Lähellä

Ahh miten ihanan lämmin ja kaunis viikonloppu on jälleen ollut!

Lauantaina pääsimme liikkeelle aika hyvin, vaikka aamu vietettiinkin kiireettömästi. Se on meille kaikille tosi tärkeää nykyään. Saa vain olla ja lukea nettiä ja syödä hyvin. Lähdimme pitkään suunnitellulle retkelle Viikkiin Lammassaareen. Päämääränä oli tietysti löytää muutama geokätkö.

Aurinko paistoi lämpimästi ja nautimme suuresti raikkaasta ilmasta. On hienoa, että niin lähellä Helsingin keskustaa on tällainen luonnontilainen alue. Pieni juoksi innoissaan pitkospuilla ja poluilla. Olen ylpeä, että hän jaksoi melkein viisi kilometriä ympäri saarta kulkea kätköjen perässä!

Fiilis oli tosi kesäinen, vaikka lehtiä jo jonkin verran putoilee. Vielä ei tuoksu syksy, eikä mätänevät lehdet. Kesän kuivuuden huomasi hyvin kaisloista, jotka olivat muuttuneet ihan ruskeiksi. Kiertelimme pitkin saarta ja onnistuimme löytämään melkein kaikki suunnittelemamme geokätköt. Kävimme myös yhdessä lintutornissa toteamassa, että kyllä lintujen bongaus on suosittua! En kyllä oikein tiedä miksi, koska sieltä näytti tältä.

Saaren luonnossa oli paljon nähtävää ja tarjosin loistavat naurut perheelleni seotessani jalkoihini ja kaatuessani ihan pitkin pituuttaan yhden talon pihassa. Ei ihan huomio riittänyt kääntää päätä joka suuntaan. Nauru pidentää ikää vai miten se oli?

Lammassaaresta pääsee Kuusisaareen pitkospuita ja siellä oli lampaita laiduntamassa. 

Kävelimme lampaiden polkuja pitkin saaren korkeimmalle paikalle syömään eväitä. 

Pienelle patonki ja pillimehu maistuivat pitkän kävelyn päälle. Nautimme maisemasta arabianrantaan, ohi lipuvista veneistä ja näimmepä yhdet melojatkin! Into päästä vesille kasvoi.

Palasimme mantereelle ja pyöräilimme vielä hetken ihaillen koskea ja vanhankaupunginlahtea. 

Retki päättyi jätskin syöntiin hieman jo syksyisissä maisemissa.

Mistä nautit viikonloppuna?