoa itseä ja toisia kohtaan sekä kasvattavan palvelu- ja auttamishalua. Kun ihminen pysähtyy ja katsoo syvälle (deeplooking), hän näkee kaiken ja kaikien olevan yhteenkuuluvaisuudessa ja keskinäisessä riippuvuudessa (interbeing) kaiken ja kaikkien kanssa. Tämä vähentää kaksijakoista lajittelunhalua hyviin ja huonoihin, epämiellyttäviin ja miellyttäviin jne.

Ota hetki

Pysähdy, hengitä sisään ja ulos kolme kertaa. – Tunne hengittäväsi!

Frozen lake by *JRFoto*, on Flickr

Teitkö näin?

Pikainen paluu itseen ja tähän hetkeen edes hetkeksi.

Miedosti maustettu elämä

Vaikuttaa siltä, että kovin monet ovat flunssassa ja mahataudissa. Olemme terveitä ja todella kiitollisia siitä. Kotiäidin elämä vain on kovin hiljaista, kun ne vähäisetkin sovitut tapaamiset peruuntuvat toinen toisensa jälkeen. Kiitollisena kuitenkin olemme omassa kodissa turvassa ja lämpimässä.

On aikaa olla läsnä. Huomaan seuraavani lapsen leikkiä pitkiäkin pätkiä. Pieni touhuaa omia omituisia touhujaan välillä jo itsekseenkin kauan. Tunnen iloa hänen onnistumisistaan, vaikka eivät ne minun onnistumisiani ole, minulla ei ole niihin osaa eikä arpaa. Lelun onnistuu kurottamaan pöydälle ja se vielä pysyykin siellä! Innostuksen kiljaisuita. Pieniä askeleita ilman tukea. Kyykkyyn ja ylös, kyykkyyn ja ylös toistuu monta kertaa, vispilä tiukassa otteessa viuhtoen. Mitähän siellä pienessä päässä liikkuu? Äh, nyt jo harhauduin tulkitsemaan. Minun piti vain havainnoida. Minulla on ajatus, että lapsen on hyvä saada touhuta itsekseen, ilman että siihen puuttuu tai yrittää opettaa ja kehittää häntä.

Opettelen ”vain olemaan”. Harjoitus kantaa. Huomaan levottomuuteni ja vanhan ideoinnin tarpeen ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan suunnittelemisen vähentyneen. Pienen kanssa ei voi suunnitella, ja tärkeintä on ettei tarvitse. Yksi tietoisen läsnäolon tärkeistä opetuksista on olla avoin kaikelle tässä hetkessä ja heittäytyä hetkeen. Sen sijaan, että pakonomaisesti suorittaisi omaa suunnitelmaansa, omaa elämäänsä.

Siivosin maustelaatikkoa ja täytin maustepurkkeja. Elämän keitoksessa on tällä hetkellä miedot mausteet.

Spices by Michael Cavén, on Flickr

Kursseja ja opettajia

Monenlaista kurssia ja opettajaa löytyy Tietoisen läsnäolon, Mindfulnessin opetteluun eri näkökulmista ja eri painotuksilla. Tässä pieni katsaus tälle keväälle.

Työväenopistoissa on mahdollista tutustua tietoiseen läsnäoloon lyhyillä muutaman päivän kursseilla jotka on tarkoitettu kenelle vain. Tänä kevään näytti siltä, että vain Espoo tarjosi jonkinlaista kurssia. Helsingin aikuisopistolla on myös 15 tunnin kurssi huhtikuun alussa.

Muita kaikille sopivia jatkuvasti pyöriviä Mindfulness kursseja järjestää yksityisyrittäjänä ainakin Leena Pennanen, jonka kurssit ovat viikonloppukursseja. Timo Klemolan 8-viikkoisen tietoisuustaitokurssin kävin syksyllä. Sisällöltään nämä kurssit ovat hyvin erilaisia.

Joogaliitto näyttää järjestävän ainakin jooganneille soveltuvia Mielen voima kursseja aina toisinaan Etelä-Suomessa.

Porvoossa Joogaterapia Harmonia järjestää mm. MBSR menetelmään perustuvia Mindfulness kursseja.

Ystävyyden majatalo Salon lähellä järjestää Mindfulness viikonloppuja Hyväksyvän läsnäolon merkeissä kouluttajana Anna Laine. Häneltä saa myös muuta aiheeseen liittyvää koulutusta räätälöitynä.

Oulussa Tietoisuustaitokoulutusta ja harjoitusryhmiä järjestää Kimmo Takanen

Riforma della scuola by Funky64, on Flickr

.:Ammattilaisille:.

Osa yllä luetelluista kouluttajista tai yrityksistä räätälöi koulutuksia myös yrityksille. Timo Klemolan kursseilla käy ammattilaisiakin ja Leena Pennasella näyttää olevan omia kursseja jotka on suunnattu ammattilaisille. Lisäksi löysin Mindfulnessolutions nimisen koulutusyrityksen, heillä alkaa jopa ohjaajakoulutus keväällä.

Yrityselämälle ja johtajille tarkoitettua räätälöityä mindfulness koulutusta näyttäisi suomessa tarjoavan Matti Salo.

Puuttuuko tästä joitain opettajia tai kursseja? Laita kommentti!

Hiljaa, yksin

All suffering comes from a person's inability to sit still and be alone.

Anthony de Mello

Metsässä on helpoin olla ihan hiljaa. Kesään päin ollaan jo menossa kovaa vauhtia. Tänään olen jo kuvan maisemissa henkisesti.

Mindfulness ja aivot, osa 6: Tavoitteista, päätöksistä ja jotain Mindfulnessista terapiavastaanotolla

Tämä on kuudes ja viimeinen osa referaattia kirjasta Mindfulness i hjärnan. Lue lisää näistä linkeistä:

Mindfulness ja aivot, osa 1: Johdanto

Mindfulness ja aivot, osa 2: Muuttuvat aivomme

Mindfulness ja aivot, osa 3: Tarkkaavaisuuden voima

Mindfulness ja aivot, osa 4: Ajatukset

Mindfulness ja aivot, osa 5: Tunteet ja ei-tuomitseminen

.:Tavoitteet:.

Tavoitteet ohjaavat tekojamme ja päätöksiämme. Joskus olemme itsekin yllättyneitä käytöksestämme ja toiminnastamme, mutta kaiken takana ovat tavoitteet. Syy miksi aiemmin mainittu pelko on oleellinen tunne, on se että tärkein tavoitteistamme on pysyä yksinkertaisesti hengissä. Seuraavaksi tärkein tavoite on voida hyvin. Sillä tarkoitetaan usein hyvää tasapainoa arjessa positiivisten ja negatiivisten tunteiden välillä. Hyvinvointi voi olla sitä että olemme iloisempia, meillä on enemmän tulevaisuudenuskoa tai tunnemme turvallisuutta. Usein ajattelemme, että jos voisimme paremmin voisimme tehdä kaikenlaista mitä emme voi tehdä kun voimme huonosti.



Excessive Death to Gummi Bears
by Furryscaly, on Flickr



Aivot tuottavat positiivisia ajatuksia kun teemme jotain postiivista; annamme lahjan, voitamme kilpailun. Kun taas teemme vaarallisia asioita tai uhmaamme toisten oikeuksia, aivot rankaisevat meitä negatiivisilla tunteilla, pelolla ja syyllisyyden tunteella. Tästä näkökulmasta tarkastellen käyttäydymme aina sillä tavalla että saamme hyvän tunteen tai vältämme negatiivisen tunteen. Mistä aivot palkitsevat? Ne palkitsevat toiminnasta joka on tavoitteitamme edistävää.

Osa ihmisistä on hyvin tavoitteellisia, ja tekevät töitä määrittääkseen omat tavoitteensa, osa antaa tavoitteiden syntyä enemmän itsestään. Joka tapauksessa tavoitteet ovat siten muotoiltuja että ne herättävät tunteita jo pyrkiessämme niitä kohti, ei vain saavuttaessamme ne. Siksi niiden asettamisessa kannattaa olla huolellinen! Niiden tulisi olla merkityksellisiä, ja samalla realistisia, saavutettavissa olevia. Muutoin ne eivät ohjaa toimintaa tässä hetkessä. Epärealistiset tavoitteet taas haittaavat todellisten tavoitteiden saavuttamista ja voivat olla jopa passivoivia, jopa epätoivoon vaivuttavia. Aivojen PFC ohjaa toimintaamme pitämällä tavoitteet mielessämme.

Omat tavoitteemme voivat myös olla konfliktissa, jos emme tiedä mitä priorisoida jossain tilanteessa. Puhumattakaan siitä että eri ihmisten tavoitteet joutuvat usein konfliktiin. Mindfulness auttaa valitsemaan tärkeitä ja realistisia tavoitteita ja poistamaan niiden automaattisen priorisoinnin tässä hetkessä. Tällöin PFCn työ helpottuu ja tehostuu.

.:Päätösten tekeminen:.

Aivoissa on kaksi erillistä systeemiä jotka hoitavat päätösten tekemistä. Isojen aivojen syvyydessä on niin sanottu ”nopeasti-mutta-väärin” keskus, joka voi tehdä päätöksiä ja saada meidät reagoimaan jo ennen kuin se ehtii saada kaikkea tietoa aivokuoreen asti, jossa tulemme tietoisiksi tästä tiedosta. Toinen systeemi ohjautuu aivokuoren ponnisteluiden avulla etsimään tietoa joka on oleellisinta kussakin hetkessä. Ensin mainittu systeemi on enemmän tarkoitettu tulipaloista varoittamiseen.

Aivot tarvitsevat siis ensin tavoitteen, joka pysyy aktiivisena mielessä PFCn avulla. Sitten täytyy aktivoitua suuri osa aivoista jotta saamme tiedon mitä päätöksiä tarvitaan että päästään tavoitteeseen. ACC punnitsee eri toimintatapoja arvioimalla seuraako niistä palkinto vai rangaistus. Joissain tilanteissa myös moraali ja etiikka vaikuttavat päätöksiin. Huomionarvoista on, että toistuvissa tilanteissa voivat amygdala ja PFC tuottaa ahdistuksen tunteen jo siinä vaiheessa kun harkitsemme vaihtoehtoja jos edelliset kerrat ovat päättyneet kyseisellä toimintatavalla huonosti.



Teacher and students by deadstar 2.1, on Flickr

Tavoitteiden määrittely on vaikeaa. Suunnitelman tekeminen jolla pääsemme tavoitteisiimme on vaikeaa. Suunnitelman toteuttaminen on vaikeaa. Näitä taitoja tarvitaan elämässä ja onnistuminen tavoitteiden saavuttamisessa yhdistetään positiivisiin tunteisiin ja menestykseen.

.:Mindfulness terapiakäytössä:.

Google tuotti jo kesällä 2009 yli 370 000 osumaa haulle ”Mindfulness based therapies”. PubMed joka on tieteellisten tutkimusten tietokanta tuottaa jo yli 1000 osumaa. Mindfulnessista ollaan todella kiinnostuneita. Yksi selvä syy tähän on se että mindfulness antaa tavan suhtautua sairauksiin tai erilaisiin oireisiin, mikä usein puuttuu länsimaisesta lääketieteestä.

Kirjassa kerrotaan useista tutkimustuloksista. Joitain mainitakseni:

·    Masentuneiden hoidossa huomattiin ajattelutavan muutosten vähentäneen masentuneisuuskohtausten uusiutumista.

·    Mindfulnessiin perustuvan stressinhallinan (MBSR) on todettu olleen hyödyksi monien erilaisten sairauksien hoidossa, mm. kipu, syöpä, sydäntaudit, masennus ja ahdistus

·    Mindfulness tyyppisen meditoinnin on osoitettu jo vuonna 2003 lisänneen vasemman aivopuoliskon aktiviteettia ja influenssarokotteen vasta-aineiden kehittyminen veressä lisääntyi

Kirjailija suosittelee lopuksi mindfulnessin harjoittelun kokeilemista, hänen mukaansa se on kuin harjoittaisi aivojaan punttisalilla!

TGIF ja päivän mielen rakennusaineet

Ei niin, että mitenkään rankka viikko olisi ollut. Mutta silti on kiva, että on perjantai ja voin jakaa viikon varrella kokemani kiitollisuudet kanssanne. Maailmassa on niin paljon pahaa ja kärsimystä. Kiitollisuutta tarvitaan tämän kärsimyksen sijaan muistuttamaan kaikesta siitä mikä on hyvin!  

• Tänään olen kiitollinen raittiista ilmasta jota sai vetää keuhkojen täydeltä aamukävelyllä
• Liikunta on tuonut kiitollisuuden tunteita elämääni kahdesti tällä viikolla. Olen kiitollinen päästyäni pitkästä   aikaa yhden lempiohjaajani spinningtunnille, joka vaatii paljon ja antaa vielä enemmän – nimittäin tehoja. Aiemmin viikolla olin todella kiitollinen kaivatusta adrenaliiniryöpystä kunnon hikitreenissä. Se puhdistaa mieltä.
•  Lisäksi olen viikolla ollut syvästi kiitollinen vertaistuesta. Se on yksinäinen jolla ei ole ketään, jolta kysyä neuvoa ja jonka kanssa vertailla kokemuksia.

Tiedotusvälineistä seuraan ainoastaan nettiä ja pieninä annoksina radiota. Pääasia on, että itse valitsee tietoisesti mitä ottaa mielensä rakennusaineiksi. Sinne on niin paljon tunkemassa tavaraa, kärsimystä ja turhuutta.Tänään aion kotitöitä tehdessä jakaa huomioni useaan kohteeseen. En tee tietoisen läsnäolon harjoitusta samalla, vaan rakennan mieltä hyvälaatuisella informaatiolla. Valinnan varaa on niin paljon. Pitäisi päättää jatkanko itsensä kehittämisgurun Steve Pavlinan kuuntelua vai kuuntelenko joitain Thich Nhat Hahnin puheita, joita on you tube pullollaan. Näillä voi hyvin tietoisesti korvata television katselun ja kasvaa. Ehkä kuuntelen näitä. Kumpikin on noin 10 minuutin pätkä.

Thich Nhat Hanh- Mindful Movements

When you calm your body and your emotions, teaches Zen master Thich Nhat Hanh, you restore yourself, and you restore peace to the world around you. On mindful movements, this renowned teacher of mindfulness meditation guides you through a series of gentle exercises created specifically to cultivate a joyful awareness of the body and breath.

Thich Nhat Hanh- Emptiness

What is emptiness? What is non-self? Thich Nhat Hanh explains the meaning of this word in this classic dhamma talk (about 20 years ago).

Kaikkea sitä, mitä koskaan tulet olemaan, olet jo nyt.

Luen vaihteeksi hieman ”kevyempää” kirjallisuutta. Otsikko on Oriah Mountain Dreamerin kirjasta Kutsu.

Tänään ajattelin hehkuttaa muodollista harjoittelua. En sitä, että se sujuisi tai tuntuisi hyvältä. Ei sitä, että saisin siitä jotain tai se veisi jotain pois. Ei sitä, että saisin sen avulla käsiteltyä jotain asioita. En sitä, että olisin tullut paremmaksi ihmiseksi. En sitä, että olisin onnistunut tappamaan egoni. En sitä, että olisin onnistunut lopettamaan ajattelun. Niin, nämä eivät ole muodollisen harjoituksen tarkoitus. Itse harjoitus on harjoituksen tarkoitus.

Un brin de romantisme by Solea20, on Flickr

Teen suunnitelmani mukaan 2-3 muodollista istumisharjoitusta viikossa. Istun futonille, vedän hupun päähän ja viltin jaloilleni, koska palelen jatkuvasti. Istun burmalaisessa asennossa, ja olen unohtanut projektini päästä lootusasentoon toistaiseksi vihoittelevan etureiden takia. Sitten vain istun. Tapahtuu pään sisällä mitä tapahtuu. Saa vain olla ja antaa mennä. Ajatuksia, jopa ihan hyviä ideoita tulee ja menee. Joka kerta on erilainen. Välillä joutuu enemmän korjaamaan asentoa ja keskilinjaa, välillä vähemmän. Hengitys on huomion kohteena. Vain se, ei mitään muuta. Lasken hengitystä edelleen 1-10, lyhyitä kokeiluja olla laskematta lukuun ottamatta. Vain olen, hengitän ja annan maailman olla noin 20 minuuttia.

Miten sen voisi kertoa, kun se pitää itse kokea.

                                                                *          *          *

Yritin eilen olla bussissa tekemättä 20 minuuttia yhtään mitään. Se oli paljon vaikeampaa ”epämuodollisesti” silmät auki. Pystytkö itse olemaan koskematta esim. kännykkääsi tällaisen ajan? Alussa siteeraamani kirjan ”Kutsu” päättyy sanoihin: ”Tahdon tietää, osaatko olla yksin ja todella nauttia seurastasi olemassaolon tyhjinä hetkinä.”

Mindfulness ja aivot, osa 5: Tunteet ja ei-tuomitseminen

Tämä on viides osa referaattia kirjasta Mindfulness i hjärnan. Muita osia voi opiskella näistä linkeistä:

Mindfulness ja aivot, osa 1: Johdanto

Mindfulness ja aivot, osa 2: Muuttuvat aivomme

Mindfulness ja aivot, osa 3: Tarkkaavaisuuden voima

Mindfulness ja aivot, osa 4: Ajatukset

Aivot tuottavat tunteita jatkuvalla syötöllä joka hetken tarpeiden mukaan. Tunteet määritellään prosessiksi joka vaikuttaa käytökseen, antaa merkityksen elämyksille, muokkaa ajatuksia, ohjaa tarkkaavaisuutta ja koetaan subjektiivisesti. Daniel Golemanin Tunneälyteorian muokkautumiseen ovat jotkin mindfulnessteoriat voineet vaikuttaa. Tunneäly perustuu hänen mukaansa:

1.       tunteiden havaitsemiseen

2.       tunteiden käyttämiseen ajattelun apuna

3.       tunteiden ymmärtämiseen

4.       tunteiden ohjaamiseen tai säätelyyn

Tätä taustaa vasten voitaisiin mindfulnessia pitää jopa tapana lisätä tunneälyä! Kaikki yllämainittuja kohtia harjoitetaan tietoisuustaitoharjoituksilla. Joka tapauksessa tunteista kannattaa olla kiinnostunut koska ne ohjaavat toimintaamme.

Sanotaan että tunneperäinen kipu on paljon vaikeampaa kestää kuin fyysinen kipu. Sen lievittämiseen tähtäävät erilaiset terapiat. Yhtä suuri kiinnostuksen kohde ovat positiivistenkin tunteiden vahvistaminen. Näiden tunteiden vahvistamista ja kehittämistä voidaan tarvita jos halutaan elää harmonista ja ilontäytteistä elämää.

Feelings Are Facts by omefrans, on Flickr

Pelko on yksi vahvimmista tunteista ja se aiheuttaa paljon ongelmia, koska se on vaikeasti kontrolloitavissa. Aivoissa on hyvin kehittynyt ja käyttökelpoinen pelkojen hallintakeskus. Sen toimintaa jarruttaa aivojen PFC. Koska aivot muuttuvat ja kehittyvät, on myös pelkojen hallitseminen mahdollista. Tasapainoa pelon jarrujen ja moottorin välillä voidaan muuttaa tietoisuustaitoharjoituksen avulla.

Tunteiden tasapaino vaikuttaa meihin huomattavasti. Jos olemme iloisia, eivät negatiiviset asiat vaikuta meihin niin paljon ja voimme pysyä iloisina traagisista tapahtumista huolimatta. Samalla kuitenkin positiiviset tunteet palkitsevat meitä, tulemme iloisiksi, tunnemme turvallisuutta tai ylpeyttä. Kun taas negatiiviset tunteet rankaisevat, tulemme levottomiksi, ahdistuneiksi tai tunnemme syyllisyyttä. Näin ne vahvistavat käytöstämme ja samalla aivojen työtä. Positiiviset tunteet saavat meidät ajattelemaan laajemmin ”globaalisti”, mikä auttaa tulkitsemaan tietoa, kun taas negatiiviset tunteet saavat meidät ottamaan rajoittuneen katsantokannan tilanteeseen. Lisäksi tunteiden negatiivisuus tai positiivisuus vaikuttaa muistiin, mitä vahvempia tunteet ovat olleet sitä paremmin ne ja niiden aiheuttajat muistetaan.

Brain 125px by Image Editor,
on Flickr

Mindfulness auttaa meitä ohjaamaan tunnetilojamme positiivisempaan suuntaan, mikä lisää aivojen vasemman puolen aktiviteettia. Sama on todettu meditointia pitkään harjoittaneiden aivoissa. Tutkimustulosten mukaan meditointi lisää ACC:n aktiviteettia, jonka taas tiedetään vähentävän negatiivista tunnetta.

Tunteiden hallinta tai säätely vaikuttaa siis olevan kriittinen kyky. Jos osaa vaikuttaa siihen mitä tunteita kokee, milloin ne kokee, kuinka ne kokee ja millainen intensiteetti tunteilla on pystyy vaikuttamaan elämäänsä huomattavasti. Yksi tapa hallita tunteita on käyttää ajatuksia uudelleenarvottamiseen. Jos ajattelee ettei jaksa enää, sen voi uudelleen muotoilla muotoon: ”Minulla on ajatus että en jaksa enää”. Toinen tapa on ajatella jotain muuta. Jopa tämä riittää siihen että aktiviteetti lisääntyy PFCssä ja tunteen intensiteetti vähenee. Tietoisuustaitojen avulla emme vain pysty vahvistamaan tunteita, vaan myös kuvaamaan ne vain tunteina, ei todellisuutena. Esimerkiksi masentuneen ei ole hyötyä vain todeta olevansa masentunut vaan toteaa tuntevansa itsensä masentuneeksi. Ympäristö vaikuttaa huomattavasti kykyymme säädellä tunteitamme, on huomattu että varhaisessa iässä traumatisoituneet eivät pysty niin hyvin hallitsemaan tunteitaan.

Kiinnostavaa on se että useissa tutkimuksissa on osoitettu pitkään harjoitellun meditaation paksuntavan aivokuorta mm. PFC:n osia ja muita alueita jotka tekevät töitä tunteiden hallitsemiseksi. Tässä on todiste, että tunne-elämän stabiliteetti on saavutettavissa harjoittelemalla.

.:Tuomitsemattomuudesta ja arvottamattomuudesta:.

Mindfulness mallin kolmas askel: ole tuomitsematta, on käyttöohje kahdelle edelliselle askeleelle. Kuinka siis havainnoida ja kuvailla? Mindfulnesstraditiossa tavoite on tehdä se hyväksyvästi ja tuomitsematta, jos haluamme saavuttaa positiivisia tunteita ja myötätuntoa itseä ja toisia kohtaan. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on tapa olla avoimempia ympäristöä ja itseä kohtaan. Luovumme aivojen tavasta nimetä ja luokitella tapahtumat hyväksi/huonoksi, oikeaksi/vääräksi, kauniiksi/rumaksi, kunnes meidän todella tarvitsee tai haluamme tehdä sellaisia luokitteluja. Tuloksena saamme hyväksyvän asenteen joka säästää paljon tuskaa ja energiaa. Reagoimme siihen mitä tapahtuu, sen sijaan että reagoisimme siihen miten koemme tapahtuneen. Aivojen tunteiden hallintakeskuksessa (amygdala) on osoitettu olevan vähentynyttä aktiviteettia niissä tapauksissa joissa tilannetta on kuvailtu neutraalein käsittein, tuomitsevien käsitteiden sijaan. Kuulostaa hyvin itsestään selvältä, mutta kuinka usein näin muistaa kuvailla kokemaansa? Hyvä esimerkki onnistuneesta kuvailusta on kliseinen ”vaikean” näkeminen ”haasteellisena”.

The Other Side of the Fear is the Freedom by jonycunha, on Flickr

Näin ollen tietoinen läsnäolo voidaan nähdä tuomitsemattomana tarkkaavuutena, jossa jokainen ajatus on nykyhetkessä ja jokainen tunne ja tunteenilmaus hyväksytään. Tuloksena vapautamme itsemme vanhoista kokemuksista, reagointimalleista ja tavoista. Samalla meistä tulee avoimempia ja olemme paremmin läsnä nykyhetkessä.

Mysliä ja huomioita

Viikonloppuna tietoisena käytännön harjoituksena oli myslin tekeminen. Näitä on aika hienoa kutsua tietoisuusharjoituksiksi, mutta joka tapauksessa kyse on tarkkaavaisuudesta ja havainnoinnista edes hetken aikaa tietoisena päivän kuluessa. Mysliä tehdessä huomio täytyy pysyä ainesosien mittaamisessa, seoksen huolellisessa sekoittamisessa ja seoksen siirtelyssä astiasta kattilaan, siitä uunipellille ja siitä säilytysastioihin. Muuten osa seoksesta menee hukkaan!

Tähän seokseen tuli aiemmin kuivaamiani banaaneita ja omenia. Kuten tavallista ruokaa tietoisena laittaessa saa nauttia tuoksuista ja eri ainesosien tuntumasta käsissä. Tänään tuoksuja olivat hampun siemenet ja hunaja nyt ainakin! Omaan asentoon eri työvaiheissa voi kiinnittää huomiota. Miltä tuntuu, seisonko molemmilla jaloilla tasan, olenko suorassa? Kannattaa kokeilla!

Timo kirjoittaa huomion suuntaamisesta hieman monisanaisemmin. Valokeilavertaus on osuva.

Ps. Alkuperäinen resepti on pöllitty Nooralta. Tässä satsissa oli lisäksi hampun siemeniä ja gojimarjoja.

Mindfulness ja aivot, osa 4: Ajatukset

Mindfulness ja aivot, osa 4: Ajatukset

Tämä on neljäs osa referaattia kirjasta Mindfulness i hjärnan. Ajatusten lisäksi kirjoituksesssa sivutaan jo vähän tunteitakin, joka on seuraavan osan aihe. Muita osia voi opiskella näistä linkeistä:

Mindfulness ja aivot, osa 1: Johdanto

Mindfulness ja aivot, osa 2: Muuttuvat aivomme

Mindfulness ja aivot, osa 3: Tarkkaavaisuuden voima

Kolmannen luvun alussa on lyhyt sitaatti lääkäriopiskelijalta, joka sanoo hänelle tietoisuustaidoista olevan apua siinä, että ennakkokäsitykset ja rajoittavat ajatukset eivät pääse hallitsemaan häntä. Hän kertoo että kun juostessa alkaa tulla ajatuksia että ei enää jaksa, hän tunnustelee mitä kroppa oikeasti sanoo ja jaksaa, ja sitten vähät välittää ajatuksista jotka yrittävät häntä saada luovuttamaan. Kuulostaa lupaavalta, eikö?

Rainbow by jakerome, on Flickr

Tarkkaavaisuuden avulla voimme havainnoida ympäristöämme ja saamme näin massiivisen määrän raakadataa tietoisuuteemme. Seuraa tietoisen läsnäolon seuraava vaihe: kuvailu. Meidän pitää selvittää mitä tämä tieto tarkoittaa meille? Aivot vastaavat kysymykseen eri ajatusten ja tunteiden muodossa. Mindfulness traditiossa ja kognitiivisissa psykoterapiamuodoissa ajatukset ja tunteet erotetaan. Ajatukset esittävät tulkinnan tilanteesta, kun taas tunteet näyttävät miten suhtaudumme tähän tulkintaan. Usein tunteessa on mukana jopa ehdotus miten tilanteessa voisi toimia. Uteliaisuus vie meidän tutkimaan kohdetta lisään, kun taas pelko laittaa meidät perääntymään. Myös moderni neuropsykologia erottaa ajatukset ja tunteet. Ajatukset tapahtuvat aivokuoressa ja tunteet syvemmällä aivojen vanhemmissa osissa. Ne toimivat kuitenkin yhteistyössä.

Tarkkaavaisuuden suuntaamista sisäänpäin kohti ajatuksiamme kutsutaan tietoisen läsnäolon traditiossa nimellä sati. Kontrolloitua tarkkaavaisuutta käytetään havainnoimaan ajatuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia. Ne nimetään. Kognitiivisessa traditiossa puhutaan metakognitiosta, ajattelemme ajatteluprosessiamme. Tässä PFC on aktiivinen, kun taas vasen aivopuolisko auttaa nimeämään tunteita ja ajatuksia.

Tietoisuustraditio tarjoaa erityisen tavan elää ajatustemme ja tunteidemme kanssa. Tietoisuustaitojen avulla voi oppia valitsemaan sen ettei jatka havaintojen käsittelyä. Tyydymme toteamaan että havainnoimme mitä havainnoimme. Kaikkeen ei tarvitse reagoida, voimme antaa ajatusten ja tunteiden mennä ja tehdä tilaa seuraaville. Näin saamme käyttöön enemmän resursseja olla tarkkaavaisia kuluvassa hetkessä ja paremmin läsnä.

Kirjan kirjoittaja törmää usein käsitykseen että tietoisuustaidot ovat tapa rentoutua ja poistaa jännitystä. Mutta se on paljon enemmän. Mindfulness on filosofia todellisuudesta, psykologia, joka kertoo miten suhtautua tähän todellisuuteen ja lisäksi se on vielä tapa vähentää kivuliaita tunteita ja lisätä empatia- ja myötäelämiskykyä, niin itseämme kuin muitakin kohtaan.

.:Ajatukset:.

i like bracelets,  by ashley rose,, on Flickr

Osa ajatuksista ovat kommentoivia ja niitä kutsutaan kognitiivisessa terapiassa automaattisiksi ajatuksiksi. Emme usein huomaa niitä, mutta niitä ei ole vaikea huomata jos niihin suuntaa tarkkaavaisuutensa. Ajatukset ovat usein sanoja, joskus kuvia ja ne voivat tiivistää ison määrän tietoa yhteen lyhyeen lauseeseen. ”Tämä ei onnistu koskaan”, on hyvä esimerkkilause automaattisesta ajatuksesta. Ajatuksista käytetään kognitiivisessa traditiossa käsitettä kognitio, joka tulee latinan sanasta cognosco, oppia tuntemaan, tutkia. Joka tapauksessa ajatukset ovat se mitä tiedämme tai saamme tietää itsestämme tai meitä ympäröivästä maailmasta. Yhteistä kognitiiviselle mallille ja mindfulnessille on se, että meitä kannustetaan olemaan pitämästä ajatuksiamme totena, faktana. Kognitiivisessa terapiassa harjoitellaan kriittistä ajattelua ajattelustamme – mikä toi meidät tähän lopputulokseen? Tietoisuustraditiossa taas korostetaan, että ajatukset ovat psyykemme tuotoksia, eivät täydellisiä raportteja siitä mitä tapahtuu. Tämä taas hyvin sopii siihen käsitykseen mikä meillä on aivojen toiminnasta.

Ottaen huomioon aivojen monimutkaiset ja monimuotoiset tehtävät, ei ole ihme että virheitä sattuu. Toisinaan virheet ovat systemaattisia, tulkitsemme kaiken vaarallisemmaksi kuin mikään oikeasti on. Voidaan sanoa että aivosoluverkostoissa on tapahtunut kalibrointivirhe, joka tekee että ammumme hieman ohi maalin joka kerta Se mikä on todella mielenkiintoista ovat tietyt mindfulnestradition tutkimukset, joiden tuloksena on huomattu näiden ohilyöntien vähenevän tietoisuustaitojen harjoittelun myötä. Tämä taas puolestaan on johtanut vähentyneeseen huolestuneisuuteen ja lisääntyneeseen toivoon.

Muisti on tärkeä osa ymmärrystämme. Ensinnäkin sieltä tulee tarkkaavaisuuden tueksi tietoa ja tulkintoja automaattisesti, ja toiseksi voimme itse valita muistikuvan jonka tarvitsemme jonkin ymmärtämiseksi. Tutkimustulokset puhuvat jo sen puolesta, että myös tarkkaavaisuutemme toimii näillä molemmilla tavoilla.